Esine tuo kovasti mieleen öljytuikun tai -lampun, joita on jo antiikin aikoina tavattu koristella vaikkapa uskonnollisilla symboleilla tai ornamenteilla. Tämä on kuitenkin valistunut arvaus.
Tarkempaa arviota esineestä kannattaa kysyä esimerkiksi huutokauppakamareista tai antiikkiliikkeistä.
Öljytuikku. fi.wikipedia.org.
Oil lamp. en.wikipedia.org.
Kysymäsi kirjasarja on luultavasti Sean Stewartin vuosina 2008-2010 suomeksi julkaistu Cathy-trilogia. Kyseiseen nuorille suunnattuun fantasiakirjasarjaan kuuluvat kirjat ovat Cathyn kirja, Cathyn avain ja Cathyn sormus.
Suomessa esimerkiksi kermajäätelön koostumuksesta maitorasvaa on 12 %, maitoproteiinia 3,5 % ja kuiva-ainetta kaikkiaan 34 %. Näiden lisäksi jäätelöseokseen lisätään makuaineita sekä lisäaineita, jotka tekevät jäätyneen tuotteen koostumuksesta tasalaatuista. Perinteinen jäätelömassa valmistetaan kermasta, maidosta, kananmunista sekä sokerista.
Jäätelöön vatkataan ilmaa valmistusprosessin aikana. Se, millaisessa suhteessa seoksessa on ilmaa, rasvaa ja jäätynyttä nestettä, määrittelee jäätelön koostumuksen eli onko se kovaa vai pehmeää. Mitä enemmän jäätelöseoksessa on ilmaa, sitä lämpimämmältä se tuntuu myös suussa. Kun jäätelö lämpenee ja sulaa, ilma poistuu seoksesta. Jäljelle jäävä sula jäätelö on siten tiiviimpää ja mautkin siinä...
Lähetin kysymyksesi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran asiantuntijalle ja sieltä ystävällisesti vastasi suomen kielen dosentti Kirsi-Maria Nummila. Alla hänen vastauksensa:
"Poika olisi esittänyt tervehdyksensä ja kysymyksensä omalla puhekielellään eli paikallisella murteella. Koska nuorten kohtaamispaikka ei ole tiedossa, ei kysymykseen voi vastata tämän tarkemmin. Tervehdyksenä poika olisi kaiketi voinut käyttää esimerkiksi tervehdyksiä Iltaa, ehtoota, päivää tai terve, jotka ovat kaikki vanhoja.
Meillä ei ole juuri olemassa tietoja 1800-luvun alkupuolen tavallisen kansan keskusteluista ja muusta arkisesta kielenkäytöstä. Esimerkiksi tuon ajan kirjoihin tallentunut suomen kieli eroaa siitä. Voidaan kuitenkin ajatella, että...
Fono.fi:n esittelyssä kerrotaan seuraavaa:
Fono.fi sisältää tiedot Yle Arkiston, aiemmin Ylen Äänilevystön, kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä vuodesta 1974 alkaen.
Fono.fi:ssä on tietoja myös vanhemmista Yle Arkiston musiikkikokoelmista, mm. suomalaisista 78-kierroksen levyistä vuosilta 1920-60 sekä populaarimusiikin vinyylilevyistä vuosilta 1955-65.
Fono.fi:ssä on myös tiedot Ylen kantanauhoista, eli musiikkiäänitteistä, joihin Yle on hankkinut pysyvät julkaisuoikeudet.
Fono.fi:hin on tallennettu mm.
musiikkiäänitteen, esimerkiksi CD-levyn nimi, pääesiintyjä sekä levynumero
musiikkiäänitteen sisältämien kappaleiden tiedot, mm. teoksen nimi, säveltäjä, sanoittaja, esittäjä ja musiikkilaji
Fono.fi:n...
Hei, löydät tietoja syntyneiden määrästä eri vuosina Tilastokeskuksen Syntyneet-tilaston tietokantataulukosta 12dj -- Elävänä syntyneet sukupuolen mukaan, 1751-2022. Tässä esimerkkipoimintana v. 1960 elävänä syntyneiden määrä.
Olisikohan tässä merkittävin tekijä kuitenkin se, että käännettäessä englanninkielistä alkuperäiskappaletta (YMCA) suomeksi on M-kirjaimen lausuminen ("em") siirtynyt alkuperäisesityksestä kotimaiseen tulkintaan sellaisenaan, jolloin myös N on ollut luontevinta lausua "en".Toisaalta, NMKY-lyhenteen lausumiseen tuntuu aina liittyneen kysymyksen esiin nostama kahtiajako "en"- ja "än"-versioiden välillä, eikä se välttämättä selity edes ruotsinkielisyydellä: joillekin se on en-em-koo-yy, toisille än-äm-koo-yy. Kyse saattaa olla jopa kontekstuaalisesta seikasta: ehkä normaalipuheessa edeltävä sana vaikuttaa siihen, kumpi tapa tuntuu paremmalta – kenties Pieksämäen NMKY houkuttelee käyttämään en-em-koo-yytä (-mäen en-), kun taas Mäntsälän NMKY...
Saattaa olla Turun murretta.Turun murteessa esiintyy sana "törtöne", jonka merkitys on "käpy". Turun murteen verbi "törtöstä" tarkoittaa "poimia käpyjä". Kysy kirjastonhoitajalta -palvelulta on aiemmin kysytty Turussa sijaitsevan Törtöskadun nimen merkitystä/alkuperää.Tässä vastaus: https://www.kirjastot.fi/kysy/turun-itaharjulla-on-lyhyt-alle?language_content_entity=fi Halutessasi voit tiedustella sanan merkityksestä Kotimaisten kielten keskuksen kieli- ja nimineuvonnalta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta Lähteet:TURUN MURTEEN SANASTO 2 (1985).
