Suomen yleisten kirjastojen tilastot julkaistaan vuosittain. Vuoden 2016 tilastot julkaistiin maaliskuun lopulla 2017. Nämä ovat uusimmat tilastot, tämänvuotiset tiedot julkaistaan vasta ensi vuoden alkupuolella.
Vuonna 2016 Suomessa oli 284 pääkirjastoa, 436 sivukirjastoa, 24 laitoskirjastoa ja 137 kirjastoautoa.
Tilastot löytyvät kirjastot.fi-sivuilta:
http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=2&years=2016&stats=1%2C33%2C100%2C10…
Suomen suurin nuottikäsikirjoitusten arkisto on Kansalliskirjastossa (tiedot löytyvät pääosin Viola-tietokannasta). Taidemusiikkia on merkittäviä määriä arkistoitu myös Sibelius-Akatemian kirjaston arkistoon sekä Turussa Sibelius-museon arkistoon. Yleisradion nuotistolla on ollut merkittävä kokoelma orkesteripartituureja ja muuta arkistoaineistoa, mutta se on siirretty pääosin Kansalliskirjastoon. Samoin on tehnyt SULASOL, jonka kuoromusiikin käsikirjoitusarkisto on pääosin siirtynyt tai siirtymässä Kansalliskirjastoon. Samaan paikkaan on päätynyt pääosa Fazer-kustantamon arkistoaineistosta, joskin Fennica Gehrmanilla on sitä vielä jonkin verran. Pienempiä sävellyskäsikirjoitusten arkistoja on runsaasti, mm. Kansallisoopperalla ja...
Kysymyksestä ei voi varmuudella tietää, kysytäänkö teknisiä ohjeita HelMet-tietokannassa olevien bibliografisten tietueitten siirtämiseksi Refworks-ohjelmaan vai kysytäänkö, onko tämä sallittua, joten vastaan varmuuden vuoksi molempiin,
HelMet-tietokanta on julkaistu avoimena datana, joten sen käyttö on vapaata. Yksityiseen käyttöön sen hyödyntäminen olisi muutenkin vapaata. Lisätietoja löytynee täältä: http://www.hri.fi/fi/dataset/helmet-kirjastojen-aineistoluettelot. Kannattaa ehkä myös ottaa yhteyttä järjestelmäpäällikkö Susanna Aakkoon (susanna.aakko@hel.fi).
Heikki Poroila
Kuvauksesi sopii Tanja Lintulan romaaniin Huomenna rakastan vähemmän (2012). Alla olevissa linkeissä on kuvaus teoksesta. Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1801596#.WmxPyU32RoI
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2053439__SHuomenna%20rakastan%20v%C3%A4hemm%C3%A4n%20__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
http://jarjellajatunteella.blogspot.fi/2012/08/tanja-lintula-huomenna-rakastan-vahemman.html
Pääministeriyden aikana syntyneitä lapsia on ilmeisesti vain Lipposella. Esko Aholla ja muilla nuorilla pääministereillä lapset olivat jo syntyneet ennen virkaan astumista.
Tosin asiaa on hankala selvittää, sillä päämiesten lapset tulivat YLEn jutun mukaan julkisuuteen vasta 1990-luvulla https://yle.fi/uutiset/3-9875265.
Eduskunnan Kansanedustajat- tiedoissa vain muutamalla on maininta lapsista. Nykyiset kansanedustajat https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/nykyiset_kansanedustajat/Sivut/default.aspx ja Entiset kansanedustajat 1907-2014 https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/entiset_kansanedustajat/Sivut/default.aspx.
Suomen pääministerit 1917- 2018 https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_p%C3%A4%C3%A4ministereist%C3%A4.
Voisiko olla Jamppa Tuomisen Kevään ensi kukkanen?
https://genius.com/Jamppa-tuominen-kevaan-ensi-kukkanen-lyrics
Sanat eivät tosin osu ihan, mutta melkein...
Uudenkaupungin kirjastossa ei ole kirjojen kierrätyshyllyä. Kirjalahjoja voidaan ottaa vastaan, jos niitä tarvitaan kirjaston kokoelmiin. Kannattaa käydä kirjastossa kysymässä tarkemmin.
