Varhaisimmat varmat merkit siitä, että suolaa on valmistettu ihmisten käyttöön louhimalla, on löydetty Romaniasta ja ajoitettu aikaan noin 6 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Se sijoittuisi neoliittiselle kaudelle eli kivikauden viimeiseen vaiheeseen. Epätarkalla ilmauksella luolamies viitataan yleensä aiemman paleoliittiseen kauden ihmisiin. Eri kaudet kuitenkin alkoivat ja loppuivat eri aikoihin eri paikoissa. Lisäksi on todennäköistä, että ihmiset ovat osanneet hyödyntää suolaa jo ennen kuin he alkoivat määrätietoisesti valmistaa sitä.Lähteet:The earliest salt production in the world: an early Neolithic exploitation in Poiana Slatinei-Lunca, Romaniahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikausi
Helsingin Sanomista löytyneissä, Sinuhesta maininnan sisältäneissä Kysy Kirstiltä -kysymyksissä ei tullut vastaan sellaista kirjoitusta, jossa olisi kommentoitu teoksen sanavarastoa. Pikaisella silmäilyllä ylipäätään Helsingin Sanomista ei löytynyt sellaista juttua, jossa olisi mainittu kuvatun kaltainen väite. Kirja sisältää usean kommentin mukaan kyllä paljon toistoa, mutta mainintaa eri sanojen vähäisyydestä ei löytynyt. Ehkä väite on tullut vastaan jossain muualla?
FILIn tietokannan mukaan Eevan tyttäret on käännetty ruotsiksi, saksaksi, tsekiksi, liettuaksi, puolaksi ja unkariksi. Englanniksi kirjaa ei ole käännetty.
Kálmánin "Dorfkinder" on valssi, joka koostuu operetin "Zigeunerprimas" ("Viulukuningas") teemoista. Siinä ei ole sanoja. Tarkoitatko ehkä jotakin yksittäistä osaa "Viulukuninkaasta"? Koko operetin suomenkielinen libretto on Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastossa. Se on käsikirjoitus eikä sitä lainata. Kalevi Korpi on levyttänyt suomeksi valssisikermän ("Valssisikermä 1"), johon sisältyy pätkä "Viulukuninkaasta". Tuo pätkä on nimeltään "Käy kanssani ja tanssia suo" (tai "Käy kanssani ja tanssia mun suo" tai "Käy kanssain ja tanssia suo"). Fenno-äänitetietokannassa kappaleen alkuperäiseksi nimeksi on merkitty "Dorfkinderwalzer". Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiFinna-...
Kyseessä on todennäköisesti kansansatu nimeltä Peukaloinen. Satu löytyy mm. Charles Perrault'n satukokoelmasta Hanhiemon satuja. Jättiläiseltä karkaavien lasten teemaa käsitellään myös useissa muissa saduissa, kuten Raul Roineen teoksesta Suomen kansan suuri satukirja löytyvästä sadusta Veli ja sisar.Peukaloinen-sadussa vanhemmat jättävät lapset metsään oman onnensa nojaan. Älykäs Peukaloinen-poika kuulee vanhempien suunnitelmat ja jättää kodin ja metsän välille valkoisia pikkukiviä. Lapset, seitsemän veljestä, seuraavat kiviä takaisin kotiin. Toisella kerralla, kun vanhemmat jättävät lapset metsään, Peukaloinen käyttää leivänmuruja, mutta linnut syövät ne. Tämän vuoksi lapset eivät enää löydä tietä kotiin ja päätyvät ihmislihaa syövän...
Näyttää siltä, että sarjan suomentaminen on päättynyt osaan 23 (Cindy's Honor, suom. Kilpailu Honorista). Alkukielellä sarjassa on ilmestynyt yhteensä 72 kirjaa.Lähteet:Goodreads: https://www.goodreads.com/series/41547-thoroughbredFinna.fi: https://shorturl.at/bJ9mE
Hei,Runo on nimeltään "Minun paras kaverini" ja se löytyy Risto Rasan runokokoelmasta Kulkurivarpunen (1973) sekä kootuista runoista Laulu ennen muuttomatkaa: Runot 1971-1980 (s. 58, Otava 1982 (Delfiinikirjat).
Itä-Suomessa päin sijaitseva Kousa tarkoittaa luultavasti "lyhytvartinen suuri (vesi)kauha, kuuppa, nappo, äyskäri, kousikka 1 ." Linkki Kotimaisen kielten keskuksen murresanakirjaan.
Valitettavasti näyttää ainakin hetkeksi kadonneen.
