Tarkkaa tietoa Hessun nimen käännöshistoriasta ei tunnu löytyvän. Jenny Hakala on kirjoittanut vuonna 2018 Aku Ankan suomennosten kehitystä käsittelevän opinnäytetyön. Hessu Hopoa siinä ei mainita, mutta teksti tarjoaa yleisempää tietoa lehden käännösperiaatteista:
1527669673.pdf (tuni.fi)
Hakalan mukaan Aku Ankka -lehti perustettiin vuonna 1951 ja sen päätoimittajaksi ryhtyi Sirkka Ruotsalainen. Ruotsalainen suomensi itse ensimmäiset tarinat tanskasta suomeen. Olisiko hän kääntänyt Goofynkin Hessu Hopoksi?
Voisikohan kyseessä olla elokuva Talo järven rannalla vuodelta 2006? Alejandro Agrestin ohjaaman elokuvan pääosia näyttelevät Keanu Reeves ja Sandra Bullock. Elokuvassa posti on tärkeässä roolissa ja kirjeet kulkevat ajasta toiseen.
Lisää romanttisia elokuvia, joihin liittyy aikamatkustamista voi tutkia IMDb:n sivulla: https://www.imdb.com/list/ls053446125/
Rakennus on edelleen olemassa, ja siellä toimii ravintola.
Tietoa korttelissa tehdyistä muutostöistä täältä ja täältä.
Ravintolan verkkosivut: http://nordea.issextranet.fi/vallila/vallilan-ruokalista
Rakennus on suojeltu, tiedot näkee tästä piirroksesta.
Lisätietoa rakennuksen suunnitelleesta arkkitehti Väinö Vähäkalliosta Aino Niskasen teoksessa Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa.
Eeva-Liisa Manner suomensi hyvin paljon kaunokirjallisuutta niin lapsille kuin aikuisillekin. Mannerin kääntämien teosten lista on todella pitkä.
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammossa on lista Mannerin käännöksistä, mutta näyttää siltä, että se ei ole täysin kattava. Linkeistä aukeaa sivu, jossa on tarkemmat tiedot teoksesta.
Eeva-Liisa Manner Kirjasammossa
Esimerkiksi teoksessa Suomen kirjailijat 1917 - 1944 (toimi. Hannu Launonen et al., SKS, 1981) on lista Eeva-Liisa Mannerin kääntämistä teoksista.
Suomen kirjailijat 1917 - 1944 Helmetissä
Kuudes osa Pilgrim on tullut tanskaksi viime vuonna, mutta sarjan suomalaisen kustantajan (WSOY) sivuilla ei ole vielä tietoa milloin se tulee suomeksi. WSOY:n syksyn 2024 kirjakatalogissa sitä ei ole, joten ehkäpä ensi vuonna.
Kirjastonhoitajan ulottuvilla olleet nimikirjat eivät valitettavasti tunteneet Omamus-nimeä, mutta Forebears-verkkosivusto kertoo, että nimi on käytössä ainakin Nigeriassa. Lue lisää osoitteesta Omamus Name Meaning, Origins & Popularity
Vuonna 1917 Suomen väliaikainen hallitus asetti valtion oppikoulujen lukukausimaksuksi 20 markkaa (nykyrahassa n. 9 euroa). Kansallisarkiton oppikouluja koskevan tekstin mukaan erot valtion ja yksityisten oppikoulujen lukukausimaksujen kohdalla olivat suuria. Kalliolainen-blogissa suuri ikäluokka muistelee opintojaan Kallion yhteiskoulussa. Blogikirjoituksessa on mukana kuva tuntemattomasta lähteestä vuodelta 1958, jossa rehtori Hugo Knuutila kertoo lukukausimaksun olevan 14 000 markkaa (nykyrahassa noin 417 euroa). Rahanarvonlaskimen mukaan vastaava lukukausimaksu olisi vuonna 1965 ollut noin 190 markkaa. Tässä tulee ottaa huomioon inflaatio ja vuoden 1963 rahauudistus. Lähteet: Asetus Suomen valtion...