Valitettavasti ei.
Suomalaisten kirjastonjen e-kirjojen lainaus edellyttää aina voimassaolevaa kirjastokorttia.
Kirjastokortin saa vain, jos on osoite Suomessa.
Joitakin ilmaisia e-kirjapalveluita löytyy kirjastojen lisäksi.
Esim.
Kansalliskirjaston klassikkokirjasto http://klassikkokirjasto.kansalliskirjasto.fi/
Project Gutenberg http://www.gutenberg.org/ (kirjoja myös suomeksi)
tai Projekti Lönnrot http://www.lonnrot.net/etext.html
Elisan klassikot https://kirja.elisa.fi/kirjat/ekirjat/ilmaiset-klassikot?language=fin
Google play https://play.google.com/store/books
Näyttää siltä, että kyseinen katkelma on Rakel Liehun runosta, joka alkaa sanoin "Portti / on lähtijälle avoin / (--)." Runo on kokoelmasta Valo, läheisyys (1977). Runoteos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja voitte tarkistaa sen saatavuuden Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Mikäli haluat tilata Vaski-kirjaston materiaalia muuhun kirjastoon Suomessa, sinun täytyy mennä omaan kirjastoosi ja tehdä siellä kaukopalvelupyyntö. Tilaavan kaukopalvelun hinta esim. Hyvinkäällä on 7 €. https://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjaston-palvelut/kaukopalvelu/
Vaski-kirjastot eivät veloita maksuja toisilta yleisiltä kirjastoilta. Omilta asiakkailtamme veloitamme 4 € + mahdolliset lähettävän kirjaston kulut, kun tilaamme jotakin materiaalia muusta kirjastosta Vaski-kirjastoon.
Pääsiäisen ajankohdan määrittämiseen käytetyt laskusäännöt juontavat juurensa vuonna 325 pidettyyn Nikean kirkolliskokoukseen. Nikeassa tehtyjen päätösten pohjalta pääsiäispäiväksi vakiintui kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai, joka on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.
Tosiasiassa sääntö, että ”pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai” ei kuitenkaan ole tarkka, koska pääsiäisen ajankohta määräytyy kirkollisten taulukoiden pohjalta eikä tähtitieteen perusteella.
Taulukoissa kevätpäiväntasauksen oletetaan olevan aina 21. maaliskuuta, vaikka todellisuudessa päivämäärä jonkin verran...
Valitettavaa, että odotettu uutuus viipyy.
Tarkemman syys selvittämiseen tarvitsisin hieman lisätietoja.
Syitä viipymisiin voi olla monia:
teosta ei julkaistukaan aikataulussa,
teoksen "painos" on loppu kustantajalta,
teoksen esitysoikeudet kirjastoille eivät saapuneetkaan samalla kuin itse teos
ynnä kaikki inhimilliset erehdyksen mahdollisuudet meidän, tavarantoimittajan, kuljetusliikkeen, kustantajan ja mahdollisen maahantuojan välillä.
Toivottavasti dvd saapuu pian lainattavaksi.
Voisiko kyseessä olla Merrimanin (Rolf Ståhlström) Prinsessa Empivä, joka oli kovin päättämätön?
Satu löytyy kokoelmasta Olipa kerran (Pohjolan kirja 1942), kuvitus Ulla Ståhlströmin, suomennos Elina Vaaran.
Helmet-kirjastoista löytyy hyvinkin paljon Malmin kaupunginosaa käsittelevää kirjallisuutta. Löydät ne Helmet-tietokannasta yksinkertaisesti kirjoittamalla hakukenttään sanat Malmi Helsinki ja rajaamalla hakutuloksen tietokirjallisuuteen. Tässä suora linkki tuloslistaan:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smalmi%20helsinki__Ff%3Afacetcollections%3A11%3A11%3ATietokirjat%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kunkin teoksen sisältöä ja saatavuutta eri kirjastoista pääset tutkimaan klikkaamalla teosten nimiä.
