Kirjasto ei ole asiantuntija vanhojen rahojen arvioinnissa. Rahojen arviointia tekevät mm. Suomen Numismaattinen yhdistys ja useat huutokauppahuoneet. Kolikkojen kunto ja mahdolliset lyöntivirheet vaikuttavat ratkaisevasti niiden arvoon. Vanhoja rahoja ostavat monet antiikkiliikkeet ja keräilyliikkeet myös netissä.
Näin on vastattu tässä palvelussa aiemmin vastaavaan kysymykseen:
Rahan keräilyarvo muodostuu kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Keräilyarvoon vaikuttavat seuraavat tekijät:
- kohteen lyönti- ja painosmäärä (paljousaste),
- säilynyt ja markkinoilla liikkuva määrä (esiintymisaste),
- kuntoluokka (kuluneisuusaste) ja
- kysyntä (kiinnostusaste).
Rahan ikä ei vaikuta keräilyarvoon. Esimerkiksi 2000 vuotta vanha...
Tarkan elämäkerran mukaan Saarikosken Odysseus-suomennos ilmestyi marraskuun lopulla 1964.Keväällä 1964 tuskin Saarikosken tulkinnan pohjalta on Joycen teoksesta esseitä kirjoiteltu – vielä toukokuussa seitsemän lukua oli viimeistelyä vailla eikä oikovedosvaiheeseen päästy ennen kesää.Kesällä 1964 Saarikoski vaimoineen oli Neuvostoliitossa sikäläisen kirjailijaliiton vieraana. Juhannuksena 1964 Saarikosket kirjautuivat Moskovassa hotelli Pekingiin. Heinä–elokuun vaihteen he viettivät lomahotellissa Georgian Gagrassa. Siellä ollessaan hän pyysi Anna-Liisa Hyvöstä kertomaan Tammeen, että hänen täytyy tehdä käännökseensä vielä "eräitä korjauksia". Gagrasta Moskovaan palattuaan hän sai suureksi riemukseen "noin senttaalin painoisen...
Nykyään etuosan istuimet ovat monissa kaupunkiliikenteen busseissa melko korkeita. Niille on kenties hankalampi kiivetä istumaan. Onneksi keskioven lähistöllä on yleensä matalampia paikkoja huonosti liikkuville, sekä pyörätuoli paikka ja rollaattori tai lastenvaunu tilaa. Linkki HSL Esteettömyys Invalidiliiton sivustolta saa lisävinkkejä kaukoliikenteen käyttöön. Linkki sivustolle.
Kohteliaiden tapojen muutoksesta saa ehkä lisätietoa Johanna Isosävin teoksesta Miten tutkia kohteliaisuutta? — Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta. ISBN 9789518588521
Helmet Lukudiplomien linkit ovat todellakin katkenneet. Siirrämme juuri tietoja juuri uudelle verkkosivullemme Helmet.finna.fi ja siirrossa on näköjään ollut haasteita.
Onneksi Kunnarin omat lukudiplomi-sivut toimivat yhä moitteettomasti. Linkki lukudiplomi sivulle
Kiitos jo etukäteen minunkin puolestani lahjoitustarjouksestasi. Helmet-kirjastot ottavat lähtökohtaisesti vastaan lahjoituksia, jos niillä ei ole kyseistä kirjaa tarpeeksi kokoelmissaan vastaamaan todelliseen tai arvioituun kysyntään, tai jos kirja toisi kokoelmiin huomattavaa kulttuurillista arvoa. Voit viedä kirjalahjoituksia suoraan kirjaston toimipisteeseen tai vaihtoehtoisesti ottaa yhteyttä kirjastoon esimerkiksi sähköpostitse tiedustellaksesi, onko kirjastolla tarvetta tarjoamillesi kirjoille. Jos viet lahjoituksia suoraan kirjaston toimipisteeseen, voi kirjasto laittaa sen kirjakierrätyspisteeseen ne kirjat, joita se ei ota vastaan, jos ette esimerkiksi erikseen sovi näiden kirjojen takaisinnoudosta.
Varhaisimmat varmat merkit siitä, että suolaa on valmistettu ihmisten käyttöön louhimalla, on löydetty Romaniasta ja ajoitettu aikaan noin 6 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Se sijoittuisi neoliittiselle kaudelle eli kivikauden viimeiseen vaiheeseen. Epätarkalla ilmauksella luolamies viitataan yleensä aiemman paleoliittiseen kauden ihmisiin. Eri kaudet kuitenkin alkoivat ja loppuivat eri aikoihin eri paikoissa. Lisäksi on todennäköistä, että ihmiset ovat osanneet hyödyntää suolaa jo ennen kuin he alkoivat määrätietoisesti valmistaa sitä.Lähteet:The earliest salt production in the world: an early Neolithic exploitation in Poiana Slatinei-Lunca, Romaniahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikausi
Helsingin Sanomista löytyneissä, Sinuhesta maininnan sisältäneissä Kysy Kirstiltä -kysymyksissä ei tullut vastaan sellaista kirjoitusta, jossa olisi kommentoitu teoksen sanavarastoa. Pikaisella silmäilyllä ylipäätään Helsingin Sanomista ei löytynyt sellaista juttua, jossa olisi mainittu kuvatun kaltainen väite. Kirja sisältää usean kommentin mukaan kyllä paljon toistoa, mutta mainintaa eri sanojen vähäisyydestä ei löytynyt. Ehkä väite on tullut vastaan jossain muualla?
