Löytyy varmasti.
Jos omassa kirjastossa ei ole riittävästi valikoimaa voit tilata kirjoja muista kirjastoista. Esim. Heili-kirjasoissa voit varata aineistoa verkkokirjaston kautta tai missä tahansa Heili-kirjastossa kirjautumalla sisään omilla tunnuksillasi. Kirjaston omista kokoelmista varaaminen ei maksa mitään. Jos jätät varauksen noutamatta tai perumatta ennen noutoajan päättymistä, se maksaa 1,5 euroa.
Valehtelevat viettelijät sarjaa muistuttaa vanhempi Sweet Valley High -sarja. Sen on kirjoittanut Kate Williams. https://heili.finna.fi/Search/Results?lookfor=%09+William%2C+Kate&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Vampyyrejä vilisee esim. P. C. ja Kristin Castin kirjoissa. https://heili.finna.fi/...
Kysymyksessä esitetyssä muodossa tämä Augustinus-sitaatti tosiaankin löytyy Jarkko Laineen toimittamasta Suuresta sitaattisanakirjasta (Otava, 1982 - 4. p. 1989), sivulta 212, kohdasta "Matka". Muut löytämäni saman tekstikatkelman (tai sen osan) suomennokset eroavat tästä, joten otaksuttavasti käännös on Laineen oma. Kirjan ulkomaisten sitaattien lähteinä on Laineen saatesanojen mukaan ollut "alun viidettäkymmentä erikielistä sitaattisanakirjaa", eli on mahdollista, että käännöstä ei ole tehty suoraan alkukielestä.
Augustinuksen tekstin alkuperäinen lähde on hänen vuosina 397-400 kirjoittamansa teos Confessiones, joka ilmestyi kokonaisuudessaan suomeksi nimellä Tunnustukset Otto Lakan kääntämänä vuonna 1947 ja uutena laitoksena...
Kirja voisi olla Diana Wynne Jonesin Rönsyilevä talo. Se sijoittuu samaan maailmaan kuin kirjailijan aiemmat romaanit Liikkuva linna ja Leijuva linna.
Rönsyilevässä talossa Sempronia-täti lähettää päähenkilö Charmainin huolehtimaan isosedän talosta.
Aki Sirkesalon laulu Pikku ihminen löytyy nuottina kokoelmasta Ipanapa laulukirja (Paasilinna 2011). Tässä suora varaus/tilauslinkki: https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b2004001~S9*fin.
Heikki Poroila
Kuvaamasi teos sopii yhteen Ernest Hemingwayn Käärme paratiisissa -teoksen kanssa. Sitä on kuvattu Kirjasammon sivuilla näin:
"Nuori menestyvä kirjailija David Bourne ja hänen rikas vaimonsa Catherine viettävät kuherruskuukautta Cote d’Azurilla. Päivisin tehdään töitä ja nautitaan auringosta, uidaan ja kalastellaan, yöt omistetaan rakkauden iloille. Mutta sitten tähän paratiisiin luikertelee käärme. Catherine ei haluakaan enää olla nainen. Hän leikkauttaa hiuksensa lyhyiksi, pukeutuu kuin mies – ja lopulta hän ottaa vuoteessakin miehen paikan. Hän haluaa hallita Davidin elämää ja on mustasukkainen tämän kirjailijantyölle ja sen saamalle suosiolle. Entistä kiemuraisemmaksi tilanne muuttuu, kun kuvioon ilmestyy toinen nainen, kaunis Marita...
Tästä löytyi verkosta useampi aika kankea käännös. Tämä oli sujuvin minkä löysin. Kirjoista en tämän sitaatin suomennosta onnistunut löytämään. Eli: Rakkaus ei koskaan kuole luonnollista kuolemaa. Se kuolee, koska emme tiedä kuinka täydentää sen lähdettä. Se kuolee sokeudesta, virheistä ja petoksista. Se kuolee sairauteen ja haavoihin; se kuolee kylläisyydestä, kuivumisesta, tuhoutumisesta. ~ Anais Nin
Valtionarkistolla tarkoitat oletettavasti nykyistä Kansallisarkistoa, jonka nimi oli Valtionarkisto vuosina 1869–1994. Kansalliskirjaston aineistoihin voi tutustua ja niitä voi etsiä Kansallisarkiston verkkosivuilla. Kansallisarkistolla on myös digitoituja aineistoja, jotka koostuvat pääasiassa kaikkein käytetyimmästä aineistosta ja mikrofilmeistä. Digitoituihin aineistoihin voi tutustua Digitaaliarkistossa.
