En käyttäisi kuvia tai musiikkia elokuvasta esityksessä ilman lupaa. Elokuvien käyttöön opetuksessa tarvitaan aina lupa, koska elokuvan esittäminen oppilaitoksessa on julkista esittämistä, vaikka elokuvasta otettaisiin vain pienikin pätkä. Tässä tapauksessa elokuva ei liity suoraan esitettävään asiaan, joten senkin takia jättäisin nämä elokuvaviitteet pois.
Lisätietoja Tekijänoikeus.fi-sivuston elokuvaosiosta http://www.tekijanoikeus.fi/usein-kysyttya/?q=&order=date&genre=Elokuva
Yleisten kirjastojen tilastot löytyvät kirjastot.fi-sivuilta: http://tilastot.kirjastot.fi/index.php?lang=fi Sitä kautta löytyy tilastoja kuntien kirjastojen näyttelyistä (myös muut kuin taidenäyttelyt). Alla linkki tilastoon, josta löytyvät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen tilastot vuodelta 2015, joka on uusin tilastoitu vuosi. Otsikon Kirjaston tapahtumat ja käyttäjäkoulutus alta löytyvät näyttelyt. Voit muuttaa hakua ja hakea haluamiasi kuntia tarpeen mukaan:
http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=2%2C73%2C191%2C400%2C409&years=2015
Taidelainaamoja ei ole tilastoitu. Ne eivät ole kirjastojen omaa toimintaa, vaan yleensä jonkin taiteilijaseuran pitämiä, ja kirjaston tiloissa toimivia. Ainakin Helsingissä, Espoossa, Raumalla ja...
Luettelen tässä vain muutamia suomenkielisiä teoksia:
Haikara, Kalevi
Kuka surmasi sananvapauden : muistokirjoitus, 1984
Leino-Kaukiainen, Pirkko
Sensuuri ja sanomalehdistö Suomessa 1891-1905. - Suomen historiallinen seura, 1984
Sensuuri ja sananvapaus Suomessa. - Suomen sanomalehdistön historia -projekti, 1980
Ekholm, Kai
Kielletyt kirjat. - 2. p. - Eduskunnan kirjasto, 1996
Ekholm, Kai
Kielletyt kirjat 1944-1946 : yleisten kirjastojen kirjapoistot vuosina 1944-1946. - Jyväskylän yliopiston kirjasto, 2000
Tiellä sananvapauteen 1917-2017. - Into, 2017
Salminen, Esko
Aselevosta kaappaushankkeeseen : sensuuri ja itsesensuuri Suomen lehdistössä 1944-1948. - Otava, 1979
Salminen, Esko
Vaikeneva valtiomahti? : Neuvostoliitto/Venäjä Suomen...
TEKIJÄ Vincent, Gabrielle
TEOS Ninni ja Nestori kadottavat Simeonin / Gabrielle Vincent ; [suom. Pirkko Harainen]
JULKTIEDOT Helsingissä : Otava, 1981
ULKOASU [26] sivua : kuvitettu ; 22 x 25 cm
Olisiko vaikka tama viehättävä kuvakirja? Nestori on karhu ja Ninni hänen ystävänsä, muistaakeseni hiirityttö.
Simeon on Ninnin lelu, pingviini, joka katoaa heidän ollessaan talvisessa maisemassa kävelemässä.
Simeon löytyy hangesta täysin pilalle menneenä, mutta ei hätää, Nestori tekee uuden, vanhan mallin mukaan.
Samoista henkilöistä kerrotaan myös kirjassa :
TEKIJÄ Vincent, Gabrielle
TEOS Ninni ja Nestori taiteilijoina / Gabrielle Vincent ; [suom. Pirkko Harainen]
JULKTIEDOT Helsingissä : Otava, 1981...
Alkuperäinen Morden I Sandhamn -dekkarisarjan kirja ilmestyi tämän vuoden huhtikuussa. Suomennokset on julkaissut WSOY, ja muut sarjan kirjat on suomennettu varsin pian alkuperäisen ilmestymisen jälkeen. Oletettavasti tämäkin ilmestyy siis piakkoin, mutta syksyn 2018 WSOY:n uutuusluettelosta sitä ei löytynyt:
https://issuu.com/kirja/docs/wsoy_syksy_2018
Tarkemmin voit halutessasi kysyä kustantamosta:
https://www.wsoy.fi/yhteystiedot
https://www.wsoy.fi/kirjailija/viveca-sten
Oletan että tarkoitatte Suomen yleisten kirjastojen lukumäärää? Niitä oli v. 2016 tilastotietojen mukaan 720 kpl, mikä lisäksi vielä 137 kirjastoautoa ja 24 laitoskirjastoa (esim. sairaalakirjastot). Tablettitietokoneita asiakaskäyttöön on palveluihinsa listannut kaikkiaan 82 kirjastoa.
