Hei,
Raahen kaupunginkirjastossa ei tällaista virtuaalista 5G mahdollisuutta ole. Kalevan verkkosivuilla on muutamia 5G-osaamisesta juttuja. Vuosi sitten ilmestyneessä artikkelissa (25.1.2017) kerrotaan Oulun Linnanmaan kampuksen avoimesta 5G-testiverkosta. Kalevan 12.12.2017 ilmestyneessä jutussa kerrotaan paremmasta nettiportaalista ja testiverkosta ( 5GTN ). Kalevan jutussa 25.1.2018 kerrotaan oululaisen 5G-osaamisen pääsystä Etelä-Korean talviolympialaisiin.
Paikallislehti Raahen Seudussa oli 2.2.2018 juttu virtuaalisesta elämysmaailmasta, joka avataan la 17.2.2018. Kyse on Outo Arcade -nimisestä virtuaalielämyskeskuksesta Raahen kampuksella (entinen Tekun alue). Outo Arcade sijaitsee toisessa vanhemmista...
Valtaosa Wikipedian artikkeleista pitää paikkansa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/03/voiko-wikipediaan-luottaa-tark…
https://www.savonsanomat.fi/teemat/tiede/Voiko-Wikipedian-artikkeleihin…
Tähän kuten useimpiin muihinkin kysymyksiin sukupuolten erilaisesta edustuksesta eri ammateissa voi vastata viittaamalla historialliseen painolastiin. Monien eri sosiaalisten syiden takia miehillä on historiallisesti jyrkkä yliedustus myös sellaisissa ammateissa, joissa ei ole suoranaisesti kysymys tarvittavasta lihasvoimasta tai vastaavasta yksinkertaisesti fyysisestä ominaisuudesta. On vaikea keksiä mitään muuta luonnollista selitystä "kuuluisien mieskokkien" lukumäärään kuin sen, että tällaisen ravintolakokin ammatti on perinteisesti kuulunut vain miehille. Jos naispuolisia ravintolakokkeja on vähän, on epätodennäköistä, että heitä olisi kuuluisuuksien joukossa suhteellista osuuttaan paljon enemmän. Tosin tässäkin on muistettava, että...
Olisikohan kyseessä satu, joka sisältyy kokoelmaan :
Boehm, Kirsti von : Sadepisarahelmet (kuvitus Helga Sjöstedt). Helsinki : Kuvataide, 1955. 19 s, 6 kuval. : kuvitettu. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1169345
Sadussa kylläkin peikko pyydystää sadepisaroita haaviin ja sadepisarat keiju Sinipiika taikoo sinisiksi ja punaisiksi helmiksi. Peikonpoika vie helmet herra Sisi-liskolle, joka valmistaa niistä ihanan kaulakorun. Peikonpoika kosii Peikkoprinsessaa ja antaa hänelle korun. Peikkoprinsessa ihastuu helmiin ja ”häät vietettiin jo samana päivänä”.
Kirjassa on myös pari muuta muuta satua.
Jean-Paul Sartren L' être et le néant löytyy myös englanniksi Being and nothingness. Löysin pro gradu -tutkielman häpeästä ilmiönä, sitä kannattaa tutkiskella sekä sinänsä että myös siksi, että siinä analysoidaan häpeä-tutkimusta. Myös sen lähdeluetteloa kannattaa tutkia, siihen on koottu teoreettista tutkimusta aiheesta. Samuel Salovuori, Häpeän fenomenologiaa – Itseyden rakenteen ja ja sosiaalisen ulottuvuuden analyysi. Pro-gradu tutkielma 2015, Helsingin yliopisto.
Erkka Railon toimittama teos Kamppailu vallasta : eduskuntavaalikampanjat 1945-2015 (Docendo, 2016) käsittelee eduskuntavaalien historiaa nimenomaan kampanjoinnin kannalta. Samaa aihepiiriä käsitellään myös teoksissa Anne Ollila: Kansanedustajan työ ja arki (Edita, 2007) ja Päivi Hovi-Wasastjerna: Politiikan kasvot : poliittisen mainonnan kehityksestä Suomessa sadan vuoden ajalta ja vaalimainonnan tarkastelua vuosina 1907-1999 / Päivi Hovi-Wasastjerna (1999).