Tein useita hakuja Kansallisarkiston VAKKA-arkistotietokannasta, Astia-verkkopalvelusta sekä Digitaaliarkistosta, mutta en onnistunut löytämään tätä nimenomaista asiakirjaa "ränteriräkning i Kexholms fästningsräkenskaper”. Asiakirja viitannee veronmaksuun Viipurin voutikunnassa/Käkisalmen läänissä. Löysin Astia-verkkopalvelusta kaksi...
Kyseessä on Jooseppi Mustakallion runo Paimenen pyhä.
Runon voi lukea esimerkiksi digitoidusta teoksesta Valikoima runoja kansakoululapsille (s. 6)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144801/Valikoima_runoja_kansakoululapsille-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Runo on luettavissa myös täältä:
https://fi.wikisource.org/wiki/Paimenen_pyh%C3%A4
Runo Paimenen pyhä on julkaistu muun muassa teoksissa Kustavi Grotenfel (toim.) : Väinölä: Helmivyö suomalaista runoutta (1899), Eero Salola (toim.) Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa (useita painoksia) ja Iivo Härkönen: Kansakoulun runokirja (useita painoksia).
Kyseessä voisi olla Alan Fennellin Simon ja Saaran taikahepo, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1984.
Voit lukea lisää kirjasta Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta on yksi kappale. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-verkkokirjastosta. https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
10.8.1990 Lapin kansan artikkelissa ”Ei jokea edemmäksi kalaan” Jyri Tyynelä kertoi ”Napapiirin perhokalastajat ry” toiminnasta ja kalastuksesta Rovaniemen alueella.
”Kalervo Järvensuun teki nuorten kirjan palomiesten työstä”: artikkeli kertoi rovaniemeläisen palomiehen kirjasta ”Tulta päin paloautoja ja pelastajia”
Artikkelissa ”Sympaatti tuo Rovaniemelle kuorovieraan Keniasta” lehti uutisoi kansainvälisen lapsi-ja nuorisokuorotapahtuman kaupungissa.
Kaikista artikkeleista voi saada kopiot Rovaniemen kaupungin kirjastosta.
Hunajayhtymän verkkosivujen mukaan kotimaisen hunajan hiilijalanjälki on 125 grammaa 100 grammassa tuotetta. Hiilijalanjälki on tutkittu Hunajayhtymän pakkaamilla Suomalaisella kukkaishunajalla ja Suomalaisella perinteisellä kiteisellä hunajalla.
Hiilijalanjälkeä laskiessa oli huomioitu hunajan koko tuotantoketju alkutuotannosta kaupan hyllylle. Suurimman osan (75%) muodostaa hunajan tuotantoon liittyvät toimenpiteet. Tuotantoon sisältyvät mm. mehiläishoitoon liittyvät kuljetukset sekä hunajan linkous ja käsittely. Lisäksi hiilijalanjäljestä 10 % koostuu hunajan pakkaamisesta, 9 % hunajapakkauksesta ja 6 % kuljetuksista. Ainakaan tässä laskelmassa ei siis ole huomioitu mehiläisten toimintaa pölyttäjinä, eikä...
Ötökät näyttävät petopunkeilta. Tarkkaa lajia en pysty varmaksi määrittämään. Petopunkit ovat puutarhassa hyödyllisiä.
https://www.otokkatieto.fi/species?id=482
Jaan Kaplinskin runon Perunat on nostettu (Kartulid on võetud) on suomentanut Katja Meriluoto. Runo on julkaistu kokoelmassa Rukous, mantra, runo ( Nihil inter, 1996).
Marita Lindquistin runon Träd i november, Marraskuun puu suomentaja on Aappo I. Piippo. Runo on kokoelmasta Min katt heter Mirre Sundström : verser på lek och allvar (Biblioteksförlaget, 1985) ja se on suomennettu nimellä eli Kissani nimi on Virtasen Miuru (WSOY, 1986).