Lähteet:
http://tilastot.kirjastot.fi/
https://hakemisto.kirjastot.fi/services/hardware/taulutietokone
Kyseinen katkelma on todellakin Paulin repliikki Aleksis Kiven näytelmästä Karkurit (1867). Repliikki on näytöksen ensimmäisestä näytöksestä ja kuuluu näin:
Nyt on se hetki, koska peltomies
On kyntöns päättänyt ja juhta seisoo,
Kun paimentorvi kaikuu kujalla
Ja kotiin ehtii karjankelloin ääni
Ja kyntörastas männyn latvassa
On ehtoovirtens alkanut.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/11891/pg11891-images.html
http://neba.finlit.fi/kirjasto/digi/index.php?pagename=teokset-nimio&se…
Paras tapa syventää omaa lukutaitoaan on varmasti juuri se, että lukee paljon ja monipuolisesti. Teoriatietoa lukemisesta, lukemisen merkityksestä ja erilaisista lukutavoista löytyy esimerkiksi näistä kirjoista:
Marika Helovuo: 100 syytä lukea: lukukipinän sytytyskirja. Avain, 2016.
Kalevi Kantele: Nopean lukemisen opas. Tammi, 2000.
Reijo Kauppila: Nopea lukeminen. Reijo Kauppila, 2018.
Merete Mazzarella: Silloin en koskaan ole yksin: lukemisen taidosta. Tammi, 1999.
Monilukutaitoa digiaikaan: lukemisen ja kirjoittamisen uudet haasteet ja mahdollisuudet. Äidinkielen opettajain liitto, 2016.
Katri Sarmavuori: Opi ja ohjaa lukemista. Avain, 2011.
Kannattaa perehtyä myös Lukukeskuksen kokoamaan tietopakettiin lukemisesta ja...
Elonet-tietokannan mukaan Ahti Kuoppala on näytellyt 32:ssa kotimaisessa elokuvassa, mutta ainakaan tietokannassa mainittujen roolihahmojen joukossa ei ole yhtään, jonka voisi hyvin perustein olettaa olevan papin rooli. Jotkut roolit on kirjattu vain roolihahmon nimellä, mutta näistäkään mikään ei vaikuttaisi olevan pappi.
Heikki Poroila
Kirjaa lukematta pahoinpitelijä tai tappaja ei selviä, mutta ainakin Kirsin kirjanurkka -blogin mukaan kaikki uhrit ovat kohdelleet huonosti omia vanhempiaan. Kannattaa lainata kirja uudestaan. Tietoa kirjasta löytyy monista arvioista, mm. alla olevista:
http://www.kirsinkirjanurkka.fi/2012/04/seppo-jokinen-hervantalainen.html
https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/hervantalainen/
Tästä löytyi verkosta useampi aika kankea käännös. Tämä oli sujuvin minkä löysin. Kirjoista en tämän sitaatin suomennosta onnistunut löytämään. Eli: Rakkaus ei koskaan kuole luonnollista kuolemaa. Se kuolee, koska emme tiedä kuinka täydentää sen lähdettä. Se kuolee sokeudesta, virheistä ja petoksista. Se kuolee sairauteen ja haavoihin; se kuolee kylläisyydestä, kuivumisesta, tuhoutumisesta. ~ Anais Nin
Suomenkielisistä kirjoista hyvän yleiskuvan aiheeseen antaa Christopher Daniellin "Matkaopas historiaan: Englanti" (Unipress). Kirjaa on saatavissa Helmet-kirjastoista kolmeakin eri painosta, joista tuorein on nimenltään yksinkertaisemmin "Englanti". Niteitä on saatavissa useista kirjastoista, jotka selviävät parhaiten helmet.fi -sivulta etsimällä esimerkiksi tekijän nimellä.
