Kirjaston verkkosivuilla olevassa lehtiluettelossa https://www.ouka.fi/documents/78400/596635/lehtiluettelo17.pdf/20d2c24b… on sanomalehdet listattu omana osuutenaan (s. 39). Listalta löytyy nykyisin ilmestyvät sanomalehdet.
Hänen oikea nimensä on Catherine Bollö Amagalu ja hän työskentelee nykyisin Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa. Hän on valmistunut Tukholman yliopistosta ja asuu Solnassa. Ilmeisesti musiikkiura jäi varsin lyhyeksi. Hän on julkaissut tuon vuonna 2000 ilmestyneen Shimoli-cd:n. Sen lisäksi hän on mukana oikealla nimellään yhdellä raidalla vuonna 1996 ilmestyneellä Scrappy G:n rap-levyllä On top. Hänellä on Facebook-profiili, joten ehkä sen nimikirjoituksen saaminen onnistuisi sitä kautta.
Lapin maakuntaliiton Evakkotaival-kirjoituskilpailuun saapunutta aineistoa säilytetään edelleen entisen Lapin maakuntakirjaston eli nykyisen Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolla. Aineisto on tutkittavissa Lappi-osastolla.
http://www.rovaniemi.fi/fi/Palvelut/Kirjasto/Lappi-ja-saamelaiset
Susan Croftin kirja Classic plays by women on antologia, josta löytyy naisten kirjoittamia klassikkonäytelmiä 1600-luvulta vuoteen 2000. Kirjaa ei kirjastossamme ole, mutta nettisivujen mukaan mukana ovat nämä kirjailijat ja näytelmät:
Hrotswitha / Paphnutius
Elizabeth Cary / The Tragedy of Mariam
Aphra Behn / The Rover
Susanna Centlivre / A Bold Stroke for a Wife
Joanna Baillie / De Monfort
Githa Sowerby / Rutherford and Son
Enid Bagnold / The Chalk Garden
Caryl Churchill / Top Girls
Marie Jones / Stones in his Pocket
Kirjailijat ovat tai olivat ensimmäistä (Hrotswitha tai oik. Hrotsvitha of Gandersheim, saksalainen, eli 900-luvulla) lukuun ottamatta englanninkielisiä....
Kyyti-kirjastojen etusivun https://kyyti.finna.fi/OrganisationInfo#85980 alalaidasta löytyy linkki "maksut ja korvaukset".
Sen alta löytyy tietoja kaukolainauksesta sekä sähköinen kaukolainalomake https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fin1349263&SID=41aa9f0a-a353-42c2-8ec9-bb03aae4bf61&dy=630536909.
Vantaan kaupunginkirjaston toimipisteillä on yhteinen kokoelmapolitiikka. Vantaalla on lisäksi käytössä yhteiskellutus Espoon kaupunginkirjaston kanssa. Tämä tarkoittaa, että palautunut aineisto jää siihen kirjastoon johon se palautetaan ellei siihen ole varauksia. Näin jokaisen kirjaston kokoelma muotoutuu pitkälti sen käyttäjien mukaan. Aineistoja toki myös tasapainotetaan tarvittaessa kirjastojen kesken. Jos jossain on liikaa jotain aineistoa, sitä hajautetaan muihin kirjastoihin.
Aineistohankinnat Vantaalla tehdään keskitetysti, koska kirjastoilla ei kellutukseen siirtymisen jälkeen ole enää ollut omia kokoelmiaan, vaan kaikki on Vantaan kaupunginkirjaston yhtä yhteistä kokoelmaa. Asiakkaat voivat aina esittää henkilökunnalle...
