Olisikohan kyseessä useita kirjoja japanilaisesta kulttuurista kirjoittanut Minna Eväsoja? Hänen kokemuksiaan perinteisestä japanilaisesta teekoulusta voi lukea vuonna 2016 julkaistusta teoksesta Melkein geisha : hurmaava ja hullu Japani.
FT Minna Eväsoja (s. 1965) on japanilaisen estetiikan dosentti Helsingin yliopistossa sekä sairaan- ja terveydenhoitaja. Hän on kirjoittanut Japaniin sen kulttuuriin liittyviä kirjoja ja tutkii arkkitehtuurin ja ympäristösuunnittelun vaikutusta hoitotyössä. Hän kävi 1990-luvun alussa japanilaisen teekoulun Kiotossa. Sen jälkeen hän on viettänyt Japanissa paljon aikaa mm. opiskellen sen kieltä ja estetiikkaa.
Mediatiedote: Melkein geisha -kirjassa kurkistetaan japanilaisten muodollisen...
Hei,
Viittaat Etu- ja sukunimilakiin, joka on ollut voimassa 1.1.2019 alkaen. Laki ei ole voimassa takautuvasti, joten se ei päde aiemmin annettuihin nimiin. Toki aiemmassakin laissa taisi olla samantyylinen teksti.
Joonaksen ja Jaanan kohdalla tuo "alle 15" muodostuu kolmesta "alle 5" -merkinnästä, koska yksityisyyden suojan takia tuon tarkempia tietoja ei rekisteristä saa henkilönimistä, joista on vain korkeintaan muutamia hakutuloksia. Todennäköisesti tuo tarkoittaa minimiä, eli yhteensä 3 kpl.
Toki massatietojen tilastoinnissa voi jäädä rekisteriin pieniä virheitä, jotka voivat selittää osan poikkeuksista. Samoin sukupuolta vaihtaessa voi muutoskohtaan jäädä mahdollisesti merkintä nimestä toisen sukupuolen sarakkeeseen,...
Kyseinen kohta Vergiliuksen Aeneaan tarussa kuuluu Teivas ja Päivö Oksalan suomennoksessa (1999, s. 154) näin:
[Kansoja hallita käskyilläs, sinä muistaos, Rooma –
tuo sinun taitosi on – tavat rauhan määrätä muille,]
voitetut armahtaa sekä lannistaa kopeoita.
Verkosta löytyy Kotimaisten kielten keskuksen Kielikorva-podcast, jonka yhdessä jaksossa on käsitelty paikannimiä - myös Luhangan nimeä. Podcastista kertovassa jutusssa Nimiarkiston erityisasiantuntija Helinä Uusitalo kertoo, että Luhangan nimi tulee sanasta "luhta" ja päätteestä "-nka" (ei sanoista "luu" ja "hanka", kuten joskus on ilmeisesti virheellisesti päätelty). Juttu löytyy täältä: https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/kielikorva/luuhankainen_luhangan_vene.28764.blogTuo aiempi, todennäköisesti siis virheellinen, olettamus nimen alkuperästä löytyy Torsten Boismanin Muinaista Päijänteen tienoilta -artikkelista (Suomen museo 2, 1895, s .7-9. Alkuperäisjulkaisu Helsingissä, Suomen Muinaismuisto-Yhdistys):"Luhangon nimen kerrotaan...
Runoa ei löytynyt Kalliota käsittelevästä kirjallisuudesta. Runo on voinut säilyä jossakin arkistossa tai sukulaisten hallussa. Asiaa voisi tiedustella esimerkiksi Kansallisarkistosta tai Keskustan ja maaseudun arkistosta, https://keskusta.fi/yhteystiedot/keskustan-ja-maaseudun-arkisto/Paavo Pihlajamaasta löytyi sangen vähän tietoa. Vanhoista sanomalehdistä löytyy muutamia uutisia, joissa hänet mainitaan, mutta mahdollinen kuolinilmoitus osunee vuodelle, jonka digitoidut sanomalehdet eivät ole vapaasti saatavilla.Löytämäni Kuhmon sotatapahtumat eivät suoranaisesti selitä Pihlajamaan kaatumista. Lisää tietoa Kuhmon sotatapahtumista on seuraavissa teoksissa:Kuoleman kujanjuoksu-Talvisota Kuhmon rintamalla, Väinö Mononen, Alfamer Oy. ISBN 952...
