Ylen suomalaisia vaikuttajanaisia esitelleen Lasikaton särkijät -ohjelmasarjan Lönniä käsitelleessä jaksossa hänen kutsumanimensä Wivi lausuttiin lyhyenä, mistä voinee päätellä, että tämä on korrektina pidetty tapa. Lönnin oikea nimi oli Olivia Mathilda.
https://areena.yle.fi/1-4140689
Suomenkielisistä kirjoista hyvän yleiskuvan aiheeseen antaa Christopher Daniellin "Matkaopas historiaan: Englanti" (Unipress). Kirjaa on saatavissa Helmet-kirjastoista kolmeakin eri painosta, joista tuorein on nimenltään yksinkertaisemmin "Englanti". Niteitä on saatavissa useista kirjastoista, jotka selviävät parhaiten helmet.fi -sivulta etsimällä esimerkiksi tekijän nimellä.
Hyviä englanninkielisiä yleisteoksia ovat nämä helmet-kirjastoista saatavat kirjat:
Tombs, Robert: The English And their History (Penguin)
An Illustratred History of Britain (Longman)
Korkeimman oikeuden toimintaa säätelee laki korkeimmasta oikeudesta. Sen mukaan: "Korkeimmassa oikeudessa on oleva presidentti ja vähintään kaksitoista oikeusneuvosta. Presidentiksi ja, Korkeimman oikeuden esityksestä, oikeusneuvoksiksi nimittää Hallitus oikeamielisiä ja lainoppineita miehiä, joilla on taitoa ja kokemusta tuomarintoimissa."
Korkeimman oikeuden virassa toimivat jäsenet ovat oikeusneuvoksia. He ovat ennen nimitystään työskennelleet erilaisissa lakimiestehtävissä kuten tuomareina, asianajajina, syyttäjinä, lainvalmistelijoina tai oikeustieteen tutkijoina. Korkeimmassa oikeudessa he osallistuvat jaostoissa kaikenlaisten asioiden käsittelyyn. https://www.korkeinoikeus.fi/fi/index/korkeinoikeus/jasenetjahenkilosto…...
Helmet-haussa https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin voit yhdistää eri hakusanoja. Esimerkiksi "Yhdysvallat historia" tai vaikkapa "Yhdysvallat poliittinen historia". Hakusivun vasemman laidan rajoittimilla voit valita saamistasi hakutuloksista vain tietokirjat. Samoin kielivalikosta voit rajoittimilla valita suomenkielisen aineiston.
Ohjeita: https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html
Tässä joitakin esimerkkejä helmet-kirjastojen valikoimasta:
1491 : Amerikka ennen Kolumbusta / Charles C. Mann
Yhdysvaltain demokratian synty : unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys : sekä liittovaltion perustamisdokumentit: Itsenäisyysjulistus, Konfederaatioartiklat,...
Ei ole. Kirjasampo-sivustolla pääsee tarkastelemaan kaikkien Kaari Utrion teosten kuvauksia, ja ainakaan yhdenkään Kirjasampoon listatun teoksen tiedoissa ei lukenut, että kirja sijoittuisi 1700-luvulle. Utrion kirjoissa liikutaan useimmiten 1300- tai 1800-luvulla.
Lähde:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175904013124
Ranskalaisen Gerad Danyelin säveltämä ja useilla kielillä levyttämä Butterfly oli Euroopan laajuinen menestys vuonna 1971. Suomeksi laulun levyttivät melko tuoreeltaan Paradise sekä Fredi. Suomenkieliset sanat teki Pertti Reponen.
Butterflyta ei ole julkaistu suomalaisena nuottiversiona, mutta ranskan- ja saksankielisin sanoin sen nuotit löytyvät mm. näistä kokoelmista:
140 deutsche Schlager der 70er und 80er Jahre (978-3-86543-978-9, 2018)
Chanson d'amour : 16 famous French pop songs (978-3-79575-937-7, 2000)
Nuotteja voi tiedustella kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Kirja on Aale Tynnin "Heikin salaisuudet" (WSOY 1956). Kuvitus Usko Laukkanen.
