Kappaleen 'Joulu yksinäistä lohduttaa' on sanoittanut Toni Nuotio ja Rami Alanko. Sävellys on Toni Nuotion käsialaa.
Tieto löytyy tekemällä haun kappaleen nimellä esimerkiksi Suomen kansallisdiskografiassa Violassa https://kansalliskirjasto.finna.fi/ ja Fono.fi-äänitetietokannassa http://www.fono.fi/.
Yle on haastatellut meteorologi Juha Jantusta. Hän vastaa kysymykseen, miksi kevätaurinko on niin paljastava, sillä että valoa on niin paljon enemmän kuin aiemmin talvella, kun aurinko on ollut matalalla ja sitä on ollut vähemmän, https://yle.fi/uutiset/3-5526010. Sisätiloihinkaan ei aurinko ole juuri paistanut talvisaikaan ja se on ollut matalammalla. Kevätaurinko paistaa korkeammalta ja valoa riittää paljon pidempään, kun päivät pitenevät nopeaan tahtiin.
Kevätauringon paiste ei tunnut ulkona ehkä siksi, että ilma on viileämpi. Keväällä pohjoisen napapiirin yläpuolella oleva otsonikerros ohenee, joten maahan pääsee enemmän UV-säteilyä. Kevätaurinko saattaa polttaa ihon herkästi, joten sen kanssa kannattaa olla varuillaan, vaikkei...
Tarkoittanet laulua "Kauas pois kuljin" tai joskus lyhyemmin "Kauas pois", jonka kertosäkeessä lauletaan: "Golgatan työ on täydellinen"? Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Eila Sillanpää (entiseltä nimeltään Eila Tynjälä). Laulu alkaa: "Kauas pois kuljin luotasi, Jeesus". Tämä laulu sisältyy Aimo Huttusen toimittamaan nuottiin "Aktiolauluja : herätyskokouksiin, nuorisokokouksiin, leireille" (ISBN 951-622-266-8, Päivä, 1976). Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. "Aktiolauluja" on ilmestynyt myös osina. "Kauas pois kuljin" sisältyy osaan 3.
Virallista suihkusuositusta ei ole, vaan terveen järjen käyttöä kannattaa suosia.
Jos hiostuu ja likaantuu työssä tai harrastuksissa, kannattaa suihkutella päivittäin. (aina ei tarvita pesuaineita.) Yli kolme kertaa päivässä voi kuivattaa ihoa liikaa.
Jos viettää rauhallisempaa elämää, voi pesukertoja vähentää. Vaikeat ihosairaudet ja hyvin kuiva iho, saattavat myös vaatia pesujen harventamista.
Oman olon lisäksi, kannattaa muistaa myös ympärillä oleskelevia.
iho ja sukupuolitautien erikoislääkäri Maria Huttunen
Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Toni Aho
Luostarikirkko sijaitsee Kálymnos-saarella. Kreikankielinen nimi on Ágios Sávvas, suomalainen wikipedia käyttää nimeä Pyhän Sabbaksen luostari.
https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A1lymnos
https://www.youtube.com/watch?v=u88SCxV4qSQ
Jos kyseessä on Singerin ompelukone, jossa ei ole sarjanumeron edessä kirjainta, löytyy Singerin sarjanumeroluettelosta vain tieto, että mainitsemasi sarjanumeron omaava ompelukone on vuodelta 1873.
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Jos joku kirjain löytyykin sarjanumeron edestä, löytyvät tiedot täältä kirjaimen mukaan https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Kilotavu.com -sivuston säähavaintoarkiston päivätilastoissa on oma sarakkeensa lumensyvyydelle. Sen mukaan Helsingin Kaisaniemen säähavaintoasemalla oli esimerkiksi vielä 3.4.1986 lumensyvyys 2 cm. Toisaalta vaikkapa 20.4.1986 Kaisaniemen asemalla ei lunta enää ollut maassa.