Ellen Niitin runosta Aastatel on tiivad, mu armas on kaksi suomennosta. Elvi Sinervo on suomentanut runon ensimmäiset rivit näin ”Vuosilla on siivet, rakkaani, lintuina lentävät kämmeneltä päivät” ja runon nimi on Vuosilla on siivet (teoksessa 20 nykyvirolaista runoilijaa, Tammi, 1969, s. 208...
Yleisesti tunnustettu tosiasia on, että paino pysyy vakiona, kun energiansaanti ja energiankulutus ovat tasapainossa. Tällöin ihminen syö sen verran kuin kuluttaa. Painonhallinnan kannalta parhaana vaihtoehtona pidetään säännöllistä ja tasaista ateriarytmiä. Silloin pystyy välttämään liian kovaa nälkää ja syömään itsensä sopivasti kylläiseksi. Sopiva syömistiheys on useimmille 4–5 kertaa päivässä. Useimmille sopiva ateriaväli on 3−4 tuntia.
Helsingin Sanomat julkaisi 16.12.2021 artikkelin, jossa ravitsemuksen asiantuntijoiden avulla selvitettiin, lihottaako iltasyöminen. Asiantuntijoiden mukaan iltapala on ateria siinä missä muutkin ateriat. Ruoan laatu ja määrä ovat ratkaisevampia kuin kellonaika, milloin se syödään.
Ihminen...
Kyseessä on Pjotr Tšaikovskin laulu Legenda laulusarjasta 16 pesen dlja detei, op54. Legenda on sarjan viides laulu. Alkuperäinen teksti on Richard Henry Stoddardin (1825–1903), laulun venäjännös Aleksei Pletštševin ja suomennosmukaelma Eino Leinon. Laulu tunnetaan myös nimellä Taru.
Leinon suomennos alkaa sanoin Kasvatti Jeesus ruususen.
Voit lukea suomennoksen täältä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/975383?term=Kasvatt…
Sanat sisältyvät myös esimerkiksi nuottijulkaisuihin 75 naiskuorolaulua = 75 sånger för damkör (1970).
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
https://www.musiikkikirjastot.fi/wp-content/uploads/2016/11/Tsaikovski…
Tieyhteys Säynätsalosta mantereelle avattiin 5.4.1947.
Ennen pengertietä Säynätsaloon liikennöi lossi, joka aloitti toimintansa vuonna 1930. Ensimmäinen auto saapui Säynätsaloon kuitenkin jo vuonna 1919, jäätietä pitkin, ajajana itse tehtailija Parviainen.
Lähde: Matti Rautjoki (toim.): Päivät seutuvilla Päijänteen: säynätsalolaisten kirja. (1994)
Mieltymyskysymyksiin on hyvin vaikea vastata. Paljon puhutaan kansanluonteesta tai historiasta, mutta sellaisia asioita ei voi todistaa tai tutkia kovinkaan objektiivisesti. Ehkä siihen vaikuttaa sellainenkin asia, että suomalaiset metalliyhtyeet ovat menestyneet maailmalla ja sellainen innostaa aina myös muita yrittäjiä. Seuraavissa artikkeleissa tutkitaan hevimusiikkia Suomessa:
https://www.aka.fi/tietysti/kulttuuri-ja-yhteiskunta/nyt-pinnalla1/hevi…
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Metallimusiikki
Aiheesta löytyvä kirja:
Mikael Huhtamäki, Scream for me Finland! –Kansainvälistä hevikeikkahistoriaa 1980-luvun Suomessa
Hevimetallimusiikin suosiota maailmalla voi tutkia esimerkiksi listauksesta maista, joissa on eniten...
Voisikohan kyseessä olla rusomuurarimehiläinen, joka on kooltaan tarhamehiläistä pienempi, väritykseltään punaruskea ja muuraa luonnossa pesänsä juurikin lahopuiden koloihin, mutta sille kelpaavat myös rakennukset ja mehiläishotellit?
Lisää tietoa ja kuvia löydät tunnistamisen helpottamiseksi näistä linkeistä:
https://www.villimehilaiset.fi/rusomuurarimehilainen-leviaa-etela-suome…
https://www.luomus.fi/fi/rusomuurarimehilainen-leviaa-etela-suomessa
https://laji.fi/taxon/MX.204626
https://seura.fi/ilmiot/tiede-ja-luonto/rusomuurarimehilainen-on-mestar…
https://yle.fi/a/74-20034834
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rusomuurarimehil%C3%A4inen
