Ritarikuntien kunniamerkkien ja mitalien lisäksi tasavallan presidentti myöntää erilaisia arvonimiä. Hän päättää arvonimen myöntämisestä valtioneuvoston kansliassa toimivan arvonimilautakunnan ehdotuksesta. Arvonimiä on käytössä yli 100. Lista löytyy Finlexistä: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381 .
Muita tasavallan presidentin myöntämiä tunnustuksia ovat tieteen ja taiteen akateemikon arvonimet, virka-ansiomerkki, hengenpelastusmitali ja äitienpäiväkunniamerkki. Näiden lisäksi tasavallan presidentti voi antaa muita ministeriöiden asetuksissa säädettyjä ansiomerkkejä, kuten esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin ansiomerkkejä.
Tarkemmin tasavallan presidentin myöntämistä kunniamerkeistä ja arvonimistä voit lukea sivulta...
Rakennus on edelleen olemassa, ja siellä toimii ravintola.
Tietoa korttelissa tehdyistä muutostöistä täältä ja täältä.
Ravintolan verkkosivut: http://nordea.issextranet.fi/vallila/vallilan-ruokalista
Rakennus on suojeltu, tiedot näkee tästä piirroksesta.
Lisätietoa rakennuksen suunnitelleesta arkkitehti Väinö Vähäkalliosta Aino Niskasen teoksessa Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa.
Jos tietyllä aikakaudella ei ole suurta merkitystä, sinua voisi kiinnostaa seuraavien kirjailijoiden teokset.
Suomalaisia kirjailijoita, jotka ovat kirjoittaneet useita historiallisia rakkausromaaneja:
Ann-Christin Antell (Puuvillatehdas-sarja)
Sara Medberg (mm. Silkkisisaret-sarja, joka Otava-kustantamon sanoin on Pohjolan oma Bridgerton)
Pirjo Tuominen
Kaari Utrio
Johanna Valkama
Kristiina Vuori
Ulkomaisia tekijöitä:
Louise Allen
Simona Ahrnstedt (Sitoumuksia, Unelmia & yllätyksiä, Skandaalinkäryä)
Mary Balogh
Catherine Cookson
Jude Deveraux
Anna Godbersen
Voit kokeilla etsiä lisää Helmet-verkkokirjastosta hakusanoilla historialliset rakkausromaanit.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Otava.fi. ...
Tapaus tunnetaan Uudenkylän asevarikon räjähdysonnettomuutena. Puolustusvoimien silloisella Asevarikko 2:lla aikaisin aamulla 14. elokuuta 1965 tapahtunut räjähdys surmasi neljä ihmistä ja aiheutti suuret aineelliset vahingot.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uudenkyl%C3%A4n_asevarikon_r%C3%A4j%C3%A4…
Luonnollisesti tästä yhdestä Suomen tuhoisimmasta räjähdysonnettomuudesta uutisoitiin näkyvästi. Esimerkiksi Helsingin Sanomien juttu tapahtumasta oli mitaltaan reilut neljä sivua sisältäen runsaasti valokuvia. Uutinen julkaistiin sunnuntaina 15.8.1965. Vielä seuraavan päivän lehdessäkin onnettomuudesta kirjoitettiin kahden sivun verran.
Huokauskivi oli Risuharjun eteläpuolella kulkeneen Pohjois-Pirkkalan (Nokian) suunnasta Ylöjärvelle vieneen tien varressa. Sen vieressä kirkkoväki lepäsi ja söi eväitään matkallaan Harjun vanhalle kirkolle. Läpimitaltaan 3–4-metrisen kiven ympärillä oli kappalaisen pelto, Huokauskivenmoisio.
Juhani Saarenheimon Vanhan Pirkkalan historian tiestöä ja liikenneoloja selvittävän osion perusteella kyseinen tie on saattanut olla osa "Kyröläisten markkinatieksi" kutsuttua reittiä, joka lienee tullut yleiseen käyttöön isonvihan jälkeen. Maantienä tämä se mainitaan ensi kerran 1744, ja se oli yleisesti käytössä Kyrön ja Tammerkosken väliä kuljettaessa. Jo vanhastaan olivat Kyröstä, Ikaalisisista ja Pohjanmaan puolelta Harjun ja Pispalan...