Toukokuu on tavallisesti Helsingissä jo lumeton, eikä kilotavun tilastojen mukaan myöskään vuonna 1986 lunta toukokuussa Kaisaniemessä mitattu.
https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php?paiva=01&kuukausi=05&vuosi=1986
Yle areenan vapun uutislähetyksessä 1986 on runsaasti kuvaa lumettoman Helsingin vapunvietosta https://areena.yle.fi/1-3436445
Jaakko Salon Ilkamat-sarjaan säveltämä groove- ja soul jazz-tyylinen tai "go-go"-tyylinen musiikki ei koskaan päätynyt levylle asti. Tuohon aikaan 1960- ja 1970-luvuilla julkaistiin kuitenkin joitain kotimaisia levytyksiä, joissa on samanlainen tunnelma, esim:
Jaakko Salo Orchestra: Koskis-à-go-go (Scandia, 1970)
Helmet -- Koskis à go go / Jaakko Salo Orchestra
Jaakko Salo Orchestra: Sauna-à-go-go (Scandia, 1972)
Jaakko Salo Orchestra – Sauna-À-Go-Go (1972, Vinyl) - Discogs
Jaakko Salon säveltämässä Uuno Turhapuro-elokuvamusiikissa on samanlaista Salo-Ilkamat-groovea.
Helmet -- Uuno on numero yksi! : Jaakko Salon musiikkia Uuno Turhapuro -elokuviin 1973-1998
Varhaisempaa Jaakko Salon tuotantoa TV-käyttöön on Amer-tupakan TV-...
Etsitty kirja lienee Arnold Lobelin Hiirijuttuja (Weilin+Göös, 1986). Se sisältää seitsemän hiiriaiheista tarinaa; mieleen jäänyt hiirijuttu on nimeltään Matka.
Kenraalin arvoisten erikoisupseerien kauluslaatan väri maavoimissa määräytyy aselajin mukaan.
Lähteitä ja lisätietoja:
Sotilaspuvut ja merkit
PVHSM HENKILÖSTÖALA 038 - SOTILASPUVUSSA JA VIRKAPUVUSSA KANNETTAVAT MERKIT JA TUNNUKSET
Palokangas, M. (2000). Itsenäisen Suomen sotilasarvot ja -arvomerkit: Suomen maavoimien sotilasarvojärjestelmä ja arvoasteiden merkitsemistavat vuosina 1917-2000 = Military ranks and rank badges of independent Finland. Apali.
Nemesis on kreikkalaiseen mytologiaan kuuluva koston henki, joka rankaisee hybriksen valtaan joutuneita. Löydät aiheesta lisätietoa tutustumalla esimerkiksi aihetta käsitteleviin tietokirjoihin. Voit perehtyä vaikkapa seuraaviin kreikkalaista mytologiaa käsitteleviin teoksiin:
Jumalten synty / Hesiodos (2002)
Ihmiset, jumalat, maailmankaikkeus : kreikkalaisia kertomuksia aikojen alusta / Jean-Pierre Vernant (2001)
Kulttuuri antiikin maailmassa / Mika Kajava (2009)
Antiikin taruja. 1 : Aikojen alussa / Arto Kivimäki (2008)
Antiikin taruja. 2 : Sankarien aika / Arto Kivimäki (2010)
Kreikan mytologia / David Bellingham (1992)
Mytologia : muinaisen Kreikan jumalat, sankarit ja hirviöt : kuvitettu lukuisin maalauksin ja...
Sotilaiden asepuku oli sarkaa, toisin sanoen villaa. Talvisodan alkaessa monilla sotilailla oli kotoa tuodut vaatteet, todennäköisesti niissäkin oli paljon villavaatteita. Sotilaiden alusvaatteiden materiaalista ei valitettavasti löytynyt tarkempaa tietoa, luultavasti nekin olivat talvella villaa ja kesällä ehkä puuvillaa.Lisää tietoa asepuvuista ja varusteista:https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_puolustusvoimien_palveluspukuhttps://sakylantalvijajatkosotamuseo.fi/tietoisku/talvi-ja-jatkosodan-aseet-ja-varusteet/Sotilaiden alusvaatteita finna-palvelussa:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=alusvaatteet+sotilaat&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+ascVarustelekan vanhojen sotilaskalsareiden valikoimaa: https://www....
Laulun on säveltänyt Toivo Kärki, joka myös sovitti sen Kauko Käyhkölle. Sanoituksen ovat kirjoittaneet Reino Helismaa ja Veli-Juhani, joka on Bror Hugo Johan Wiikin salanimi. Muutkin ovat sovittaneet kappaletta eri esittäjille.Kappale Fono-tietokannassa. Salanimitieto löytyy Fenno-tietokannan salanimihaulla.