Christoph Willibald Gluckin kaksinäytöksisestä oopperasta (opéra comique) L'ivrogne corrigé vuodelta 1760 ei näytä löytyvän minkäänlaista tallennetta ainakaan maailman suurimman verkkokaupan eli Amazonin sivuilta. Myöskään kokonaislevytystä ei näytä olevan olemassa. Suomessa ooppera on kerran esitetty (Helsingin konservatorio 1988), mutta siitä esityksestä ei ole ainakaan kaupallista tallennetta tehty. Asiaa (äänitystä) voi tiedustella konservatoriosta (konservatorio@konservatorio.fi), mutta kun esityksestä on jo 30 vuotta, liikoja ei ehkä kannata odottaa.
Heikki Poroila
Paras yleiskatsaus sota-aikaisiin kenttäsairaaloihin lienee Mikko Tynin esitelmä Suomen Sotahistoriallisessa seurassa 2017. 16. Kenttäsairaalasta ei vaikuttaisi olevan omaa historiikkia tai matrikkelia, mutta sen asiakirjoja on säilynyt Kansallisarkistossa. Henkilötietoja kenttäsairaalassa palvelleista voisi löytyä esimerkiksi palkka- ja päivärahaluetteloista. Yksiköstä on myös muutama valokuva SA-kuva -palvelussa.
Kyseessä on kenraali ja poliitikko Moshe Dayan (1915 - 1981).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Moshe_Dayan
https://www.britannica.com/biography/Moshe-Dayan
Suomenkielisiä yleisteoksia apinoista on verrattain vähän, yksittäisiin lajeihin keskittyviä kirjoja löytyy hieman enemmän. Jos hakua laajennetaan kattamaan myös vieraskielinen aineisto, kirjoja löytyy enemmän. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa on muutama käypä englanninkielinen teos aiheesta, jos suomenkielisyys ei ole ehdoton edellytys.
Bloom, Steve, Ihmeelliset apinat
Goodall, Jane, Simpanssien valtakunta
Strum, Shirley C., Melkein ihmisiä : matka paviaanien maailmaan
MacKinnon, John, Punaisen apinan jäljillä [oranki]
Morris, Desmond, Planet Ape
Morris, Desmond, Monkey
Nowak, Ronald M., Walker's primates of the world
Redmond, Ian, Primates of the world
Ensisijaisesti nuorille lukijoille suunnatuista teoksista mainittakoon...
Tällaista runoa ei valitettavasti Rumi-suomennoksia ja -tekstejä tutkaillessani vastaani tullut; on hyvin mahdollista, ettei sitä ole lainkaan käännetty suomeksi.
Kysymyksen englanninkielinen Rumi-käännös on Coleman Barksin työtä. Rumin suosio englanninkielisessä maailmassa perustuu paljolti juuri Barksin käännöksiin. Barks ei osaa persiaa, minkä vuoksi hänen Rumi-lyriikassaan on - hänen omien sanojensakin mukaan - kyse enemmänkin Rumin runojen uusista versioista kuin akateemisista tulkinnoista. Barks-kriitikot ovatkin syyllistäneet tätä liiallisesta pelkistämisestä; 1200-luvun persialaisen lyriikan ja islamin asemesta Barksin Rumi henkii new age -liikkeelle ominaisia tuntoja. (Kat Thornton, Rumi for the new-age soul : Coleman...
Kielitoimiston ohjepankin mukaan taivutuspääte liitetään suoraan nimeen, kun nimen kirjoitusasu päättyy vokaaliin, olipa ääntyvä vokaali sama tai eri kuin kirjoitettu. Taivutuspääte liitetään suoraan silloinkin, kun kirjoitusasu päättyy vokaaliin mutta ääntöasu konsonanttiin. Monikossa e-loppuiset nimet taipuvat yleensä sellaisten e-loppuisten sanojen kuin nalle, jade mallin mukaan (esim. Duse [duuze] : Dusejen (~ Dusein) : Duseja : Duseilla).
Lisätietoa vieraskielisten nimien taivutuksesta Kielitoimiston sivuilla: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/479
