Vladimir Nabokov kirjoitti Lolita-romaaninsa englanniksi (1955). Teos tosin julkaistiin tuolloin Ranskassa.
Lolitan ensimmäinen italiankielinen käännös ilmestyi vuonna 1959. Italiankielistä Lolitaa ei valitettavasti ole Suomen kirjastoissa. Kansainvälisen kirjastotietokannan mukaan lähimmät kirjastot, jossa teos on, sijaitsevat Saksassa.
https://www.britannica.com/biography/Vladimir-Nabokov
https://www.britannica.com/topic/Lolita-novel
https://www.worldcat.org/
https://thenabokovian.org/Works/Bibliography_Of_VN
Kannattanee aloittaa Avauksen suurasta ja Lehmän suurasta. Esimerkiksi Yle Radio 1:n Koraania käsittelevässä sarjassa luenta aloitetaan niistä. Tässä linkki ohjelman sivuille https://areena.yle.fi/podcastit/1-2670459
Voisiko kyse olla Vaarin kinnas -nimisestä ukrainalaisesta sadusta? Vaarin kinnas on vuonna 1986 julkaistu SN-kirjojen kustantama julkaisu, joka on kintaan muotoinen. Tämän kirjan kuvittajat ovat E. Bulatova ja O. Vasiljeva, ja suomentaja on Vilho Jokela. Vaarin kinnas -kirjassa on 33 sivua, se on kuvitettu ja kooltaan 15 x 28 cm.
Valitettavasti emme löytäneet kuvaukseen sopivaa runoa, eikä kukaan tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla tunnistanut runoa. Ehkäpä joku Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukijoista hoksaa, mistä runosta voisi olla kysymys?
Matti Kannosto on suomentanut kyseisen Orjattaresi-romaanin 20. luvun toiseksi viimeisessä kappaleessa esiintyvän lauseen näin: "En minä rupea olemaan sinun olemassaolonoikeutuksesi, -- ".
Kilpikonnista kertovia kirjoja löydät oman kirjastosi aineistotietokannasta hakemalla sanalla "kilpikonnat". Niistä kertovia kirjoja on sekä eläintieteen hyllyssä (luokka 58.13) että lemmikkieläinkirjojen hyllyssä (luokka 67.456). Kovin paljon suomenkielisiä kirjoja pelkästään kilpikonnista ei ole. Tässä joitakin kirjoja, joissa on tietoa kilpikonnista:
- Girling, Simon J.: Maakilpikonnan hoidon ABC (2008)
- Holland, Simon: Matelijat (2015)
- Jepsen: lemmikkieläimet (2008)
- Maakilpikonna (2011)
- O'Shea, Mark: Matelijat ja sammakkoeläimet (2009)
- vesikilpikonna (2011)
Laulu on Mikko Perkoilan säveltämä ja sanoittama "Kissan kehto" eli "Roima-kissan kehtolaulu". Se alkaa: "Viiksikarva värähtää kissa näkee unta". Laulu sisältyy nuottiin Perkoila, Mikko: "Hyönteiselämää kennelissä" (Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2003). Nuotissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Laulun esitys ja sanat löytyvät myös netistä (hae hakukoneella esimerkiksi laulun nimellä ja sanoitusta laulun alkusanoilla). Netistä löytyvissä sanoituksissa voi olla virheitä.
Löytämissäni ilmaista sähköpostia koskevissa suosituksissa tarjotaan usein ensimmäisenä juuri joko Gmailia tai Microsoftin Outlookia. Vaihtoehtoja näille kuitenkin on myös olemassa: Taloustaito.fi -sivulla hyviksi havaituiksi sähköpostipalveluiksi mainitaan Tutanota sekä Meiliboxi.fi. Jälkimmäinen on lisäksi täysin kotimainen palveluntarjoaja. Tähän linkittämäni Tutanotan versio on kuitenkin myös suomenkielinen. Jos englanti sujuu, vpnMentor -sivuilla on linkattu muutamia lisävaihtoehtoja. Sivusto itsessään on suomenkielinen, mutta linkit avautuvat englanninkielisille sivuille. Sekä Taloustaito.fi -sivulle että vpnMentoriin on lisäksi kirjoitettu lyhyet arviot kustakin suositellusta sähköpostipalvelusta.
Ylen Digitreeneissä on...
Ilmatieteenlaitoksen säähavaintohistorian mukaan vuoden 1992 helmikuun loppupuolella Espoon Kauklahdessa oli lunta 8 - 15 senttimetriä.
https://cdn.fmi.fi/fmiodata-convert-api/preview/ab542045-044c-4a74-8f34…
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/mennyt-saa-ja-ilmastotilastot
Runo on Yrjö Jylhän Siniselle vuorelle kokoelmasta Kurimus (Otava, 1928).
Näin kuuluu ensimmäinen runon kuudesta säkeistöstä: "Auringon noustessa kimmeltäin / rinnoille kukkivan maan, / lähdemme sinistä vuorta päin / kahden vaeltamaan."
Sallan museosta kerrottiin seuraavaa: Ennen sotaa oli Pohjois-Sallassa, Naruskajoki-varressa kolme erämaataloa. Talot olivat suhteellisen kaukana tosistaan, joten varsinaisesta kylästä ei oikein voinut puhua. Talvisodan syttyessä, yhden talon väki ja toisen talon isäntä siirtyi asumaan lähemmäksi Kotalan kylää, Kuukkumaharjun pohjoispuolelle tukkikämppään. Kuten kirjassakin, tulia pidettiin yöllä ja ulkona liikuttiin mahdollisimman vähän, ettei jäisi jälkiä. Lapsia vannotettiin olemaan hiljaa, sillä harjun eteläpuolella kulki vihollisen varmistusladut.