Wisława Szymborskan runon Curriculum vitae (Pisanie życiorysu) kokoelmasta Ihmisiä sillalla (Ludzie na moście, 1986) on suomentanut Jussi Rosti.Runon voi lukea vuonna 2006 ilmestyneestä teoksesta Wisława Szymborska: Ihmisiä sillalla (toimittanut ja suomentanut Jussi Ros7i). Runo Curriculum vitae ei sisälly vuonna 1998 ilmestyneeseen suomennoskokoelmaan Ihmisiä sillalla.
En onnistunut löytämään sanoituksia näihin. Näistä ei ole nuotteja eikä nettihautkaan auttaneet. Oletan, että et ole hakemassa Naurava kulkuri -albumille levytettyä huumoriversiota Spainista, vaan sitä tavallista versiota. Kappaleet on alun perin julkaistu singlenä (Ukkolaan A-puolella ja Spain B-puolella). Tätä löytyy Kansalliskirjastosta ja Jyväskylän yliopiston kirjastosta, mutta tässä tuskin on sanoituksia mukana, koska se on vain sinkkujulkaisu.
Kirja on Katherine Allfreyn Delfiinikesä, jonka on suomentanut Kaija Pakkanen ja kustantanut Otava. Kirjasta on kaksi painosta: vuoden 1978 ja 1963 painokset, ja näistä tuo jälkimmäinen on kuvaamasi ohut ja punakantinen nidottu versio. Kansikuvan näkee mm Kirjasammon sivulta
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/delfiinikes%C3%A4
Päähenkilö on Andrula-tyttö, joka asuu kauniilla ja köyhällä Kalonysoksen saarella. Kirjan takakannen juoni vastaa muistikuvaasi.
Pentti Halonen on säveltänyt laulun Sua katson vaan Eino Leinon runoon.
Laulun nuotti sisältyy nuottijulkaisuun Elämän sivutuotteita : Pentti Halosen lauluja (2005). Nuottijulkaisua ei näytä olevan oman kirjastoalueesi kokoelmissa, mutta voit tilata sen kaukolainaan esimerkiksi Varastokirjastosta.
https://finna.fi/Record/vaari.1889996
Finna-hakupalvelusta voit myös tarkistaa, missä muissa Suomen kirjastoissa nuottijulkaisu on lainattavissa.
https://finna.fi/
Leinon runo on kokoelmasta Sata ja yksi laulua (1898). Voit lukea runon esimerkiksi täältä:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100818/Sata_ja_yksi_laulua…
https://www.gutenberg.org/files/14649/14649-8.txt
Nousiaisten historiasta on kirjoitettu teossarja
Nousiaisten historia. 1 / Oja, Aulis. Nousiaisten kunta : Nousiaisten seurakunta 1977
Nousiaisten historia. 2 / Heino, Ulla. Helsinki1980.
Nousiaisten historia. III osa, [1970-luvun alusta 2010-luvun puoliväliin]/Jalonen, Kimmo , kirjoittaja; Tiihonen, Paavo , valokuvaaja. 2015
Lisäksi Nousiaisten historiaa löytyy muita julkaisuja,
Nousiaisten kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta/Johansson, Anu ; Suna, Eija. Nousiaisten kunta : Turun maakuntamuseo : Varsinais-Suomen liito pain. 2002.
Nousiaisten posti 100-vuotta / Tiihonen, Paavo (moniste). Kustantaja tuntematon 1992.
Nousiaisten Moisio - ikkuna...
Tässä tarkoitettaneen Alfred Tennysonin runoa "All Things Will Die"? Samalla kirjailijalla on muuten myös runo nimeltään "Nothing Will Die".
Näyttäisi siltä, että ko. runoja ei ole suomennettu, tai ainakaan mahdollista suomennosta ei ole missään tunnetussa julkaistussa kokoelmassa eikä löydy käytettävissä olevilla hakukeinoilla.
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston ylläpitämä runotietokanta Linkki maailman runouteen on hyvä väline hakea, mistä teoksista kansainvälisesti tunnettujen runoilijoiden runojen mahdolliset suomennokset löytyvät. Lordi Tennysonin runoja on tietokannan mukaan suomennettu useita muita, vaikka juuri kyseisen runon suomennosta ei ilmeisesti ole ainakaan vielä julkaistuissa teoksissa.