Heikki tapaa ystäviensä Kissa Kissimirrin, Vasikka Lillukan ja Pässi Iivarin kanssa Jokke-nimisen peikkopojan, joka tutustuttaa hänet metsän eläimiin. Kirjan lopussa Heikki viettää syntymäpäiväänsä tarjoamalla metsän eläimille äidin leipomaa "kaakkua".
Wikipedian mukaan. "Karjalainen toimi Keskustapuolueen Kainuun piirin puheenjohtajana, Keskustanaisten Kainuun piirin johtokunnassa, Kotiteollisuuden keskusliiton valtuuskunnan puheenjohtajana ja Finnair oy:n hallintoneuvostossa. " Wikipedia Hän ei ilmeisesti toiminut kunnanvaltuustoissa. Ritva Palmusen kirjasta löytyy varmaan enemmän tietoa. https://www.finna.fi/Record/ekk.991166064006250
En löytänyt Warren Schatzin englanninkielistä sanoitusta mistään kirjoitettuna. Warren Schatzin single-levy kuuluu Kansalliskirjaston musiikkiäänitekokoelmaan. Kansalliskirjaston musiikkihuoneessa on mahdollista kuunnella digitaalista kopiota levystä. Levy kuuluu myös Ylen äänilevystöön, josta kappaletta voi toivoa esitettäväksi radioon.
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Asiointi Kansalliskirjastossa: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Kuuntelijatoive Yleen: https://asiakaspalvelu.yle.fi/
Richard Rodgersin säveltämästä ”You’ll never walk alone” -laulusta löysin yhden suomenkielisen version: Reijo Ikonen on levyttänyt sen nimellä ”Yksin et kulje”. Se sisältyy hänen...
Luultavasti Berit & Dallapé -levyllä (1977) ja siihen sisältyneessä "Jimmy banjoaan hän soittaa" -kappaleessa soitti banjosoolon Ingmar Englund, joka oli Dallapén 1970-luvun levytysten vakituinen vierailija banjoineen.
Lähde: Marko Tikka & Toivo Tamminen, Tanssiorkesteri Dallapé. Suomijatsin legenda 1925-2010. SKS, 2011.
Mäkihypyn sopivuutta tytöille ja naisille on vuosien varrella pohtinut tai tunnustanut pohtineensa useampikin lajivalmentaja ja asiantuntija. Arvovaltaisin näistä lienee Kansainvälisen hiihtoliiton puheenjohtajana vuosina 1998–2021 toiminut Gian-Franco Kasper. Vuonna 2005 hän ilmoitti, että mäkihyppy ei ole naisille soveliasta ”lääketieteellisistä syistä”. Sveitsiläinen perusteli näkemystään lajin vaarallisuudella. – Naiset hyppäsivät mäkeä ensimmäisen kerran kaudella 2004-2005 Continental Cupissa.
Suomessa vastaavia näkemyksiä toi esille esimerkiksi "valmentajalegendaksi" mainittu Matti Pulli, joka jo vuonna 1995 totesi pitävänsä lajia "naisille ehkä hieman liian kovana ja vaativana". Pulli toi näkemyksensä uudestaan esiin...
Kuvan hämähäkki näyttää kovasti Seeprahyppijältä, tästä löytyy paljonkin sivustoja ja kuvahaulla kuvia.
Lajia esiintyy ainakin Etelä-Suomessa:
Seeprahyppijä eli kiviseeprahypykki (Salticus scenicus) on hyppyhämähäkkien (Salticidae) heimoon kuuluva laji. Se on saanut nimensä mustavalkoraidallisesta väristään ja tavasta hypätä vihollisen kimppuun. Maailmalla seeprahyppijät ovat melko yleinen laji. Suomessa niitä voi löytää lähes koko maassa, mutta se on yleisempi eteläosissa. Se eksyy sisätiloihin, mutta elää yleensä kallioilla ja kivikossa, kivimuureilla.
Näistä aika söpön näköisistä ja hyödyllisistä hyppyhämähäkeistä on mainio kirja: Sami Karjalainen: Suomen hyppyhämähäkit- katso silmiin ja ihastu! Kannattaa...
Säe on Aale Tynnin runosta Kultakalat. Alun perin se ilmestyi Tynnin järjestyksessä toisessa runokokoelmassa Vesilintu (1940). Tauno Palo tulkitsee sen Henrik Otto Donnerin säveltämänä levyllä Kulkurin kannel (1972).