Kielitoimiston sanakirja sanoo, että sana on taipumaton tai vaillinaisesti taipuva. Verbiä laasta ei siis voi taivuttaa kaikissa persoonamuodoissa.LähdeKielitoimiston sanakirja: laasta https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/laasta?searchMode=all
Yleisissä kirjastoissa ei ole ikärajoja kirjojen lainaamiselle, mutta kirjat on ryhmitelty kirjastoissa eri ikäryhmien mukaan. Kirjat jakautuvat aikuisten kirjallisuuteen, nuortenkirjallisuuteen ja lastenkirjallisuuteen yleensä kustantajien ikäsuositusten mukaan. Heartstopper-kirjoja suositellaan 15-vuotiaasta ylöspäin. Heartstopper-kirjat luokitellaan kirjastoissa nuortenkirjallisuuteen.Public libraries have no age restrictions when it comes to loaning books since there are no laws based around the subject. Libraries have different sections for general literature, books for young adults and children's books, and books are divided into these sections based on the publishers' age recommendations. Heartstopper-books belong to the young...
Särkänniemi on 14,2 hehtaarin suuruinen Näsijärveen pistävä niemeke Tampereella, jolla sijaitsee Särkänniemen elämyspuisto. Nykyisin Särkänniemen nimi assosioituu lähinnä vuonna 1975 avattuun huvipuistoon, mutta ajanvietetoiminta alueella alkoi jo Akvaario–Planetaarion myötä keväällä 1969. Lasten eläintarha avattiin heinäkuussa 1970 ja Näsinneulan näkötorni vappuna 1971. Vuodesta 1979 Särkänniemen alueella on toiminut myös Sara Hildénin taidemuseo.Alun perin Särkänniemi ei ollut edes niemi, vaan se tunnettiin ensin Särkänsaarena. Nykyinen Särkänniemi on syntynyt täyttämällä Onkiniemen ja Särkänsaaren välinen salmi nykyisen huvipuiston kohdalla sijainneen Särkän sahan puujätteellä, kivillä ja mudalla. Nykyisin Särkännokkana tunnettu niemen...
"Romanssi" -nimellä löytyy useitakin kappaleita, oletettavasti tässä tarkoitetaan elokuvassa ''Katariina ja Munkkiniemen kreivi'' Leif Wagerin esittämää kappaletta.
(''sua vain yli kaiken mä rakastan...'') Tähän kappaleeseen sanat ja nuotit löytyvät Suuren Toivelaulukirjan 1 -osasta, sivulta 32.
Myös Tsaikovskin säveltämä ''Romanssi'' löytyy (''kun yöhyt seudun peitti varjollaan...) jonka löytää esim. Suuren Toivelaulukirjan kakkososasta,
sivu 145.
Pätsin suvusta löytyy Maija Pätsin ja Elsa Hyttisen kokoama Luettelo Filip Tuomaanpoika Pätsin (s. 1658) suvun jäsenistä, julk. Pätsin suku ry 1995. Julkaisu löytyy Posion kirjastosta, puh. 016-3205 234.
Tämän kuten tuhansien ja tuhansien muiden etsittyjen laulujen nuotteja ei ole saatavana siitä yksinkertaisesta syystä, ettei kyseisiä nuotteja ole koskaan julkaistu. Toisin kuin yleensä luullaan, vain pienestä - siitä suosituimmasta - osasta populaarimusiikkia julkaistaan nuottiversio. Suomessa juttu menee suunnilleen niin, että jos jokin levy/kappale myy äänitteenä hyvin, kustantaja teettää siitä myös nuotin. Jos ei myy, ei varmasti teetä.
Tällaiset Martti Vainaa ja Sallitut Aineet -tyyppisten huumoriyhtyeiden lauluja saattaa kyllä ilmestyä satunnaisesti erilaisiin kokoelmiin, mutta valitettavasti tätä Pelimiestä ei nyt ainakaan vielä ole ilmestynyt.
Tämä artikkeli on julkaistu Suomen Lääkärilehden numerossa 6 (vuonna 2006) sivuilla 841-846 eli kyseessä on noin viisisivuinen teksti. Se on julkaistu myös internetissä, joten sen saamiseksi ei tarvita edes kirjastoa:)
http://www.fimnet.fi/cgi-cug/brs/artikkeli.cgi?docn=000025290
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Hei!