Esimerkiksi nämä kirjat sopivat hyvin ääneenlukukirjoiksi:
Mikko Kalajoki: Almus-sarja
Jukka Itkonen: Koira nimeltä Mutsi
Camilla Brinck: Musse ja Helium -sarja
Petronella Grahn: Pomenia -sarja
Elina Hirvonen: Pehmoeläinten maailmanneuvosto -sarja
Cristal Snow: Penni Pähkinäsydän -sarja
Julian Gough: Karhu ja kaniini -sarja
Santa Montefiore: Lontoon kuninkaalliset kanit -sarja
Helena Immonen: Näkymätön Milanna -sarja
Eeva-Liisa Manner suomensi hyvin paljon kaunokirjallisuutta niin lapsille kuin aikuisillekin. Mannerin kääntämien teosten lista on todella pitkä.
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammossa on lista Mannerin käännöksistä, mutta näyttää siltä, että se ei ole täysin kattava. Linkeistä aukeaa sivu, jossa on tarkemmat tiedot teoksesta.
Eeva-Liisa Manner Kirjasammossa
Esimerkiksi teoksessa Suomen kirjailijat 1917 - 1944 (toimi. Hannu Launonen et al., SKS, 1981) on lista Eeva-Liisa Mannerin kääntämistä teoksista.
Suomen kirjailijat 1917 - 1944 Helmetissä
Kuudes osa Pilgrim on tullut tanskaksi viime vuonna, mutta sarjan suomalaisen kustantajan (WSOY) sivuilla ei ole vielä tietoa milloin se tulee suomeksi. WSOY:n syksyn 2024 kirjakatalogissa sitä ei ole, joten ehkäpä ensi vuonna.
Kirjastonhoitajan ulottuvilla olleet nimikirjat eivät valitettavasti tunteneet Omamus-nimeä, mutta Forebears-verkkosivusto kertoo, että nimi on käytössä ainakin Nigeriassa. Lue lisää osoitteesta Omamus Name Meaning, Origins & Popularity
Vuonna 1917 Suomen väliaikainen hallitus asetti valtion oppikoulujen lukukausimaksuksi 20 markkaa (nykyrahassa n. 9 euroa). Kansallisarkiton oppikouluja koskevan tekstin mukaan erot valtion ja yksityisten oppikoulujen lukukausimaksujen kohdalla olivat suuria. Kalliolainen-blogissa suuri ikäluokka muistelee opintojaan Kallion yhteiskoulussa. Blogikirjoituksessa on mukana kuva tuntemattomasta lähteestä vuodelta 1958, jossa rehtori Hugo Knuutila kertoo lukukausimaksun olevan 14 000 markkaa (nykyrahassa noin 417 euroa). Rahanarvonlaskimen mukaan vastaava lukukausimaksu olisi vuonna 1965 ollut noin 190 markkaa. Tässä tulee ottaa huomioon inflaatio ja vuoden 1963 rahauudistus. Lähteet: Asetus Suomen valtion...
"Markkina" ja "markkinat" ovat sinänsä samaa perua olevat kaksi sanaa, jotka viittaavat vähän eri käsitteisiin. Kielitoimiston sanakirja kertoo yksikkömuotoisen "markkinan" olevan taloustermi ja "markkina-alueen" synonyymi. "Markkinat", monikossa, sen sijaan voivat tarkoittaa joko myyntitapahtumaa (kuten torilla tapahtuvat markkinat), tai kaupankäynnin suhdanteita, tuotteen/tuotteiden kysyntää jne. (Tokihan yksikkömuotoisesta markkinasta voidaan puhua myös monikossa, esimerkiksi "Euroopan ja Aasian markkinat").Lähteet:markkina - Kielitoimiston sanakirjamarkkinat - Kielitoimiston sanakirja
Hei!Lampaat osaavat uida, mutta niiden pitkä villa imee helposti paljon vettä ja tekee lampaasta hyvin painavan. Tämä voi johtaa hukkumiseen. Lähde: Lampaille kerittiin kesäuikkarit työasuksi | Yle
Ainakin Tommi Lindellin (sävellys) sekä Aappo I. Piipon ja Ilkka Vainion (sanoitus) kynäilemä kappale Suomen paras mainitsee Pistohiekan:
"Mikä on parasta Suomessa / lumi vai kukkaset tuomessa / Äkäslompolo vai Kustaanmiekka // Elämä erämaan sylissä / kapakat betonikylissä / rakovalkea vai Pistohiekka"
Kappaleen ovat levyttäneet sekä Pate Mustajärvi että Lasse Hoikka & Souvarit.
