Turun yliopiston kirjaston Volter-tietokannasta ei löytynyt ko. kaivauksista julkaisuja. Netistä paras artikkeli löytyi Yleltä, muttei ehkä ole syvyydeltään kysyjän toivoma https://yle.fi/a/3-5796915
Ylen artikkelissa haastateltu tutkija Hanna-Maria Pellinen näyttää kuuluvan edelleen Turun yliopiston henkilökuntaan. Sivustolla ei ole hänen yhteystietojaan, mutta jos kysyjä saisi ne laitoksen johtajalta selittäessään asiansa.
https://www.utu.fi/fi/yliopisto/humanistinen-tiedekunta/arkeologia/yhte…
Hei,
Traficomin tietokannan mukaan (Liikennekäytössä olevat henkilö- ja pakettiautot merkeittäin ja malleittain 31.12.2022) Wartburg 353-merkkisiä on rekisterissä 35 kpl ja Wartburg 353W 17 kpl.
Lotta Svärd -järjestö sai nimensä J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Yhdessä runossa kerrotaan miestään sotatantereelle seuranneesta naisesta, jonka nimi oli Lotta Svärd. Lisää tietoa mm. nimen käyttöönotosta järjestön nimeksi löytyy esimerkiksi perinne.fi -sivustolta. Suora linkki nimeä käsittelevään osioon on https://perinne.fi/lotta-svard-jarjesto/lisatietoa/lotta-svard-nimi/.
Muumioitavan eli palsamoitavan ruumiin kuivattamiseen egyptiläiset käyttivät natronia. Natron on luonnollinen, emäksinen suola, joka sisältää natriumbikarbonaattia sekä muita natriumyhdisteitä, ja sitä voitiin löytää esimerkiksi kuivuneiden järvien pohja-alueilta.Lähteet: Resepti 3 500 vuoden takaa: Näin Egyptissä muumioitiin kasvot | YleKuinka ruokasooda on keksitty ja kuinka sitä on keksitty alkaa käyttää leivonnassa? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Tekijänoikeuslain 51 § kuuluu seuraavasti:"Kirjallista tai taiteellista teosta ei ole lupa saattaa yleisön saataviin käyttäen sellaista teoksen nimeä tahi tekijän salanimeä tai nimimerkkiä, että teos tai tekijä helposti voidaan sekoittaa aikaisemmin julkistettuun teokseen tai sen tekijään." Sen tuosta uskaltanee sanoa, että teoksen - myös kirjan - nimi on suojattu. Se milloin teosten välille syntyy esimerkiksi sekoittumisvaara, on jo juridiikkaa ja tapauskohtaista, eikä ole tässä arvioitavissa. Kuitenkin sillä on merkitystä, onko teoksen nimi niin erityinen, että se liitetään vääjäämättä juuri tiettyyn teokseen. Tai kenties yleismaailmallinen: Rakkaus teoksen nimenä ei oikein ole kenenkään omittavissa. Nimen suoja ei ole...
Muistelen lukeneeni Sinuhen nimenomaan 13-vuotiaana ensimmäisen kerran. En usko, että siinä olisi mitään sellaista, mikä voisi järkyttää nuorta mieltä. Vielä 12-vuotiaana äitini kielsi teokseen tarttumisen, mutta en tiedä miksi. Ehkä siksi, että siinä "iloitaan naisten kanssa". Kirjan alku on katkeran vanhan miehen tilitystä, mutta sitten seikkailukertomus pääsee vauhtiin. Lukemaan vaan!
Kirjaa ei ole Vammalan kirjastossa, mutta Piki-kirjastoista muualta löytyy sitä (Tampere, Ylöjärvi, Nokia) hyllystä.
Voit tehdä ao kirjasta Piki-verkkokirjaston kautta seutuvarauksen kirjastokortillasi ja tunnusluvullasi. Noutopaikaksi voit valita Vammalan kirjaston, jolloin saat teoksen kuljetettuna sinne parissa päivässä. Sinulle tulee ilmoitus kun kirja on Vammalasta noudettavissa.
Seutuvarauksen hinta on 2€/varaus. Voit myös palauttaa kirjan Vammalan kirjastoon ja uusia teosta verkon kautta.
Hei,
meilläkään ei valitettavasti ole suomi-saksa-suomi journalistisen sanaston sanakirjaa, mutta yksikielisiä löytyy esim. Wörterbuch zur Publizistik ja Kleines Journalisten-Lexikon: Fachbegriffe und Burufsjargon.