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei tehdä käännöksiä. Kannattaa lukea itse kirja ja selvittää tämän kuvitteellisen tarinan koodi,
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Laulusta "I stand in awe" on olemassa Heidi Pentikäisen tekemä suomennos nimellä "Minä kunnioitan sinua" (alkusanat Ihanuuttasi ei sanoin voi kuvata). Se on julkaistu nuottikokoelmassa "Hyvä on tuoda kiitosta 2" (Päiväosakeyhtiö, 2007, ISBN 952-475-180-1) ja äänitteenä CD-levyllä ja c-kasetilla "Pyhä Henki mua kosketa" (ELävä Sana -seurakunta 1996). Nuottikokoelma löytyy mm. HelMet-järjestelmästä, mutta äänite voi olla hankalampi löytää. Ainakaan Suomen yleisissä kirjastoissa sitä ei näyttäisi olevan. Tiukan paikan tullen sen pääsee kuuntelemaan Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa.
Hei,
Tuotannonohjausta käsittelevää kirjallisuutta löytyy runsaasti Hämeen ammattikorkeakoulun HAMKin kirjastosta. Kirjasto on kaikille avoin, ja lainaamiseen tarvitaan HAMKin oma kirjastokortti.
Oheisessa linkissä on kirjaston ohjeita:
http://www.hamk.fi/kirjasto/kirjaston-kayttosaannot/Sivut/default.aspx
Tästä linkistä pääset suoraan HAMKin aineistohakuun:
https://hamk.finna.fi/
Osa lehtiaineistoista ei täytä itsenäisen teoksen kriteereitä, mutta erilliset artikkelit nauttivat lähes poikkeuksetta tekijänoikeuden suojaa. Sanomalehtiartikkelin teksti on tekijänoikeuden suojaama, vaikka se olisi mikrofilmillä. Joissakin tapauksissa lehdet ovat sopineet toimittajiensa kanssa, että kaikkien artikkeleiden oikeudet siirtyvät lehdelle. Käyttäjän kannalta olennaista on, että suoja on voimassa alkuperäisen kirjoittajan kuolemasta 70 vuotta eteenpäin. Tässä tapauksessa on selvää, että teksti on edelleen suojattua joten sen käyttämiseen FB-sivuilla täytyy pyytää lupa Kuusankosken Sanomilta tai kirjoittajalta, jos nimi on mainittu.
Vuonna 1980 julkaistussa lehtijutussa olevan vanhan valokuvan käyttöoikeus on monimutkainen...
Tämä kirja on tosiaan Suomen julkisissa kirjastoissa varsin harvinainen, mutta Kansalliskirjastossa siihen voi tutustua sekä suomen että ruotsin kielellä. Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastossa on vuoden 1954 suomenkielisestä painoksesta yksi kappale (http://luettelo.helmet.fi/record=b1518645~S9*fin), jota säilytetään työhuoneessa eikä sitä siis voi lainata. On kuitenkin mahdollisuus pyytää kirjastoa tekemään vain 10 sivua laajasta kuvakirjasesta valokopio (maksullinen) tai jos se teknisesti on kirjavarastossa mahdollista, digitaalinen skannauskopio (tekijänoikeuslain 12§:n mukaan tämä on yksityiseen käyttöön laillista). Kannattaa selvittää vaihtoehdot ottamalla suoraan yhteyttä Pasilan kirjavarastoon. Varastossa on avoimet ovat...
Maistraatin sivuilta tai nimilaista en valitettavasti suoraa vastausta tähän löytänyt. Vanhemman ja lapsen yhteisen nimimuutoksen kohdalla puhuttiin vain alaikäisestä lapsesta. Siinä mainittiin myös, että yli 12-vuotiaan lapsen sukunimeä ei voi vaihtaa ilman hänen suostumustaan. Kahden aikuisen nimimuutoksessa esimerkkeinä olivat vain avioliittoon tai avioeroon liittyvät nimenvaihdot. Oletan tämän perusteella, että täysi-ikäisen täytyy tehdä oma lomake vanhaan/esivanhempien sukunimeen vaihdettaessa, vaikka vaihto tehtäisiin samaan aikaan vanhemman kanssa.
Kehotan vielä kysymään asiaa suoraan maistraatista. Alla Turun yksikön yhteystiedot:
https://www.maistraatti.fi/fi/maistraatit/Lounais-Suomi/Lounais-Suomen-...