Runon Reimsin enkelistä kirjoitti itävaltalainen pappi ja runoilija Martin Gutl (1942-1984). Hänen runotuotannostaan on suomennettu kokoelma Ylistyslaulu itkumuurilla (Kirjaneliö, 1980) sekä joitain yksittäisiä runoja valikoimissa Parantava runo, Lähteenkirkas hiljaisuus ja Suurempi kuin sydämeni. Viimeksi mainittuun sisältyvä Anna-Maija Raittilan suomennos Reimsin enkelistä poikkeaa hieman kysymyksessä siteeratusta käännöksestä. Lyriikan lisäksi Gutlilta on suomeksi julkaistu kirjat Mistä saan voimaa : kristikunnan päärukoukset ja perustotuudet sekä yhdessä Josef Dimbeckin kanssa tehty Aloin rukoilla : tekstejä mietittäväksi ja kuunneltavaksi.
Trailerin musiikista emme löytäneet tietoa.
Elonetin ( Kansallisen audiovisuaalisen instituutin sivusto, jossa on tiedot suomalaisista elokuvista) mukaan Visa Mäkisen Yön saalistajat -elokuvan ainoana musiikkina on Raikko Pihlajamaan ja Matti Ruoholan esittämä kappale Oolannin sota, jonka sanoittajaa ja säveltäjää ei tunneta. Alla linkki Elonetiin:
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/119843
Keljuilusta ei varmaankaan ole kyse. Ei ainakaan keljuilusta sotaveteraanien kustannuksella.
Luulen, että Jarmo Jylhä (sävel) ja Pertti Raasu (sanat) haluavat kritisoida hieman sarkastisesti veteraanien saamien etuuksia ja huomiota yleensä. Säkeistössä sanotaan:
"Ensi vuonna hän saa korotetun eläkkeen;
TV-ohjelmaan myytiin vammoineen.
Mikä alkoi Karjalasta
se päättyy sitten vasta
kun pääsee juoksuhautaan viimeiseen."
http://www.nic.fi/~praasu/iskelma/laulu68.htm
Tulkitsisin, että korotettu eläke ei riitä tekijöiden mielestä korvaamaan kokemusta sodassa ja sen jälkeen.
Kirjastoista eri puolilta Suomea löytyy joitakin ukulelen soitinrakennusoppaita ja piirustuksia. Voit pyytää niitä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta. Alla linkki Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-hakupalveluiden listaan oppaista:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22&dfApplied=1&lookfor=ukulele+soitinrakennus&type=AllFields
Mainintaa juuri konserttiukulelen rakennusoppaasta ei löytynyt. Kannattaisi ehkä kysyä myös alan ammattilaiselta, esim. Lottonen Guitars Oy:stä:
http://lottonen.com/fi/
http://lottonen.com/fi/laulu/
Keskiaikaisista soihduista löytyy mielenkiintoinen artikkeli Janne Harjula, Valoa ja varjoa Keskiaikainen soihtu Åbo Akademin päärakennuksen tontinkaivauksista (Julkaistu teoksessa Maasta, kivestä ja hengestä - Earth, stone and spirit Markus hiekkanen Festschrift, https://www.academia.edu/1056014/Valoa_ja_varjoa_keskiaikainen_soihtu_%…).
Siinä kerrotaan palamatta jääneen keskiaikaisen soihdun rakenteesta: varsi on puuta, sen yläosaan on kiedottu tekstiiliä ja kasvikuitua. Samoissa kaivauksissa soihdun lähistöltä löydettiin puuvati. Sekä soihdussa että vadissa on jäänteitä tahnamaisesta aineesta, joka analyyseissa paljastui mäntytervaksi. Samaisesta artikkelista kannattaa lukea millaisista muista materiaaleista...
Helsingissä on useitakin kirjastoja, joihin koirat eivät ole tervetulleita välttämättömiä opaskoiria lukuun ottamatta. Osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut voi valikosta valita kohdan "Koirat kielletty", niin näkee listan kirjastoista, joissa voi oleilla pelkäämättä allergisia reaktioita.
Helmet-sivustolla on tiedot tulostus- ja kopiomaksuista kaupungeittain. Tässä tiedot:
- Espoossa tulostaminen asiakaskoneilta on maksutonta 20 kpl/asiakas.
- Vantaalla tulostaminen asiakaskoneilta maksutonta 20 kpl/asiakas (ei tulostuspalvelua Pähkinärinteen tai Hiekkaharjun kirjastoissa).
