Selasimme kirjastosta löytyviä sienikirjoja. Niiden mukaan ruututatti on syötävä (lähteet esim. WSOY:n Suuri sienikirja (1992), s. 202 ja Valittujen Palojen Sienestäjän tietokirja (1984), s. 63), mutta valeruututatista emme valitettavasti löytäneet mainintaa. Kannattaa kaiken varalta varmistaa asia vielä joko Sieniseurasta tai Martoilta.
Pentti Holapalta ei löydy kuvailemaasi kirjaa. Olisiko kyseessä Pentti Haanpään Noitaympyrä, jonka Haanpää kirjoitti 1931, mutta joka julkaistiin vasta 1956 kirjailijan kuoleman jälkeen?
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_40262
Kirjaudu sisään kyyti.fi etusivulla käyttäjätunnuksella (286A-alkuinen numerosarja kirjastokortissa) ja nelinumeroisella tunnusluvulla etusivun ylälaidassa olevasta kirjaudu-laatikosta ja sen jälkeen näytölle tulevat lainasi ja voit uusia joko kaikki lainasi ruksaamalla valitse kaikki-laatikko ja tai valitsemalla jonkun lainoista ruksaamalla nimekkeen vieressä oleva laatikko. Jos kirjasta on varaus kirjan vieressä lukee ei voi uusia.
Eri lähteistä löytyneen tiedon mukaan keltasieni on kantarelli ja karvikas on karvarousku.
Sienestäjän tietokirjan (1984) Sienien nimistö -artikkelissa mainitaan tosin myös ruskosienen tarkoittavan kantarellia.
Kysyin asiasta myös Suomen Sieniseurasta, jossa toimii Suomen Sieniseuran nimistötoimikunta, mutta sieltäkään ei onnistuttu löytämään enempää tietoa.
Mahtaakohan muilta tämän palstan lukijoilta löytyä lisätietoa?
Hahmot on luonut armenialais-amerikkalainen Ross Bagdasarian Sr. (syntymänimi Rostom Sipan Bagdasarian) vuonna 1958.
Alunperin Bagdasarian loi hahmot virtuaalibändiksi, joka esiintyi musiikkilevyillä ja radiossa. Vastaa myöhemmin niistä tuli animaatiohahmoja.
Lähteet:
https://www.businessinsider.com/alvin-and-the-chipmunks-history-2015-12?r=US&IR=T
https://en.wikipedia.org/wiki/Alvin_and_the_Chipmunks#The_Three_Chipmunks_(1959)
Fobia tarkoittaa pelkoa, kauhua tai kammoa. Psykiatriassa fobialla tarkoitetaan erityistä voimakasta pelkoa, johon ei liity mitään todellista vaaraa ja jota ei voi järkeilemällä hallita. Tällainen pelko saa ihmisen välttelemään pelkonsa kohdetta ja rajoittaa hänen tekemisiään.
Tavallisimpia fobioita ovat esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelko, julkisten paikkojen pelko ja yksittäiset spesifit fobiat. Isaac M. Marksin mukaan fobian voi laukaista melkein mikä tahansa ja lista fobioista olisi lähes loputon. Varsinaisia musiikkiin liittyviä fobioita hän ei mainitse, mutta joillakin ihmisillä fobia on liittynyt tiettyihin (koviin) ääniin, esimerkiksi viheltämiseen tietyllä taajuudella tai korkeaan sopraanoääneen.
Lähteitä:...
Asiaan ei löytynyt varmaa selitystä. Piimäperää ei löytynyt Suomalaisesta paikannimikirjasta (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007). Piimäperä näyttää olleen 1700-luvulla myös sukunimenä Haukiputaalla asuneella suvulla. Siinä saattaisi olla linkki paikannimeen, mutta kyseistä sukunimeä ei löytynyt Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet (Otava, 2000). Ilmeisesti nimi on ollut harvinainen, eikä sitä ole enää käytössä. On myös vaikea arvioida, onko sukunimi tullut paikasta vai paikka sukunimestä.
Voi olla, että Haukiputaan tai Oulun historiaa käsittelevistä kirjoista löytyisi lisää tietoa nimestä, mutta niin syvälliseen tutkimukseen ei ole mahdollista ryhtyä tämän vastauksen puitteissa.
Sana piimä on...
Toki lähetysten pitäisi perille tulla siinä missä normaalioloissakin, mutta huomattavasti tavallista hitaammin. Lentoyhteyksien vähenemisen vuoksi suurin osa ulkomailta tulevasta postin rahti- ja pakettiliikenteestä kulkee tällä hetkellä maitse ja meritse. Tämä taas on lisännyt tuntuvasti kansainvälisten lähetysten määrää niissä kuljetusyhtiöissä, joilla on käytössään omaa lentokonekalustoa, joten niilläkin toimitusajat ovat COVID-19-tilanteen myötä todennäköisesti normaalia pitemmät.
Yhdysvalloistakin voi toki tavaraa tilata, mutta jos toimitus tapahtuu postitse, kannattaa varautua odottamaan. USPS (Yhdysvaltain posti) ei tällä hetkellä pysty kuljettamaan postia Eurooppaan kovinkaan säännöllisesti. Sen julkaisemien tiedotteiden...
Mikko Ylilammi on tehnyt pro gradun Bildungsroman ja parodia Hermann Hessen teoksissa Unterm Rad, Demian, Knulp ja "Karl Eugen Eiselein" (Helsingin yliopisto 2017)
Teppo Kulmala tarkastelee Herman Hessen proosaa jungilaisen psykoenergetiikan näkökulmasta teoksessaan Kohtalokasta kerrontaa (Atena 2002).
Usein myös klassikkoteosten esipuheissa kerrotaan kirjan taustoista ja teemoista.