Hyviä englanninkielisiä yleisteoksia ovat nämä helmet-kirjastoista saatavat kirjat:
Tombs, Robert: The English And their History (Penguin)
An Illustratred History of Britain (Longman)
Kiitos kysymyksestä ja tervetuloa alalle jos päädyt tänne.
Kirjastotyö vaihtelee runsaasti kirjaston koon ja toimenkuvan mukaan. Isommissa kirjastoissa on esim. hankinta- ja luettelointiosastoja, joissa työnkuva on tietokonepainotteista. Pienemmissä kirjastoissa kaikki tekevät kaikkea ja työpäivä voi olla hyvinkin monipuolinen. Myös osastoissa on vaihtelevuutta. Riihimäen kaupunginkirjaston lastenosastolla esimerkiksi hyötyliikuntaa saa runsaasti ja päätetyöhön tarvittava aika otetaan pienissä pätkissä.
Useimmissa kirjastoissa työkulttuuri on myös joustava. Jo keskikokoisissa kirjastoissa on yleensä mahdollista muodostaa toimenkuva niin, että fyysiset rajoitteet voidaan huomioida. Pienissä kirjastoissa tämä ei yleensä ole mahdollista,...
Molemmat muodot ovat oikein. Laulutaitelija Minna Talwik/Talvik-Palmgrenin (ent. Talwik-Rikala) virolaisen isän sukunimi kirjoitettiin Talwik. 1900-luvun alkupuolella suomen kielessä v ja w olivat vielä täysin vaihtoehtoisia, kunnes uusi tulokas v alkoi korvata vanhahtavaa w-kirjainta myös erisnimissä. Eroa ei koettu merkittäväksi, kuten näkee laulajaa käsittelevistä 1920-30-luvun sanomalehtijutuista. Säveltäjä Selim Palmgrenin elämäkerrassa puolison nimi esiintyy molemmissa kirjoitusmuodoissa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=minna%20talvik%20talwik&orderBy=RELEVANCE
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/voi_wee%21
https://outi.finna.fi/Record/outi.920503
Kyseessä voisi olla Alan Fennellin Simon ja Saaran taikahepo, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1984.
Voit lukea lisää kirjasta Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta on yksi kappale. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-verkkokirjastosta. https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Muistuttaa hiukan Iittalan Kylä-sarjaa, joka on Jorma Vennolan 1980-luvulla suunnittelema sarja lasitaloja:
https://www.bukowskis.com/fi/lots/1112126-jorma-vennola-lasiveistoksia-…
Kannattanee ottaa yhteyttä Iittalaan tarkemman tiedon saamiseksi. Yhteystiedot alla:
https://www.iittala.com/fi/fi/ota-yhteytta
Hei!
Koska emme ole terveydenhoitoalan yms. ammattilaisia, emme pysty antamaan asiantuntijatason vastauksia tämän kaltaisiin kysymyksiin. Kyseistä kehotusta voidaan tulkita niin monesta näkökulmasta. On siis vaikea ottaa kantaa, varsinkin, kun ei tiedä missä asiayhteydessä näin kehotetaan. Tässä kuitenkin jotain pohdintaa jostain näkökulmasta.
Jos asiaa tarkastellaan esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta, voisiko aihe liittyä esimerkiksi ihmisen toimintakykyyn ja sen edistämiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/mita-toimintakyky-on kerrotaan yleisesti mitä ihmisen toimintakyky on ja sen mukaan ihmisen toimintakyvyn voi jäsennellä esimerkiksi...
ICT:llä tarkoittanet Information and Communication Technologyä, vielä melko jäsentymätöntä, mutta todella laajaa toimialaa, josta on olemassa monia määritelmiä. OECD:n Internetsivulla, http://www.oecd.org, löytyy yleismääritelmä vuodelta 2002, mutta monia muitakin on olemassa.
Supply Chain Management- eli logistiikan alan kirjallisuutta löydät parhaiten Teknillisen korkeakoulun kirjastosta. TKK:n tuotantotalouden osaston opiskelijoiden lopputöistä löydät varmaankin omaa esseetäsi vastaavia tutkimuksia.
TKK:n tuotantotalouden osaston kirjastonhoitaja antoi seuraavan hakuvihjeen. TKK:n kampusalueella voit käyttää TENTTU-tietokantaa, josta voit selata tuotantotalouden osaston oppilaiden diplomitöitä ja lukea töiden tiivistelmät....