- Helsingissä tulosteet 0,40 € / kpl, 3D-tulosteet 0,70 € / kpl.
- Kauniaisissa tulosteet 0,40 € / kpl.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Kaupungit päättävät itsenäisesti näistä maksuista, eivätkä ne siksi ole yhtenevät.
Sarjaa Kuuden miljoonan dollarin mies esitettiin 1970-luvulla TV2-kanavalla. Sarja oli Mainostelevision ohjelmaa.
Ihmenainen / Wonder Woman -sarjan esityskanavasta ei löytynyt varmaa tietoa. RTL Plussalla oli vuosina 1993-1994 ohjelma nimeltä Wonder Woman. Se, oliko kyseessä 1970-luvulla tehty sarja, ei käynyt ohjelmatiedoista ilmi.
Lähde: HS Aikakone
Teos "Yhdessä kouluteatteriin - esityksiä koulun näyttämölle" (Matku, 1999) sisältää "Kesäkissa" nimisen näytelmän. Se saattaisi olla etsimäsi laulunäytelmä.
Kirjaa löytyy Heinolan kirjaston hyllystä. Tässä linkki kirjan tietoihin:
https://lastu.finna.fi/Record/lastu.352040
Selailin opinnäytteitä psykomotoriikasta ja reaktionopeudesta. Niistä ei löytynyt mainintaa siitä, että pituudella olisi vaikutusta asiaan. Sen sijaan väsymys, tupakointi tai tupakoimattomuus, ikä ja sairaudet vaikuttivat reaktionopeuteen. Lisäksi todettiin, että niillä tutkituilla, joilla oli ollut hyvin alhainen syntymäpaino reaktioajat olivat hitaampia kuin niillä, joiden syntymäpaino oli ollut normaali (Sillanpää Antti, Alaraajojen voimantuottoteho, reaktionopeus ja staattinen tasapaino voima-nopeuslajien ja kestävyyslajien veteraaniyleisurheilijoilla, Jyväskylän yliopisto 2013, pro gradu, s.13 https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/42143/1/URN%3ANBN%3Afi%3A…). Myös kokemus ja sukupuoli vaikuttavat...
Näitä ovat muutkin viime aikoina kyselleet.
1. Viljo Kajava, Kun tänä iltana äiti, kokoelmasta Maan ja meren runot
2. Viljo Kajava, sikermän Kevät 1918 ensimmäinen runo, kokoelmasta Tampereen runot
3. Eeva-Liisa Manner, Peilikuvia-sikermän kolmas runo, kokoelmasta Niin vaihtuivat vuoden ajat
https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-runo-missa-teoksessa-voinko?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/kun-istuimme-aiti-syksyn-huoneen?language_content_entity=fi
Ehkä kysymyksessä kuvatun kaltaisessa toiminnassa on nähtävissä alkoholitutkimuksen mainitsemaa karnevalistista käyttäytymistä, jolla pyritään yhtäältä uhmaamaan alkoholinkäyttöön liittyvää kontrollia ja kulttuurisia käyttäytymiskoodeja yleisemminkin, toisaalta koettelemaan kollektiivisia käsityksiämme siitä, mitä humalassa saa tehdä.
Ari Turunen nostaa kirjassaan Humalan henki esille hyvin rikkaiden kreikkalaisten oudon humalarituaalin ravintoloissa: "[heidän] on sallittua vetää kunnon kännit ja tarkan rituaalin mukaisesti rikkoa lautasia, huonekaluja ja kaataa juomaa lattialle". Toisaalta Turunen muistuttaa, että humalatörttöilyjä voidaan aina perustella humalalla: "Humala onkin yksi maailman vanhimpia tekosyitä huonolle...
Hei,
Kyseessä on suurella todennäköisellä joku nirkko, ehkäpä pajunirkko, joka on varsin yleinen ja kohtalaisen kookas yöperhoslaji.
Googlaamalla löytyy toukan kuvia, jotka näyttävät varsin paljon kuvasi näköisiltä eliöiltä.
