Eri lähteistä löytyneen tiedon mukaan keltasieni on kantarelli ja karvikas on karvarousku.
Sienestäjän tietokirjan (1984) Sienien nimistö -artikkelissa mainitaan tosin myös ruskosienen tarkoittavan kantarellia.
Kysyin asiasta myös Suomen Sieniseurasta, jossa toimii Suomen Sieniseuran nimistötoimikunta, mutta sieltäkään ei onnistuttu löytämään enempää tietoa.
Mahtaakohan muilta tämän palstan lukijoilta löytyä lisätietoa?
Turun kaupunginkirjaston toimipisteissä voidaan liittää Celia-asiakkaaksi henkilö, jolla on lukemisen esteitä. Tarvitset mukaasi henkilöllisyystodistuksen. Omainen tai tuttava voi hoitaa rekisteröitymisen asiakkaan puolesta valtakirjalla. Jos jäseneksi haluava on alle 15-vuotias, liittämiseen tarvitaan huoltajan suostumus, sekä henkilötodistus tai Kela-kortti. Huoltaja voi ilmoittaa lapsen asiakkaaksi, vaikka lapsi ei olisi paikalla. Voit pyytää liittämiseen tarvittavia lomakkeita kirjaston neuvonnasta.
Jos olet jo Celia-jäsen ja kadottanut tunnuksesi, voit tilata uudet tästä osoitteesta: https://www.celianet.fi/kirjaudu-sisaan/palauta-salasana/
Hain Elvistä käsitteleviä suomenkielisiä kirjoja Suomen kansalliskirjaston Finna-palvelusta ja niitä löytyi 37 kappaletta. Hakutuloksen pääset katsomaan tästä linkistä kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results. Haku on tehty tarkennetussa haussa käyttämällä hakuehtoa aihe: Presley, Elvis ja rajaamalla hakutulos suomenkielisiin kirjoihin.
Asiaan ei löytynyt varmaa selitystä. Piimäperää ei löytynyt Suomalaisesta paikannimikirjasta (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007). Piimäperä näyttää olleen 1700-luvulla myös sukunimenä Haukiputaalla asuneella suvulla. Siinä saattaisi olla linkki paikannimeen, mutta kyseistä sukunimeä ei löytynyt Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet (Otava, 2000). Ilmeisesti nimi on ollut harvinainen, eikä sitä ole enää käytössä. On myös vaikea arvioida, onko sukunimi tullut paikasta vai paikka sukunimestä.
Voi olla, että Haukiputaan tai Oulun historiaa käsittelevistä kirjoista löytyisi lisää tietoa nimestä, mutta niin syvälliseen tutkimukseen ei ole mahdollista ryhtyä tämän vastauksen puitteissa.
Sana piimä on...
Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa puhutaan nimien kotoistamisesta (https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…). Suomen kielen kohdalla voidaan puhua myös nimien suomalaistamisesta, mutta samanlainen käytäntö on ollut halllitsijan nimien kohdalla myös ainakin englannin ja ranskan kielissä. Myös esimerkiksi pyhimysten ja paavien nimiä on usein kotoistettu.
Kielitoimiston ohjepankin mukaan kotoistamisesta on luovuttu 2000-luvulla valtaan nousseiden ja tulevien monarkkien kohdalla (http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/selaus/1821/ohje/157). Takautuvasti nimiä ei kuitenkaan muuteta, vaan historialliset hallitsijat säilyttävät kotoistetun nimensä.
Tieteen termipankki määrittelee viljakasvin heinäkasviksi, jonka jyviä käytetään ravinnoksi:
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:viljakasvi
Ainakin tämän määritelmän mukaan kaikki viljakasvit ovat heinäkasveja.
peda.net -sivustolla todetaan: "Ne [arkeonit] eroavat bakteereista siten, että arkeonien soluseinässä on glykoproteiineja eikä mureiinia."
https://peda.net/p/hanna.numminen/bi6/eli%C3%B6kunnat/baajs/l1m2
Arkeoneissa ei toistaiseksi tunneta taudinaiheuttajia.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00562
Aikamatkailua esiintyy ainakin seuraavissa kotimaisissa aikuisten tieteiskirjoissa:
Anssi Asunta: Kolmas aikakirja
J. Pekka Mäkelä: 391
Aukkoja ajassa (toim. Harri Erkki), novellikokoelma
Jyrki Vainonen: Swiftin ovella
Janne Mäkelä: Juoksu aikaa vastaan
Martin Taiga: Osiriksen sormus : kaksi aikamatkakartomusta
Hemmo Murto-Unkila: Sälekaihtimien sulkijat
Markku Varis: Visiot ja virukset
Sari Paldanius: Bahalas
Muita esimerkkejä ajasta suomalaisessa tieteiskirjallisuudesta ovat mm. vuonna 1931 ilmestyneessä L. Valakiven Nuortuva maailma, jossa ihmiset syntyvät vanhuksina ja nuortuvat kohti lapsuutta; Tuomas Salorannan novellikokoelmassa Musta tähti ja muita tarinoita tulevaisuudesta ainakin joku novelleista käsittelee...