Kysymyksen sitaatti kuuluu runon kolmanteen säkeistöön: "Kauneus on kuin lapsi. / Kauneus on kuin lapsi: / katsoen lohduttavasti, / hyvyys silmissään, / mitään ymmärtämättä / painaa se hentoa kättä / haavaan kipeään."
Tässä joitakin ehdotuksia. Listalla on melko erityyppisiä kirjoja, joten kannattaa hakea niistä tarkempia kuvauksia esim. Kirjasammosta (https://www.kirjasampo.fi/fi).
Bauer, Belinda: Hautanummi
Cameron, Peter: Andorra
Conrad, Joseph: Varjolinja
Guillou, Jan: Pahuus
Han, Kang: Vegetaristi
Jackson, Shirley: Linna on aina ollut kotimme
Kanehara, Hitomi: Käärmeitä & lävistyksiä
Krabbé, Tim: Jäljettömiin
Kuisma, Hanna-Riikka: Kerrostalo
Lasdun, James: Sarvipää
Meyrink, Gustav: Golem
Moshfegh, Ottessa: Vuosi horroksessa
Murata, Sayaka: Maan asukit
Rauma, Ida: Hävitys
Shriver, Lionel: Poikani Kevin
Strandberg, Mats: Risteily
Summers, Courtney: Sadie
Sund, Erik Axl: Varistyttö + muu tuotanto
Wähä, Nina: Perintö
Valitettavasti mistään nimikirjasta ei löytynyt nimeä Axu varsinaisena etunimenä. Teoksen ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” mukaan Axu on lempinimi nimestä Axel. Nimi Axel syntyi Tanskassa 1100-luvun lopulla, kun Absalom nimistä arkkipiispaa alettiin kutsua Axeliksi. Hepreankielinen Absalom tarkoittaa ”rauhan isää". Nimen tankalaisperäinen muunnos levisi muihin Pohjoismaihin, ollen erityisen suosittu Ruotsissa 1800-luvulla Esaias Tegnérin runon ”Axel” (1822) myötä. Suomessa nimen yleisin muoto on Akseli, joskin Suomen ruotsalaisessa almanakassa se on edelleen muodossa Axel.
"Art is anything you can get away with" on lausahdus, joka liitetään usein Andy Warholiin, mutta sen alkuperäisenä esittäjänä pidetään kanadalaista kulttuurifilosofi Marshall McLuhania. Cambridge Dictionaryn mukaan ilmaisu "get away with" viittaa siihen, että henkilö pääsee pälkähästä tai välttää rangaistuksen, joka tälle kuuluisi. Taide tässä tapauksessa on taidetta, jos joku pitää sitä taiteena.
Näin ollen sanonnan voi tulkita tarkoittavat, että taidetta on mikä tahansa, mitä joku pitää taiteena. Jos joku pitää jotakin taiteena, taiteilija on ikään kuin "päässyt pälkähästä", kun on saanut jonkun uskomaan, että hänen tekeleensä on taidetta. Esimerkkinä tästä ilmiöstä on pidetty esimerkiksi Marcel Duchampin teosta Fountain...
Kannattanee aloittaa Avauksen suurasta ja Lehmän suurasta. Esimerkiksi Yle Radio 1:n Koraania käsittelevässä sarjassa luenta aloitetaan niistä. Tässä linkki ohjelman sivuille https://areena.yle.fi/podcastit/1-2670459
Voisiko kyse olla Vaarin kinnas -nimisestä ukrainalaisesta sadusta? Vaarin kinnas on vuonna 1986 julkaistu SN-kirjojen kustantama julkaisu, joka on kintaan muotoinen. Tämän kirjan kuvittajat ovat E. Bulatova ja O. Vasiljeva, ja suomentaja on Vilho Jokela. Vaarin kinnas -kirjassa on 33 sivua, se on kuvitettu ja kooltaan 15 x 28 cm.
Valitettavasti emme löytäneet kuvaukseen sopivaa runoa, eikä kukaan tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla tunnistanut runoa. Ehkäpä joku Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukijoista hoksaa, mistä runosta voisi olla kysymys?