FILIn tietokannan mukaan Eevan tyttäret on käännetty ruotsiksi, saksaksi, tsekiksi, liettuaksi, puolaksi ja unkariksi. Englanniksi kirjaa ei ole käännetty.
Kálmánin "Dorfkinder" on valssi, joka koostuu operetin "Zigeunerprimas" ("Viulukuningas") teemoista. Siinä ei ole sanoja. Tarkoitatko ehkä jotakin yksittäistä osaa "Viulukuninkaasta"? Koko operetin suomenkielinen libretto on Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastossa. Se on käsikirjoitus eikä sitä lainata. Kalevi Korpi on levyttänyt suomeksi valssisikermän ("Valssisikermä 1"), johon sisältyy pätkä "Viulukuninkaasta". Tuo pätkä on nimeltään "Käy kanssani ja tanssia suo" (tai "Käy kanssani ja tanssia mun suo" tai "Käy kanssain ja tanssia suo"). Fenno-äänitetietokannassa kappaleen alkuperäiseksi nimeksi on merkitty "Dorfkinderwalzer". Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiFinna-...
Kyseessä on todennäköisesti kansansatu nimeltä Peukaloinen. Satu löytyy mm. Charles Perrault'n satukokoelmasta Hanhiemon satuja. Jättiläiseltä karkaavien lasten teemaa käsitellään myös useissa muissa saduissa, kuten Raul Roineen teoksesta Suomen kansan suuri satukirja löytyvästä sadusta Veli ja sisar.Peukaloinen-sadussa vanhemmat jättävät lapset metsään oman onnensa nojaan. Älykäs Peukaloinen-poika kuulee vanhempien suunnitelmat ja jättää kodin ja metsän välille valkoisia pikkukiviä. Lapset, seitsemän veljestä, seuraavat kiviä takaisin kotiin. Toisella kerralla, kun vanhemmat jättävät lapset metsään, Peukaloinen käyttää leivänmuruja, mutta linnut syövät ne. Tämän vuoksi lapset eivät enää löydä tietä kotiin ja päätyvät ihmislihaa syövän...
Näyttää siltä, että sarjan suomentaminen on päättynyt osaan 23 (Cindy's Honor, suom. Kilpailu Honorista). Alkukielellä sarjassa on ilmestynyt yhteensä 72 kirjaa.Lähteet:Goodreads: https://www.goodreads.com/series/41547-thoroughbredFinna.fi: https://shorturl.at/bJ9mE
Hei,Runo on nimeltään "Minun paras kaverini" ja se löytyy Risto Rasan runokokoelmasta Kulkurivarpunen (1973) sekä kootuista runoista Laulu ennen muuttomatkaa: Runot 1971-1980 (s. 58, Otava 1982 (Delfiinikirjat).
Itä-Suomessa päin sijaitseva Kousa tarkoittaa luultavasti "lyhytvartinen suuri (vesi)kauha, kuuppa, nappo, äyskäri, kousikka 1 ." Linkki Kotimaisen kielten keskuksen murresanakirjaan.
Vastauksessa käytetty ilmaisu "hengellinen kieli" ei tarkoita jossakin puhuttua kieltä vaan lähinnä "kielenkäyttöä". Esim. vanha virsi (VK n:o 619) alkaa sanoin: "Eijaa! Jo laulaa sielu kiitostansa". Tämä huudahdus on esiintynyt kirkkolauluissa ja virsissä keskiajalta saakka. Viittaus Eino Leinoon on siis eri asia.
Nuotit ja sanat löytyvät kokoelmasta "Finnhits. 2 : Suomen suursuosikit 1970-2006" (2007). Esimerkiksi HelMet-kirjastoissa sitä on useita kappaleita hyllyssä.
Laita osoitteeksi www.vaasa.fi/kirjasto ja valitse aukeavalta sivulta Venny- verkkokirjasto. Hae hakuehdoilla kirjaa ja jos tulokseksi tulee Kirjastossa, tarkista missä klikkaa vielä sitä niin näet, missä kirjastossa teos on paikalla. Mikäli tulokseksi tulee Lainassa, voit klikata sitä ja laittaa itsellesi varauksen. Mikäli teet varauksen, muistathan valita noutopaikan valikosta.
Lontoosta löytyy varmasti meriaiheisesti sisustettuja ravintoloita ellei kahviloitakin.
Paras tapa löytää ”se oikea” olisi ehkä mennä paikan päällä Lontoossa matkailuinfoon /-toimistoon ja kysyä vinkkejä. Hotellien vastaanotoissakin varmasti näistä asioista jotain tiedetään. Paikalliset tuntevat kaupunkinsa aina parhaiten.
Matkaoppaiden ja nettisivujen ongelma on se, että tieto vanhenee nopeasti, ravintoloita ja kahviloita tulee ja menee tiuhaan.
Meriaihein sisustetuissa ravintoloissa usein tarjotaan kala- ja äyriäisruokia, eli ne ovat niin sanottuja kalaravintoloita.
Kirjaston tietokannasta löytyy uudehko vuonna 2015 ilmestynyt matkaopas:
Tania Ballantine : Eat like a Londoner ; an insider´s guide to dining out, 2015
Näitä matkaoppaita...
Hei, Lahden kaupunginkirjastosta saa luokkasarjoja kouluille. Sarjat löydät osoitteesta http://lastukirjastot.fi/130818/fi/articles/lahden-kaupunginkirjaston-l…
Ystävällisin terveisin,
Sanna Kuosa
Informaatikko, Lasten- ja nuortenpalvelut
Lahden kaupunginkirjasto