Tein tarkennetun Helmethaun hakusanoilla fantasia ja nuortenkirjallisuus ei potter ei tolkien. Rajasin vielä kirjoihin ja suomenkieliseen aineistoon. Hakutuloksena oli 414 kirjaa.
Niistä vosivat Andy Griffithsin Maailman paras puumaja -kirjat, Mila Teräksen Kadonnut kaupunki tai Erin Hunterin soturikissa -sarja voisivat olla kiinnostavia.Helmet hakutulos
Jos nämä eivät osuneet, niin voitte kysellä aina apua lastenosaston henkilökunnalta.
Suomen ruokaviraston sivuilla kerrotaan ravitsemussuosituksista näin: "Ravitsemussuosituksia laaditaan niin maailmanlaajuiseen käyttöön kuin kansallisestikin. Ne perustuvat tutkimuksiin eri ravintoaineiden tarpeesta koko elinkaaren aikana. Lisäksi niissä on otettu huomioon laaja tutkimustieto ravintoaineiden vaikutuksesta sairauksien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä. Ravitsemussuositukset eivät ole pysyvästi samanlaisia, vaan muuttuvat elintapojen ja kansanterveystilanteen muuttuessa sekä uuden tutkimustiedon karttuessa."
Leena Putkonen ja Mari Koistinen toteavat kirjassa Ruokamysteerit, että eri maiden ravitsemussuositukset vaihtelevat maittain melko vähän. Ruokaviraston sivuilla on suomalaisten ravitsemussuositusten lisäksi...
Voisiko kyseessä olla Tammen 1980-luvulla julkaisema Susy-kirjat -sarja? Daniel Jacob Eilif Mortensen kirjoitti teokset nimellä Gretha Stevns. Tanskassa asunut kirjailija oli kotoisin Färsaarilta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au454a4737-922b-4ce9-83de-8…
Lumiomena-kirjablogissa kerrotaan tarkemmin sarjan Susy ja Solveig -kirjasta. Ainakin Susylla on islanninhevonen nimeltä Pelle.
https://luminenomena.blogspot.com/2010/10/gretha-stevns-susy-ja-solveig…
Stephanie Garberin kirjoja julkaisee Suomessa WSOY, jolta asiaa voi tiedustella. Sarjan ensimmäinen osa ilmestyi suomeksi lokakuussa eikä tätä toista osaa ole ainakaan WSOYn julkistetussa kustannusohjelmassa, joka ulottuu toukokuuhun asti. Kesällä ja syksyllä ilmestyvät kirjat julkistetaan maalis-toukokuun aikana, jolloin kustantajan sivuja kannattaa tarkkailla ja katsoa, kuuluisiko tämä jo tänä vuonna julkaistaviin.
Palvelunestohyökkäyksessä pyritään estämään kohteena olevan verkkopalvelun käyttö. Palvelunestohyökkäykset kohdistuvat organisaatioiden verkkopalveluihin. Verkkopalveluun kohdistetaan niin paljon verkkoliikennettä, että asiakkaat eivät pysty käyttämään verkkopalvelua.
Tietokoneita voidaan kaapata tekemään palvelunestohyökkäystä. Tietokoneen kaappaus tapahtuu usein tietoturva-aukon, ohjelmistovirheen tai puutteellisten turva-asetusten takia. Siksi onkin tärkeätä pitää oman koneen ohjelmat ja tietoturva jatkuvasti ajan tasalla.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on laatinut ohjeen, jossa kerrotaan palvelunestohyökkäyksistä ja niiden torjunnasta. Löydät ohjeen tämän linkin kautta https://www....
Pyyhekumin keksijänä pidetään britti Edward Nairnea. Hän esitteli luomuksensa keksintökilpailussa vuonna 1770.
Made up in Britain: Eraser : Edward Nairne 1770
Hei,
Kyseessä taitaa olla Bjørn Sortlandin Silmätyksin (WSOY, 2007). Kannessa olevalla tytöllä ei ole aurinko- tai silmälaseja ja kirjassa matkataan Firenzeen. Kannen värimaailma täsmää ja muutnekin osuu silmäsairautta myöten yksiin kuvailun kanssa. Tässä linkki Kirjasampoon kirjan tietoihin: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aud7ed8fbf-db48-4077-8093-a…
Lastuja-kokoelmista ei Syntymäpäiväni-nimistä lastua löytynyt. Kirjasampo kertoo kuitenkin, että Ahon kirjoittama Syntymäpäivä-niminen novelli/lyhytproosa on ilmestynyt kokoelmassa Punapukuinen tyttö ja muita lastuja sekä Rudolf Koivun lukukirjassa. Tarkistimme, että kyseessä on sama tarina.
Lähteenä käytetty Kirjasampoa, linkki Syntymäpäivä-tekstin sivulle: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1d663c7a-25ed-4ae8-8a4d-2…
Lisäksi selattu Juhani Ahon teosten digitointeja Project Gutenbergin sivuilla: https://www.gutenberg.org/ebooks/author/1773