Saksalainen kirjasto on avoinna ma 10-18 ja ti-pe 10-16.
Ainakin 0 100 100 -palvelusta saa yritysten ja yksityishenkilöiden puhelinnumeroita, fax-numeroita ja osoitteita Suomen lisäksi monista muistakin maista, mm. Ranskasta.
Alla lisää tietoa:
http://www.0100100.fi/0100100/kaikki-palvelut/
Virsikantelen työpiirustus löytyy esimerkiksi Tuusulan kirjastosta, nimekkeellä Soitinpiirustuksia. Voit tehdä siihen kaukolainapyynnön omasta kirjastostasi.
Sellon kirjaston Pajassa onnistuu kaitafilmien digitointi.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastot tarjoavat laitteita ja ohjelmia erilaisten aineistojen digitointiin. Käytännössä digitoinnilla tarkoitetaan esimerkiksi vhs-nauhalle tallennetun videomateriaalin muuntamista dvd-levyltä katsottavaan ja käsiteltävään muotoon.
Mitä voin digitoida ja missä kirjastoissa?
Digitointilaitteistoja löytyy useista kirjastoista eri puolilta pääkaupunkiseutua. Laitteistot ja digitointivälineet voivat poiketa toisistaan, joten kannattaa varmistaa etukäteen joko puhelimitse tai paikan päältä tarkemmin, mitä mahdollisuuksia omassa kirjastossasi on.
VHS-videonauhoja voit digitoida näissä kirjastoissa:
Entresse
Hakunila
Kaupunkiverstas / Kirjasto 10...
Monia, isojakin muutoksia on käynnissä, mutta aivan viime aikoina aiheesta ei ole kirjoitettu Kirjastolehti on julkaissut artikkelin vuonna 2015, mutta tilastoja siinä ei ole. Artikkeli on luettavissa myös verkossa:
http://kirjastolehti.fi/artikkelit/mika-on-kirjastojarjestelmien-tilanne-suomessa-talla-hetkella/
Kirjastot.fi:stä kerrottiin, että Axiellin kirjastojärjestelmäasennuksia on eniten, tarkkaa lukumäärää voi tiedustella heiltä: http://www.axiell.fi/axiell_finland/henkilokunta/
Muita järjestelmiä ovat 1 kpl Sierra, ainakin 2 kpl MicroMarkia sekä Koha-asennuksia tällä hetkellä kuusi (https://koha-suomi.fi/?page_id=7). Muilla kirjastosektoreilla on edelleen käytössä Voyager (https://www.kiwi.fi/pages/viewpage....
Christofer Columbus gjorde fyra upptäcktsresor till exempel till Bahamas, Haiti, Venezuela, Panama och Honduras. Han grundades inte städer utan kolonier. Han grundade en koloni på Hispaniola (Isabella) Hispaniola är en ö på Karibiska havet:
https://sv.wikipedia.org/wiki/Hispaniola
Hispaniola slutade i kaos, och senare grundades en ny koloni: Santo Domingo. Santo Domingo är ny huvudstad av Dominikanska republiken:
https://sv.wikipedia.org/wiki/Santo_Domingo
Mer information om hans resor från till exempel världenshistoria.se-websidor:
http://varldenshistoria.se/utforskning/upptacktsresor/christofer-columbus-den-gatfulle-upptackaren
Tässä joitakin teoksia, joista saattaisi löytyä sopivaa luettavaa lukupiirillenne.
John Boyne: Tarkoin vartioitu talo (2011)
John Williams: Stoner (2015)
Per Petterson: Hevosvarkaat (2009)
Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe (2015)
Karen Joy Fowler: Olimme ihan suunniltamme (2015)
Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä (2015)
Jhumpa Lahiri: Kaima (2005)
Toni Morrison: Sinisimmät silmät (1994)
Jeffrey Archer: Kane ja Abel (2014)
Emma Hooper: Etta ja Otto ja Russell ja James (2015)
Kate Atkinsonin, Katherine Pancolin, Hannu Väisäsen, Ulla-Lena Lundbergin ja Tommi Kinnusen tuotannosta löytyisi varmaankin sopivaa luettavaa.
Kaikista teoksista löydätte kuvauksen Kirjasammosta tai Helmet-palvelusta hakemalla kirjan nimellä...
