Teoksessa: Bertrand, P., Peltonen, S. & Thorel, P. (2006). Väärän käden maailma: Vasenkätisten historiaa on tietoa asiasta.
Suurin osa vasenkätisistä on oikeastaan molempikätisiä – nyrkkeilijälle ominaisuudesta on vain etua
https://yle.fi/uutiset/3-9278725
Uusi tutkimus voi auttaa selittämään, miksi vasenkätiset eivät ole kadonneet – Kavalassa maailmassa kannattaa olla vasuri
https://yle.fi/uutiset/3-10661846
Vasenkätiset vieläkin arvoitus https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/vasenkatiset_vielakin_a…
Helmet-kirjastoissa CD-muotoisten äänikirjojen laina-aika on ihan normaali 28 päivää. Lainan voi uusia viisi kertaa, mikäli kyseisestä nimekkeestä on vapaita kappaleita.
Kotimaisten elektronisten äänikirjojen laina-aika on joko 14 päivää tai yhden päivän. Kotimaisia äänikirjoja voi lainata Ellibs-palvelussa. Ruotsinkielisten elektronisten äänikirjojen (Elib-palvelu) laina-aika on 28 päivää.
Overdrive-palvelu tarjoaa englanninkielisiä e-äänikirjoja ja niiden laina-aika on viikko tai kaksi viikkoa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Veikko Huovisen novellikokoelmista Bakulainen pahvala (toinen osa) ja Matikanopettaja löytyy novelli nimeltä Yrmeä futismies. Jalkapalloilija Östen "Öykky" Drufva ei sulata tunteenpurkauksia maalinteon jälkeen.
Löysin alueesta kaksi karttaa. Ensimmäinen on sotilaskartta vuodelta 1808:
https://expo.oscapps.jyu.fi/s/vanhakartta/item/55252
Toinen on Kalmbergin kartastosta vuodelta 1855:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/6858/URN_NBN_fi_jyu-2007841.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Molemmissa näkyy mielestäni tielinjaus, joka lähtee Ispoisten kartanolta ja kulkee suunnilleen nykyistä Eteläkaaren linjausta (mahdollisesti Ilpoistentietä?) hautausmaan kohdalle ja siitä Uudenmaantietä kohti keskustaa, toisin sanoen tie on kiertänyt Luolavuoren etelä- ja itäpuolelta.
Hyvä kysymys, jota on myös tutkittu paljon esim.
Satu Kontio pohtii millä perusteilla uutisia julkaistaan eri medioissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/22061/Kontio_Satu.pdf?sequence=1
Johanna Latvalan pro gradu pohtii maailman uutisten näkyvyyttä. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/49880
Antti Malkosen opinnäytetyö vertailee pääuutislähetyksiä. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48569/Malkonen_Antti.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Valitettavasti mitään yleistä standardia uutisten järjestykselle ei ole. Joitakin rajoitteita uutisten teolle kuitenkin löytyy.
Laki sananvapauden käyttämisetä asettaa rajat uutisten sisällölle ja kielelle. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/...
Nimike- ja asiasanatietojen perusteella Vaski-kirjastojen kokoelmista ei löydy kontaktivärjäystä käsitteleviä kirjoja. Ei ainakaan sellaisia, jotka keskittyisivät pelkästään kyseiseen aiheeseen.
Erilaisia painomenetelmiä käsitteleviä kirjoja löytyy kyllä runsaasti, mutta ne käsittelevät pääasiassa kuvien painamista kankaille. Nämä kirjat löytyvät luokasta 65.44 (Kankaanpainanta).
Luokasta 75.11 (Grafiikan materiaalit ja tekniikat) löytyy runsaasti eri painomenetelmiä sekä niiden prosesseja ja materiaaleja käsitteleviä kirjoja. Tämän luokan kirjojen joukosta saattaa hyvinkin löytyä teoksia, jotka sisältävät tietoa kontaktivärjäyksestä paperille.
Kirjastosta löytyvistä askartelu ja käsityökirjoista saattaa myös löytyä tietoa...
Vuonna 1862 voimaan tullut laki oli nimeltään Homestead Act. Ehtoina maan saamiselle olivat talon rakentaminen, yhtäjaksoinen asuminen ja viljely viiden vuoden ajan sekä pienen kirjaamismaksun suorittaminen.