Hei!Olipas mielenkiintoinen kysymys. Tällaiseen vastaukseen päädyimme: Kyllä, mustekalat kakkaavat. Niiden ruoansulatusjärjestelmä on monimutkainen mutta ne poistavat jätteet kehostaan kuten muutkin eläimet. Mustekalat käyttävät sifonia (suppilomainen anatominen rakenne, joiden läpi neste virtaa), joka toimii myös liikkumiseen, työntääkseen ulosteen ulos kehostaan.Lähde: https://themarinedetective.com/2018/11/26/how-do-octopuses-poo/
Lapuan liemi on lihakeitto, jossa on mukana myös vehnäjauhoklimppejä ja rusinoita. Lapuan liemen ohje löytyy ainakin seuraavista kirjoista:Suomen pitäjäruoat (1986). Kirjassa esitellään yli 450 kunnan ja kaupungin perinneruoat. Se sisältää yli 550 ruokalajin ohjeet. Suomen pitäjäruoat Svenska Österbotten, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi (1986). Suomen pitäjäruoat -kirjasta tehty aluekohtainen vihkonen.Suomen pitäjäruoat Svenska-Österbotten, Etelä-Pohjanmaa (1986). Suomen pitäjäruoat -kirjasta tehty aluekohtainen vihkonen.Wanahat pohojalaaset reseptit (2015). Ruoka on tässä kirjassa nimellä Lapuan liämi.Wikipedia kertoo, että Suomessa toteutettiin vuosina 1984–1988 suuri pitäjäruokaprojekti, jossa...
Jyväskylän kirjastoissa ei ole lainattavaa verenpainemittaria. Joistakin muista Keski-kirjastoista (eli Keski-Suomen yleisistä kirjastoista) mittari löytyy: Kannonkoskelta, Luhangasta, Kuhmoisista ja Viitasaarelta. Mittari täytyy lainata paikan päältä kirjastosta eli varausta ei verenpainemittariin voi tehdä.Laitteet löytyvät https://keski.finna.fi/-sivustolta hakusanalla verenpainemittari.
Kirjastokortin saa käymällä missä tahansa Keski-kirjastojen toimipisteessä. Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan. Voit hakea kirjastokorttia myös sähköisesti ja noutaa kortin aikaisintaan seuraavana päivänä kirjaston palveluaikoina. https://keski.finna.fi/Content/info
HelMetissä käytetyt aiheet ja asiasanat perustuvat YSA:aan eli Yleiseen suomalaiseen asiasanastoon. YSA on vapaasti käytettävissä Internetissä ja mm yhdyshenkilöt löytyvät sivustosta:
http://vesa.lib.helsinki.fi/
HelMet-kirjastoissa näyttäisi olevan tätä sarjaa ainakin osat 7-10. Ne saat helposti joko varaamalla www.helmet.fi -palvelun kautta tai menemällä johonkin HelMet-kirjastoon tekemään varauksia. Nämä löytyvät sanahaulla "kiljusen herrasväki kasetti".
Osia 1-6 ei HelMet-kirjastoissa näytä olevan. Menemällä johonkin isompaan Helsingin kirjastoon kuten Itäkeskukseen, voit kuitenkin pyytää tekemään kaukolainoja näistä puuttuvista osista. Helsingin kautta pyydetyt kaukolainat ovat maksuttomia.
Kannattaa joka tapauksessa käväistä Itäkeskuksen kirjastossa, siellä musiikkiosastolla osataan varmasti auttaa.
Useissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on mahdollista saada veloituksetta näyttelytila käyttöönsä.
Listan näyttelytiloista löydät täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/9cf164d0-164c-4912-841b-45ceeb89ae71.aspx
Voit ottaa yhteyttä haluamaasi kirjastoon ja täyttää näyttelytilahakemuksen:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lomakkeet/
Olemme koittaneet jäljittää kyseistä kirjaa sekä oman henkilökunnan että valtakunnallisen tieto-listan kautta, jossa kirjastonhoitajat voivat kysellä apuja toisilta kirjastoilta. Kenelläkään ei valitettavasti välähdä, mistä romaanista olisi kyse. Koitimme paikallistaa teosta myös KirjaSampo (Kirjasampo.fi on ajankohtainen ja yhteisöllinen aikuisten kaunokirjallisuuteen keskittynyt verkkopalvelu) palvelun kautta mutta sieltäkään ei tärpännyt.
Toivottavasti pääset teoksen jäljille jotakin toista kautta!
Hei!
Osoitehakemistoja löytyy Tampereen maakuntakirjastosta mutta niitä ei lainata kaukolainaksi. Voi käydä paikan päällä tutkimassa tai jos tietää tarkat vuodet milloin ovat asustaneet Tampereella voi soittaa Tampereen kirjastoon 040-800 7827 niin he voivat etsiä tiedon ja lähettää kopioita.
Newsweek ei näytä enää tulevan painettuna versiona mihinkään HelMet-kirjastoon. Sen sijaan HelMet-kirjaston asiakkaana voit lukea sen omalta tietokoneeltasi tai mobiililaitteeltasi Zinio-lehtipalvelun kautta.
Ohjeet ja kirjautumislinkin e-lehtipalveluihin löydät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(…
Valitettavasti tämä kirja, Sheila J. Rogers'in kirjoittama "Natural Treatments for Tics and Tourette's: A Patient and Family Guide (2008), ei löydy kirjastoista. Se löytyy kuitenkin useamman nettikirjakaupan kautta,jos se olisi mahdollinen vaihtoehto.