Lisää eduskuntavaalien historiaa käsitteleviä teoksia löydät kirjastotietokannoista ja Kansallisbibliografia Fennicasta esimerkiksi hakusanoilla ”eduskuntavaalit historia”.
Fennica https://finna.fi
Keski-kirjasto https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Kamppailu...
Helmet-kirjastojen ainoa kappale Mötley Cruen englanninkielisestä teoksesta The Dirt on kadonnut. Teosta näyttää olevan muualla Suomessa, joten teoksen voi tilata kaukolainaan. Kaukopalvelu on maksullista. Hinnaston näet alla olevasta linkistä. Voit tehdä kaukopalvelu pyynnon alla olevan linkin kautta, jos sinulla on voimassa oleva kirjastokortti. Voit tehdä tilauksen myös käydessäsi kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelumaksut(7861)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
https://finna.fi/
Hei!
Voisikohan kyseessä olla Taisto Wesslinin ja Pentti Lasasen 20 kauneinta joululaulua kitaralle ja huilulle, joka nimestään huolimatta sisältää kappaleita myös kitaralle ja klarinetille sekä kitaralle ja saksofonille sovitettuna. Levyn ilmestymisvuodeksi on lähteestä riippuen merkitty joko 1994 tai 1996, joten ajallisesti levy olisi myös mahdollinen ehdokas. Levyä löytyy vielä muutamasta kirjastosta, joten sitä on mahdollista saada kaukolainaksi.
Fono.fi -äänitetietokannan tiedot kyseisestä äänitteestä löytyvät täältä: http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=20+kauneinta+joululaulua+kitaralle+ja+huilulle&ID=342ba181-1747-4a58-8e82-a9962bfbbca0
Suosittelen Markku Lappalaisen kirjaa Suomalainen sammakkokirja (2009) sekä Juha Laaksosen kirjaa Mietteliäs konna: sammakoita, käärmeitä ja liskoja (2017). Molemmat löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta. Niistä varmasti löydät vastauksia.
Tutkin kirjaston kokoelmia ja kysyin asiaa vielä suoraan Otto Latvaltakin, mutta cecaelia-merihirviölle ei ilmeisesti ole olemassa vakiintunutta suomenkielistä nimitystä. Suomentajalla on siis mahdollisuus keksiä itse sopivalta kuulostava nimitys olennolle.
Molemmissa kysyjän esittämissä tapauksessa maalauksen omistusoikeus on siirtynyt ostajalle/löytäjälle, koska kyseessä ei ole ns. löytötavara eli omistajan tahattomasti hukkaama esine. Vähintään satavuotiaat tai sitä vanhemmiksi arvioidut esineet, joiden omistajaa ei tiedetä, kuuluvat kuitenkin lain mukaan Museovirastolle. Tätä pykälää tuskin sovellettaisin kaatopaikkaromuun. Löytötavara täytyy toimittaa poliisille. Jos omistaja ei 3 kuukauden sisällä tule omaansa hakemaan, se siirtyy löytäjän omaisuudeksi.
Kirpputorilta ostetun taulun omistaa ilman muuta, jos se on myyty laillisesti eli kyseessä ei ole esimerkiksi varastettu taulu. Jälkimmäisessä tapauksessa omistusoikeus raukeaa, mutta vastuu on enemmän myyjällä kuin ostajalla. Tämän...
Englanninkielisissä ääntämisohjeissa New Jerseyn Newark neuvotaan ääntämään NEW-erk (paino ensimmäisellä tavulla) ja Delawaren Newark New-AHRK (paino jälkimmäisellä tavulla). Painotuksen vuoksi ensin mainittu ääntämistapa lyhenee paikallisten suussa usein muotoon 'Nirk'. Jälkimmäinen ääntämys taas korostaa sanan kaksitavuisuutta.
Ääntämistapojen eron voi kuunnella täältä: https://www.dictionary.com/browse/newark.