Helmet-palvelusivuston välilehdeltä Kirjastot ja palvelut löydät listan Helmet-kirjastojen palveluista. Pudotusvalikossa on kohta kirjakierrätyspiste, jota klikkaamalla saat listan Helmet-kirjastoista, joissa on hylly kierrätyskirjoille.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Koronatartunta voi olla alussa jonkin aikaa oireeton. Oireiden alettua henkilö menee yleensä testiin. Saatuaan testistä tiedon, että hänellä on koronavirus, henkilö ilmoittaa tästä Koronavilkku -sovellukseen. Tällöin sovellus lähettää tiedon mahdollisesta altistumisesta niille sovelluksen käyttäjille, jotka ovat olleet oireettoman/oireisen tartunta-ajan aikana kontaktissa sairastuneen kanssa.
Joillakin koronatartunta taas ei aiheuta minkäänlaisia oireita. Jos joltain henkilöltä löytyy koronavirus, saattaa testaamalla myös hänen kontakteistaan löytyä tartuntaa oireettomana kantavia muita henkilöitä. Tällöin tämä oireeton henkilö on saattanut liiikkua ympäriinsä kantaen tartuntaa siitä itse täysin tietämättömänä ja altistanut näin...
Asekirjoista ei löytynyt arvioita haulikoiden käyttöijistä. Syynä saattaa olla se, että aseen käyttöikään vaikuttaa niin moni asia. Aseen laatu ensimmäisenä. Katselin asekauppojen lupaamia takuita aseille niin ne jo vaihtelivat kahdesta seitsemään vuoteen riippuen valmistajasta.
Toinen iso tekijä, joka vaikuttaa aseen käyttöikään on se, miten sitä on huollettu. Tapio Suihkon kirjassa Aseiden rakenne ja toiminta (2008) kerrotaan, että kun asetta hoidetaan hyvin, niin sen toiminnallinen käyttöikä pitenee. Hän suosittaa vuosittaista kausihuoltoa, jonka lisäksi perushuoltoa laukausmääristä ja käyttöolosuhteista riippuen 5-10 vuoden välein.
Kannattaa olla yhteydessä johonkin aseita myyvään liikkeeseen, he osaavat varmaan alan asiantuntijoina...
Asiasanoja eli hakusanoja, joilla voisit etsiä, ovat esimerkiksi nuorten aikuisten kirjat, psykologinen jännityskirjallisuus, perhesalaisuudet, salaisuudet, valheet. Näitä yhdistelemällä saat osumia sekä nuortenkirjoista että aikuisten jännityskirjoista. Myös kirjailijan mukaan kannattaa suunnistaa: jos löytää kiinnostavan kirjan, kannattaa tarkistaa, onko sen kirjoittaja mahdollisesti julkaissut muutakin. Esimerkiksi Valhepelin kirjoittajalta Ruth Warelta on julkaistu suomeksi monta kirjaa. Vilkaise myös Lisa Jewellin, Erin Kellyn ja Harriet Tycen tuotantoa. Klassikoista Daphne de Maurierin Rebekka on juuri tätä lajia. Nuorten aikuisten hyllyssä lasten- ja nuortenosastolla on Sara Shepardin sarja...
Hei,
Mikko J. Tolan omakustannekokoelma Minua ei muista tuulikaan : insurrealistisia runoja on ilmestynyt vuonna 1988. Kirjaa on saatavissa ainakin kaukolainaksi Joensuun pääkirjastosta.
Leijonien sivuilta selviää, että Kansainvälinen jääkiekkoliitto ylläpitää jääkiekon maailmanranking-listaa (IIHF World Ranking), jonka perusteella MM-kisojen lohkot on jaettu.
https://www.leijonat.fi/index.php/plus/itemlist/tag/World%20Ranking
Hei!
Löysin adoptioperheet.fi -sivulta Juuret -oppaan
https://adoptioperheet.fi/wp-content/uploads/2019/08/sivut_fin_adoptiop…
Oppaan mukaan (sivu 16) kannattaa ottaa yhtettä adoption hoitaneeseen järjestoon tai syntymäkunnan sosiaalitoimeen, jos adoptio on hoidettu sitä kautta. Adoptioasiakirjoja säilytetään ainakin Pelastakaa lapset ry:n arkistossa vähintään 100 vuotta.
He- ja she-pronomineille haetaan yhä useammin vaihtoehtoja kirjallisuudessa. Esimerkkejä ja pohdintaa aiheesta löytyy linkeistä. Yhtään romaania, jossa näitä sanoja ei käytettäisi lainkaan, ei ole mainittu, mutta kysymys nousee esille. Keskeinen kysymys ei ole niinkään se, voiko näin tehdä, vaan se, miten tämä vaikuttaisi lopputuloksen vastaanottoon.
Monissa käsitellyissä esimerkeissä sukupuolittuneita pronominejä on vältelty esimerkiksi käyttämällä yksikkömuotoista they-pronominia, viittaamalla henkilöön aina nimellä tai jollain muulla kuvaavalla sanalla, tai kirjoittamalla ensimmäisessä tai toisessa persoonassa. Yleensä näin on kuitenkin onnistuttu salaamaan tarinan päähenkilön tai kahden henkilön sukupuoli. Olisi paljon...
Tietoviikon vanhoja numeroita ei ole saatavissa Helmet-kirjastosta. Tietoviikon vanhat numerot vuoteen 2012 saakka löytyvät Kansalliskirjastosta, missä niitä voi lukea lukusalissa.
Tietoviikko ja Tietokone -lehdet yhdistyivät 2014. Uuden lehden nimi on Tivi ja sen numerot säilytetään pysyvästi Pasilan kirjastossa.
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