Kysyin asiaa Finnkinolta ja he vastasivat näin:"Ikävä kyllä elokuvalla ei ole enää Finnkinolla näytöksiä. Elokuvan maahantuojalta: https://storyhill.fi/Elokuvat-levitys-ja-maahantuonti/ voisi saada tiedon, jos elokuvan pääsee vielä jossain näkemään."
Sallan museosta kerrottiin seuraavaa: Ennen sotaa oli Pohjois-Sallassa, Naruskajoki-varressa kolme erämaataloa. Talot olivat suhteellisen kaukana tosistaan, joten varsinaisesta kylästä ei oikein voinut puhua. Talvisodan syttyessä, yhden talon väki ja toisen talon isäntä siirtyi asumaan lähemmäksi Kotalan kylää, Kuukkumaharjun pohjoispuolelle tukkikämppään. Kuten kirjassakin, tulia pidettiin yöllä ja ulkona liikuttiin mahdollisimman vähän, ettei jäisi jälkiä. Lapsia vannotettiin olemaan hiljaa, sillä harjun eteläpuolella kulki vihollisen varmistusladut.
Wikipedian mukaan. "Karjalainen toimi Keskustapuolueen Kainuun piirin puheenjohtajana, Keskustanaisten Kainuun piirin johtokunnassa, Kotiteollisuuden keskusliiton valtuuskunnan puheenjohtajana ja Finnair oy:n hallintoneuvostossa. " Wikipedia Hän ei ilmeisesti toiminut kunnanvaltuustoissa. Ritva Palmusen kirjasta löytyy varmaan enemmän tietoa. https://www.finna.fi/Record/ekk.991166064006250
1700-luvulle sijoittuvista romaaneista suosittelen tutustumaan Jyrki Heinon mainioihin historiallisiin rikosromaaneihin Kellari (2010 Schildts & Söderströms), Kello (2014 S&S) ja Kelmit (2016 S&S). Heinon romaaneissa rikoksia ratkoo luutnantti Carl Wennehielm aisaparinsa kaupunginviskaali John Appengrenin kanssa.
Anna Miskon Kultaokra (2019 Minerva kustannus) tutkailee naisen asemaa 1700-luvun sääty-yhteiskunnassa. Pappilan tytär Maria irrottautuu ahtaasta naisen roolista ja pääsee Turkuun apulaiseksi muotokuvamaalarin ateljeehen.
1800-luvun säätyläistyttöjen seurapiireihin sukelletaan Sara Medbergin romaanissa Kultaportin kaunottaret (2018 Otava). Kaari Utrion Ilkeät sisarpuolet -romaanissa (2007 Tammi) viivähdetään Turussa...
Vaski-kirjastojen satukirjakokoelmaa pääsee tutkailemaan Vaski-verkkokirjaston kautta
https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
Hakukenttään voi kirjoittaa esim ”suomal* sadut” (tähti katkaisee sanan)
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=suomal*+sadut&type=AllFields&limit=20&sort=
ja hakutulosta voi rajata ja järjestää eri tavoin: oikeasta reunasta voi tulosta rajata esim kirjoihin, alkuteoksen kielen mukaan jne. Hakutuloksen voi järjestää relevanssi-kohdasta esim ”uusin ensin”.
Jos kirjoja hakee asiasanalla ”satukokoelmat”, saa toki jotain esille, mutta varsinkin vanhempien kirjojen kohdalla tietokannassa voi olla niukemmin tietoa. Esim vanhemman satukirjan kuvailutiedoista saattaa puuttua tuo sana,...
Tietosuojavaltuutettu opastaa henkilötietojen tarkistamisessa. Niistä lähetetään tiedustelu rekisterinpitäjälle. Pyynnössä neuvotaan kertomaan, mitkä tiedot haluaa tarkastaa, haluaako kaikki tietosi vai tiedot tietyltä ajanjaksolta, missä muodossa tiedot haluaa sekä nimi ja yhteystiedot.
Puolustusvoimilla on useita rekisterejä, joista osaan on erilliset määräykset laissa. Tietoa Puolustusvoimien rekistereistä ja niiden tarkistamisesta löytyy Puolustusvoimien sivulta Tietosuojan toimeenpaneminen
Tarkastusoikeus koskee niitä Puolustusvoimien rekisterejä, joista ei toisin ole lailla säädetty: asevelvollisrekisteriin, kulkuluparekisteriin, aluevalvonnan lupa- ja valvonta-asioiden rekisteriin...
Kuvan lasiesineet näyttäisivät olevan puristelasia. Muottiin puristamalla valmistettu puriste- eli prässilasi keksittiin Amerikassa 1820-luvulla. Suomessa puristelasia ovat tehneet lähes kaikki lasinvalmistajat. Ensimmäisenä sitä alettiin valmistaa Nuutajärvellä vuonna 1851. Tuotteliain kotimainen puristelasin valmistaja oli vuonna 1910 perustettu Riihimäen lasi, joka julkaisi erillisiä "P-kuvastoja" puristelasituotannostaan.