Suomen paras - YouTube
Kielellisen vaikeuden arvioiminen on melko vaikeaa, mutta jos haluaa aloittaa helpommasta päästä, suosittelen kokeilemaan espanjankielisiä lastenromaaneja tai hakemaan verkkokirjastosta easy reader -hakusanalla ja sitten rajaamaan tulokset espanjankielisiin. Tutun kirjan lukeminen uudella kielellä voi myös toimia, jotkut tuttavani käyttävät niin sanottua Harry Potter -metodia kielenopiskelussa - eli lukevat tutun mutta sanastoltaan melko monipuolisen kirjan uudella kielellä.
Espanjankielisistä romaaneista esimerkiksi Julia Navarron, Carlos Ruiz Zafónin, Cecilia Samartinin tai espanjaksi käännetyn Ken Follettin kirjoja ovat muutamat lukijat kuvanneet selkeälukuisiksi. Chileläisen Isabel Allenden Henkien talo eli La casa de los...
Alkujaan Raimo Piipposen esittämä Kohtalon hetki on julkaistu nuottikokoelmassa Meidän musiikkimme 14 (1981). Mutta helpoiten sävelmä löytyy Oulun kaupunginkirjaston e-kokoelmasta Veikko Juntusen nuotit. Laulun on säveltänyt Veikko Juntunen ja sanoittanut Emil Jansson.
Linkki luettelokorttiin, josta pääsee itse nuottiin (pdf).
E-kokoelman nuotteja saa käyttää omaan yksityiseen tarkoitukseen.
Hei,
Helsingin kaupunginkirjaston suurimmat sanomalehtivalikoimat löytyvät seuraavista yksiköistä:
Pasilan kirjasto / 43 lehteä
Oodi / 32
Vuosaaren kirjasto / 24
Kallion kirjasto / 23
Itäkeskuksen kirjasto / 20
Malmin kirjasto / 18
Töölön kirjasto / 17
Rikhardinkadun kirjasto / 15
Espoon kaupunginkirjaston suurin sanomalehtivalikoima:
Sellon kirjasto (Leppävaara) / 24
Vantaan kaupunginkirjaston suurin sanomalehtivalikoima:
Tikkurilan kirjasto / 32
Suistamon alakansakouluseminaarin arkistot löytyvät Finna.fi haun mukaan Mikkelistä. Finna.fi
Arkistoista saattaisi löytyä tietoja valmistuneista oppilaista. Lisää tietoja arkistoaineistojen käytöstä saa https://kansallisarkisto.fi/
Arkistojen yhteystiedot löytyvät sivustolta https://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/
Suistamon seminaarista löytyy tietoja myös väitöskirjasta Alakansakoulunopettajien valmistuksen kehitys Suomessa vuosina 1866-1939, https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/67600/951-44-6613-6.pdf?sequence=1
Eipä taida suomen kielessä olla yhtä sanaa kuvaamaan piikkipalloksi käpertyneen siilin tavoin puolustautuvaa ihmistä. Tai siis nyt on: ihminen on siiliytynyt, totta kai! Siiliytymninen on hieno esimerkki siitä, miten vakiintuneen sanan puuttuessa tarvittavan sanan voi johtamalla luoda itse. Siiliytyminen on tosi onnistunut tapaus sikälikin, että heti syntyy vahva mielikuva siitä, mitä tarkoitetaan. Hienoa, luovaa kielenkäyttöä kaikkinensa!
Tällaiset uudet sanat usein kuolevat käyttönsä jälkeen pois, mutta osa jää elämään ja vakiintuu. Monesti itse johdettujen, ei-vakiintuneiden sanojen tai kielikuvien "esittelyssä" lukijalle käytetään esimerkiksi lainausmerkkejä: 'Erkin syytökset vakavista...