Kirjasampo.fi on suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu. Meillä ei ole tekijänoikeuksia sivuilla kuvailtavien aineistojen sisältöihin. Runojen esitysluvat on pyydettävä Sanastolta, https://www.sanasto.fi/runojen-esitysluvat-sanastosta/, heidän lupakaupastaan, https://luvat.sanasto.fi/
Lähes kaikissa HelMet-alueen kirjastoissa voi skannata omia dokumentteja sähköpostiin. Skannausmahdollisuuden voi tarkistaa seuraavasti: Helmet.fi -sivustolta valitaan "Kirjastot ja palvelut", jonka jälkeen klikataan kohtaa "Valitse palvelu". Tämän jälkeen avautuvasta valikosta voi valita "Skannerit". Kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa.
Omid on yleinen iranilainen nimi. Se on persiaa ja tarkoittaa toivoa.
Nimi voi esiintyä translitteroituna myös muodoissa Omeed, Ohmeed, Omead, Omied tai Umeed.
https://en.wikipedia.org/wiki/Omid_(name)
Taru-nimi on mahdollisesti käännetty suomeen ruotsinkielisestä nimestä Saga (satu, taru). Joidenkin arvioiden mukaan nimi voisi olla muunnos venäjän Darja-nimestä, jonka lähtökohtana on kreikan mahtavaa tarkoittava Darius-nimi .
Marja on Marjatan kantamuoto ja liittyy siten myös Maria-nimeen. Maria pohjautuu heprealaisperäiseen nimeen ”Mariam”. Nimen alkuperää ei varmuudella tiedetä, mutta sen on arveltu tarkoittavan ’toivottua lasta’, ’näkijätärtä’ tai ’herratarta’. Marja-nimellä on tietenkin myös yleiskielen kasvin marjaan viittaava merkitys.
Hannele-nimi kuuluu Johanneksesta ja Johannasta lähtöisin olevaan nimiryhmään ja samaa juurta on siis myös Hanna-nimi. Heprean kielen sana hannah tarkoittaa armoa. Johannes puolestaan on...
En löytänyt tietoa siitä, kirjoittiko Paavo Fossi Nyyrikki-lehteen. Juri Nummelinin kirjassa Unohdetut kirjailijat 2 (BTJ. 2007) sanotaan Paavo Fossin olleen 1950- ja 1960-luvuilla aktiivinen aikakaus- ja lukemistonovellisti. Hän kirjoitti muun muassa Lukemista Kaikille -lehteen, Yllätyslukemistoon, Kansan Kuvalehteen, Viikonloppuun, Apuun ja Seuraan. Fossin ensimmäisen julkaistun novellin arvellaan olevan ”Irja, sotamies ja luutnanttien luutnantti”, jolla kirjoittaja voitti Lukemista Kaikille -lehden rakkauskertomuskilpailun vuonna 1944.
Jos haluat selata vanhoja Nyyrikki-lehtiä, voit tilata niitä mikrofilmattuina kaukolainaksi oman kirjastosi kautta:
https://www.virrat.fi/vapaa-ajan-palvelut/kirjasto/aineistot-ja-...
Liam O'Flahertyn Yö petoksen jälkeen -romaanin englanninkielinen alkuteos on nimeltään The informer.
https://www.britannica.com/topic/The-Informer-novel-by-OFlaherty#ref1121798
Helsingin kaupungin liikuntapalveluista vastattiin näin: "Uimarannoilta ei oteta hiekkaa pois koskaan, eikä sitä tampata millään rannalla. Hiekkaa hoitavat koneet, jotka möyhivät sitä keräten roskat. Tämä tapahtuu syyskuun puoleen väliin asti. Hiekan lanaus taas kerää mm. levät ja muut isommat roskat pois. Tätä voi tapahtua läpi vuoden - riippuu kuskien muista hommista. Hiekka tiivistyy ja kovettuu syksyisin kun sataa vettä. Hiekkaa lisätään rannoille tarpeen ja budjetin mukaan."
Toimialalle voi laittaa palautetta myös palautelomakkeella, joka löytyy osoitteesta https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/yhteystiedot-ja….