Puristelasimallit olivat usein kansainvälisiä: samanlaisilla muoteilla tehtiin eri maissa samannäköisiä esineitä. Meille puristelasimuotit hankittiin eri puolilta Eurooppaa. Nuutajärven ensimmäiset muotit ostettiin Ruotsista ja Englannista, Iittalaan Ruotsista ja Karhulaan ja Riihimäelle Saksasta. Vielä 1930-...
Kysymyksessä muisteltu teksti on Se-yhtyeen kappaleesta Ei asfaltti liiku. Yhtyeen lauluntekijän Yarin (Jari Knuutinen) vuosina 1978–80 levytettyjä tekstejä sisältävä kirja on Mä haluan elää (Johanna, 1981). Siinä tämän alun perin usean kokoonpanon yhteisellä Pohjalla-albumilla julkaistun kappaleen nimi on syystä tai toisesta muodossa Eikä asfaltti liiku.
1920-luvulla Kiinassa käytiin sisällissotaa.
1912 tasavallaksi julistautuneen Kiinan ensimmäisen presidentin Juan Ši-kain kuoltua 1916 maa ajautui nopeasti täydelliseen kaaokseen. Eri osissa maata valtaan nousseet maakuntien sotilaskomentajat hallitsivat alueitaan käytännössä itsenäisesti ja kävivät kiivaita taisteluja toisiaan vastaan.
20-luvulle tultaessa sisäisesti hajanainen Kiina oli jakautunut käytännössä kolmeen osaan: Etelä-Kiinaa hallitsi Sun Jat-sen, jonka lähin mies oli sotilaskomentaja Tšiang Kai-šek; maan keskiosia valvoi kenraali Wu Pei-fu, ja pohjoisosat olivat kenraali Tseng Tso-Linin hallinnassa.
Vuoden 1923 aikana Kiinan eri vallanpitäjät ajautuivat laajamittaiseen sisällissotaan. Sun Jat-senin kuoltua...
Kärsämäessä sijaitsevat nykyisin Farmoksen Turun tehtaat, joiden tiloissa toimi Oy Tolfan Ab:n pommitehdas sotavuosina 1939–1945.
Kuva Finnassa Oy Tolfan Ab
Lähde:
Pavén, Pekka: Kotikyläni Kärsämäki : historiaa ja tarinoita. (2000 s. 47-48). Lähteessä tehtaan nimi kirjoitetaan kahdella tavalla, kuvan yhteydessä Tolfvanin pommitehdas.
Täydellistä listaa Suomessa sensuroiduista elokuvista ei ole verkossa saatavilla, mutta tälle Wikipedia-sivulle on kerätty kattavasti sellaisia elokuvia, jotka on Suomessa syystä tai toisesta kokonaan kielletty.
Tietoa elokuvasensuurin syistä ja historiasta on koottu Tiellä sananvapauteen -sivustolle. Esimerkiksi artikkeli Jari Sedergrenin artikkeli Suomessa on koettu sata vuotta elokuvasensuuria kuvaa sensuurin historiaa. Tässä Tuomo Olkkosen artikkelissa kerrotaan elokuvien poliittisista ja moraalisista sensurointiperusteista vuosina 1919-1939 ja luetellaan joitakin tuolla aikavälillä kiellettyjä elokuvia.
Valtion elokuvatarkastamon ja Valtion filmitarkastamon ja Valtion filmitoimikunnan asiakirjoja voi tilata...
Viihdekirjallisuuden ja maalaisromantiikan ystävät ovat Katajamäkien ja Jylhäsalmien lisäksi lukeneet myös mm. Anu Joenpolven Rantakylä-sarjaa ja Amanda Vaaran Majatalo Villa Venla -sarjaa. Myös Enni Mustosen tuotannosta löytyy monenlaista. Hiljattain ilmestyi Tuuli Kivijoelta Sinisiä hetkiä Lemmenlahdella -kirja, joka avaa uuden sarjan. Maija Kajannolta ilmestyy ensi keväänä vielä yksi jatko-osa Kahvila Koivu sarjaan. Käännöskirjallisuudesta tykättyjä ovat olleet ainakin Jenny Colganin sarjat.
Dekkarien ja jännityksen puolelta voisi suositella moniakin eri kirjoja ja sarjoja. Kestosuosikkeja ovat Reijo Mäen, Seppo Jokisen, Markku Ropposen ja Leena Lehtolaisen sarjat sekä monet ruotsalaisdekkaristit, kuten Anna Jansson,...