Koronatartunta voi olla alussa jonkin aikaa oireeton. Oireiden alettua henkilö menee yleensä testiin. Saatuaan testistä tiedon, että hänellä on koronavirus, henkilö ilmoittaa tästä Koronavilkku -sovellukseen. Tällöin sovellus lähettää tiedon mahdollisesta altistumisesta niille sovelluksen käyttäjille, jotka ovat olleet oireettoman/oireisen tartunta-ajan aikana kontaktissa sairastuneen kanssa.
Joillakin koronatartunta taas ei aiheuta minkäänlaisia oireita. Jos joltain henkilöltä löytyy koronavirus, saattaa testaamalla myös hänen kontakteistaan löytyä tartuntaa oireettomana kantavia muita henkilöitä. Tällöin tämä oireeton henkilö on saattanut liiikkua ympäriinsä kantaen tartuntaa siitä itse täysin tietämättömänä ja altistanut näin...
Verbi viirata tarkoittaa "poiketa suunnasta, puoltaa, esim. Auton jarrut vähän viiraavat. Pojan silmät viiraavat.". Timo Nurmi: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja, 2004.
Myös Kielitoimiston sanakirjassa (2012) annetaan sama tulkinta. Siitä, että sanaa tulkittaisiin eri tavalla eri murteissa, ei ole näissä lähteissä mainintaa.
Asiaa voisi lähteä selvittämään Kiteen kaupungista. Kansakoulujen arkistoja säilyttää pääsääntöisesti se kunta, joka kansakoulua on pitänyt yllä. Kiteen sivistys- ja vapaa-aikakeskuksen yhteystiedot sähköpostiosoitteineen löydät täältä: https://www.kitee.fi/sivistys-ja-vapaa-aikakeskus
Kiteen kaupungin arkistotietopalvelu, yhteystiedot ja tietopyyntölomakkeet: https://www.kitee.fi/arkistotietopalvelu?inheritRedirect=true
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kansakoulut
Hei,
Mikko J. Tolan omakustannekokoelma Minua ei muista tuulikaan : insurrealistisia runoja on ilmestynyt vuonna 1988. Kirjaa on saatavissa ainakin kaukolainaksi Joensuun pääkirjastosta.
Kysyin asiaa Poliisimuseosta ja sieltä vastattiin näin:
Yritin salapoliisityönä etsiä tietoja mikä voisi olla alkuperäinen tapaus, mutta eipä löytynyt. Tapaus on voi olla muualta kuin Suomesta, esim. Norja/Ruotsi? Löysin netistä tuon kirjan mistä pystyi lukemaan tapahtumia, mutta mitkään hakusanat eivät löytäneet vanhoissa suomalaisissa sanomalehdissäkään jutun juurille. Eipä Rikosmuseon aineistosta löydy vastaavia juttuja.
Sanomalehdet ovat oiva lähde päästä alkuun, kun etsii tietoa henkirikoksista, mutta tietenkin pitäisi olla joku lähtökohta, mitä ja mistä etsii, esim. paikka tai tässä tapauksessa ehkä ajankohta olisi paras. Esim. itsenäisyyden alussa sanomalehdissä kirjoitettiin hyvin seikkaperäisesti tapauksista...
Hei! Nainen levyn kannessa on politiikan toimittaja Leena Sharma joka työskentelee Suomen kuvalehdessä. Sharma on julkaissut kolme kirjaa ja saanut Bonnierin journalistipalkinnon vuonna 2009.
Samaa asiaa on kysytty Hiidenkivi-lehden kysymyspalstalla vuonna 1995. Silloin kysymykseen vastasi tutkija Tiina Manni-Lindqvist Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuolto-osastolta seuraavasti:
Houlanmäen lähellä ovat myös Houlanlampi ja Houlansuo. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkiston kokoelmissa on muita Houla-alkuisia
nimiä vain Kangasniemen naapuripitäjästä Hankasalmelta.
Kangasniemestä mainitaan jo 1500- ja 1600-lukujen asiakirjoissa nimi Houlansuo (Houlasoo vuonna 1561, Houlansuo vuonna 1664).
Kivikkoa, louhikkoa, kallionkoloja, luolia ja maanlaskeumia nimitetään suomen kielessä eri puolilla maata esimerkiksi sanoilla lоuho, heula, holo, huolanne. Myös houla saattaisi olla tällainen maastosana.
Tämän...
Kirjastojen käyttämässä yleisessä asiasanastossa ei käytetä sanaa lapsilähtöisyys vaan lapsikeskeisyys. Siksi asiasanahaulla lapsilähtöisyys et saa viitteitä. Voit sen sijaan käyttää asiasanaa lapsikeskeisyys. Jos haluat välttämättä hakea sanalla lapsilähtöisyys, voit käyttää sitä vapaatekstisanana katkaistuna (esim. lapsiläht-), jotta kaikki eri taivutusmuodot tulevat esiin.
Porsse-kirjastojen tietokannasta, johon Pornaisten kirjastokin kuuluu, löytyy asiasanalla lapsikeskeisyys 8 viitettä, esim. Hytönen, Juhani: Lapsikeskeinen kasvatus (2002).
Vapaatekstihaulla lapsikesk- löytyy 3 viitettä, esim. Anna lapsen leikkiä, kirja leikistä ja lapsilähtöisyydestä (1996).
Linda-tietokannasta, jota voit käyttää kirjastossa löytyy useita...
Voisit saada kysymäsi kirjan kaukolainana Porvoon kaupunginkirjaston tai Askolan kunnankirjaston kautta. Alla on Porvoon kaupunginkirjaston kaukolainatilauslomakkeen linkki.
http://www.porvoo.fi/index.php?mid=1523