Santa Justa Klan on julkaissut kaksi albumia : SJK vuonna 2005 ja D.P.M vuonna 2006.
http://artists.letssingit.com/santa-justa-klan-wd58n/overview
Fran Perea on myös julkaissut 2 levyä:
La chica de la habitación de al lado vuonna 2003 ja
Singles, inéditos & otros puntos vuonna 2006. http://www.imdb.com/name/nm1344126/#soundtrack
http://www.losserrano.telecinco.es/dn_32.htm
Valitettavasti näillä hivenen hatarilla tiedoilla runon tai sen kirjoittajan jäljitys ei onnistunut. Vaikuttaa ainakin epätodennäköiseltä, että runo olisi julkaistu kirjassa. Ehkä jossakin luonto- tai mielipidelehdessä?
Valitettavasti kyseistä lehteä ei ole ainakaan painettuna lehtenä enää luettavissa kirjastoissa.
E-lehtipalvelu Ziniossa on GQ-lehden arkisto vuoden 2015 alkuun, mutta Ziniossa oleva GQ on lehden amerikkalainen painos ja kysymäsi Beckham oli lehden brittiversion kannessa mainitussa numerossa.
En valitettavasti tiedä, miten yhtenevät versiot amerikkalainen tai brittiversiot ovat keskenään, mutta ainakaan amerikkalaisessa kesäkuun 2015 numerossa ei ole Beckhamia kannessa.
Täältä löydät GQ-lehden Ziniosta: https://www.rbdigital.com/helsinki/service/zinio/landing?mag_id=6096
1. Valitse sivu www.helmet.fi
2. Kirjaudu omiin tietoihin napsauttamalla oikean yläkulman kohtaa Kirjaudu
3. Kirjoita kenttään kirjastokortissa oleva numero sekä 4-numeroinen, henkilökohtainen pin-koodisi, jonka olet saanut kirjastosta.
4. Napsauta omaa nimeäsi sivun oikeassa yläkulmassa
5. Napsauta Uusi kaikki (lainat)
6. Vahvista uusiminen vastaamalla Kyllä.
Kirjailija Kalle Veirtosta löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Helttunen, Anne: Mieli ja maisema : kirjailijoiden työhuoneita (Avain, 2015)
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 (BTJ Kirjastopalvelu, 2004)
Internetistä löytyy tietoa mm. näiltä sivuilta:
Suomen Nuorisokirjailijoiden sivut: http://www.nuorisokirjailijat.fi/veirto-kalle.html
Kirjasampo.fi: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175944451072#.Whf…
Kariston sivut: http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?action=k…
Tarkistin asian Mynämäen pääkirjastosta.
Mietoisissa on wifi käytössäsi.
Siihen kirjautumiseen et tarvitse salasanoja ja verkon nimi on Wisi.
Asiaa tiedusteltiin jälkeen päin vielä kunnan mikrotukihenkilöltä ja hänen vastauksensa oli:
Kirjastossa ei tällä hetkellä ole vierailijaverkkoa, johtuen toimipisteen huonosta tietoliikenneyhteydestä.
Jos verkkoa ei edelleenkään löydy, siitä on hyvä kertoa Mynämäelle puh. 044 783 7257
Merja Jalosta löytyy tietoa teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2001). Hänen tuotantoaan käsitellään Sara Kokkosen teoksessa Rasavillejä ja romantikkoja (Avain, 2013). Jalo kertoo itse hiukan kirjailijanuransa taustasta Kirjasammossa osoitteessa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8d1171e001ff#.WktnFsv2S70 ja osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704#.WktoFMv2S70 löytyvässä esittelyssä.
Hei,
Noiden tietojen perustella vaikuttaisi siltä, että kyseessä on ruotsalainen dekkaristi Mari Jungstedt. Viettää (tai on ainakin viettänyt) kesiä Gotlannissa, johon myös kirjat pääasiassa sijoittuvat. Linnanrouvan yhteys asiaan jäi itselleni mysteeriksi, vaikka lueskelin juonikuvauksia.
Toinen vaikuttaisi olevan Jeffrey Archerin Clifton-kronikka (suomennetut osat: Vain aika näyttää (2016), Isän synnit (2017), Vaietut salaisuudet (2017), Maksun aika (2018). Kronikan Isän synnit -kirjan juonikuvaus kuulostaa juuri tuolta.
Kirjoja voi hakea vaikkapa Kirjasammosta, joissa suuressa osassa (etenkin uudemmissa) on juonikuvaukset ja asiasanoitus. Jos tiedot ovat kovin puutteelliset, on tietysti hankala löytää oikeaa kirjaa, mutta...