Ymmärrän kysymyksesi tavoitteen, mutta näin yleisesti muotoiltuna siihen ei voi kukaan vastata kunnolla. Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä mitään ja opinnäytteiden eräs tarkoitus lienee saada tekijä itse pohtimaan mahdollisia tulevaisuuden vaihtoehtoja tosiasioiden pohjalta. Yritän siksi jotenkin vastata nykyisyyttä koskevaan puoleen, vaikka en ole amk-kirjastojen musiikkipalveluiden erityistuntija (siltä osin ota yhteyttä Jaska Järvilehtoon). Jätän myös tarkemmin pohtimatta, miten monesta näkökulmasta voidaan käsitettä "asema" lähestyä. Sitäkin kannattaisi tekijän vähän problematisoida. Käsitteen sisältö kun riippuu ratkaisevasti siitä, käyttääkö sitä päättäjä, työntekijä vai asiakas ja tarkastellaanko asiaa kulttuurisesti vai...
Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) ja Teatterimuseon ylläpitämästä ILONA-tietokannasta voit hakea listan Minna Canthin näytelmän Työmiehen vaimo esityksistä. ILONA-tietokannassa ovat Suomen ammattiteattereiden esitykset 1800-luvulta tähän päivään.
http://ilona.tinfo.fi/default.aspx?lang=fi
http://ilona.tinfo.fi/esitys_lista.aspx?lang=fi
http://ilona.tinfo.fi/esitys_lista.aspx?lang=fi&p=2
Tuorein esitys näyttäisi olleen keväällä 2014 teatteri Avoimissa Ovissa Helsingissä.
Elokuvaa Canthin näytelmän pohjalta ei ole tehty.
Meiltä löytyvät:
Minun Hämeenlinnani / Salmi, Vexi.
Rakennettu Häme : maakunnallisesti arvokas rakennusperintö /
Putkonen, Lauri.
Vanajanlinna / Eino Leino.
Vuosi linnassa : Hämeen linnan elämää mikkelistä mikkeliin / Vilkuna, Anna-Maria
Hämeenlinna : meidän kaupunkimme / toim. Arto Pakkanen, Ilmari Lehmusvaara ; [värikuvat: Keijo Kääriäinen].
Lisää kirjoja saatte kaukolainaamalla muista kirjastoista.
Suomeksi teosta ei enää löydy netin avulla. Se saattaa lymyillä jossain kierrätyskeskuksen hyllyssa tai pienen antikvariaatin aineistossa.
Englanninkielisen kirjan voi ostaa esim. Amazon.com verkkokaupasta: https://www.amazon.co.uk/s/ref=nb_sb_noss?url=search-alias%3Dstripbooks&field-keywords=Nick+Butterworth+Pearl&rh=n%3A266239%2Ck%3ANick+Butterworth+Pearl
teoksen nimi englanniksi on: The Precious Pearl: Stories Jesus Told
ja kiinaksi: 耶穌說故事
Ruotsiksi, ranskaksi tai italiaksi en teosta löytänyt.
Tässä lentokoneisiin liittyviä kirjavinkkejä:
Kaunokirjallisuutta:
Herge : Lento 714 (Tintti-sarjakuva)
Blyton, Enid : Viisikko vapauttaa lentäjät.
Verne, Jules : Kuumailmapallolla Afrikan halki. Alkuteos ilmestynyt 1863. Suomenkielisen kirjan takakansi: "Keksijä Samuel Ferguson, hänen palvelijansa Joe ja ystävänsä Dick Kennedy lähtevät ylittämään kuumailmapallolla vielä varsin tuntematonta Afrikan mannerta.Matka alkaa Itä-Afrikasta Sansibarin sulttaanikunnasta kohti länttä ja jatkuu yli Saharan autiomaan. Miehet kokevat matkallaan tuhat ja yksi huikeaa seikkailua ja henkeä salpaavaa jännityksen hetkeä"
Hamre, Leif: Lentokone kadoksissa. Norjankielinen alkuteos 1957, suomeksi 1958. Kirjassa ambulanssikone lähtee pohjois-Norjaan,...
Vaikka kirjan yksityiskohdat eivät ehkä aivan täysin täsmääkään kysymyksessä esitettyjen muistikuvien kanssa, ehdottaisin Jalavan scifi-sarjassa vuonna 1989 julkaistua Kari Nenosen romaania Messias. Kirjan tarina alkaa Italiasta, mutta sen Torinon käärinliinaan ja Jeesuksen kloonaamiseen liittyvä juoni kuljettaa lukijan ennen pitkää Israeliinkin. Messiaan päähenkilö on lehtimies Johannes Korpi, joka romaanin aikana siirtyy suuren lääketehtaan tiedotuspäälliköksi.