Lähde:
Library of Congress: https://guides.loc.gov/homestead-act
Kyseessä saattaisi olla neuvostoliittolainen satu Kertomus lantusta, joka sisältyy Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen laatimaan alaluokkien lukukirjaan Luen ja kerron. 2, Syksystä suveen (Valistus, 1952). Tässä sadussa on ukko, tämän pieni vaimo ja näiden lapsenlapsi, pieni tyttö, ja kaikki pitävät lanttulaatikosta. Ukko lähtee juurikasmaalle nostamaan heidän suurinta lanttuaan, mutta se on niin suuri, ettei hän yksin saa sitä irrotetuksi. Apuun tulee ensin vaimo, sitten tyttö, lopulta vielä talon kissa ja perheen mökissä asuva hiiri, ja vasta, kun kaikki viisi vetävät, lanttu irtoaa maasta. Siitä saavatkin kaikki oivallisen lanttulaatikkopäivällisen. Lopuksi tarinan kertoja arvelee, että ruokaa saattoi jäädä vähän...
Casino Royale -elokuvassa Bond myrkytetään digoksiinilla. Digoksiini (digitalis) on alun perin rohtosormustinkukasta (Digitalis purpurea) eristetty aine. Digitalisglykosidit kuuluvat vanhimpiin käytössä oleviin sydänlääkkeisiin. Digoksiinin liika-annostelu on vaarallista. Seurauksena voi olla pulssin liiallinen hidastuminen, muut vakavat rytmihäiriöt, pahoinvointi ja oksentelu, sekavuus ja näköhäiriöt.
Rohtosormustinkukan maanpäälliset osat ovat hyvin myrkyllisiä. Sen väitetään olevan sydämen toimintaan voimakkaimmin vaikuttava kasvi ja voi pieninäkin määrinä aiheuttaa pahan myrkytystilan, jopa kuolemaan johtavan kammiovärinän. Toisaalta kasvin sisältämillä digitalisglykosideilla on sijansa lääketieteessä: kukinta-aikaan kerättyjä lehtiä...
Salaman sähkövirta ei nykyoloissa ole teknisesti eikä taloudellisesti järkevästi hyödynnettävissä. Kokeiluja on tehty ainakin Yhdysvalloissa v. 2007, mutta tulokset eivät olleet lupaavia.
Salama sisältää erittäin paljon energiaa, mutta sen valtava hetkellisen virran määrä on suuri haaste teknisille laitteistoille. Lisäksi pääosa energiasta haihtuu salamakanavan eli salaman iskureitin kuumenemisena. Ei myöskään ole ennakoitavissa mihin salama iskee, joten hyvin korkeita mastoja tarvittaisiin tiheä verkosto. Sellaisen rakentaminen ja huoltaminen olisi taloudellisesti erittäin kallista epävarmoihin mahdollisiin tuottoihin suhteutettuna.
Aiheesta suomeksi:
https://www.helen.fi/asiakaspalvelu/...
Kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa vuonna 2018 seuraavasti:
Osa kirjastojen asiakkaista on allergisia koirille. Siksi Helsingin kaupunginkirjasto on pyrkinyt takaamaan, että osassa kirjastoista voi asioida ilman pelkoa allergisista reaktioista. Kirjastot on valittu siten, että niitä olisi tasapuolisesti ympäri kaupunkia. Apulaisoikeusasiamies on osoitteesta https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/4595/2015 löytyvässä ratkaisussaan pitänyt menettelyä ”toisaalta allergisten asiakkaiden oikeuksien ja toisaalta myös asiakkaiden koirien läsnäolon suhteen riittävinä ja oikeasuhtaisina”.
Kirjasto joutuu tässä – niin kuin monissa muissakin asioissa – tasapainottelemaan kahden asiakasryhmän toisistaan...
Suomen ja Ahvenanmaan välille ei ole vakiintunut pysyvää uintireittiä, joten matkalle lähtijän täytyisi suunnitella sellainen itse. Reitin suunnittelun apuna ja eri saarten välimatkojen mittaamiseen kannattaisi käyttää voimassa olevia merikarttoja, joiden tiedot löytyvät Liikenne ja viestintäviraston merikartat-sivulta. Saaristomeren merikarttoja löytyy Suomen kirjastoista, ja niitä voi tarvittaessa vaikka kaukolainata. Reittisuunnittelun apuna voisi käyttää myös esimerkiksi Saaristomeren ja Raumanmeren Reittikirjaa (isbn 978-952-67564-7-9), joka on lainattavissa myös Jyväskylästä.
Ruotsalainen urheilijakaksikko Simon Börjeson ja Rasmus Regnstrand uivat ja juoksivat Ruotsista Ahvenanmaan kautta Suomeen...
Valitettavasti tilastoja lainatuimmista tai ostetuimmista lasterunoista ei ole koottu.
Onneksi Mervi Heikkilä on tehnyt lyhyen koosteen Lastenrunoista. https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6657
Samantapaiseen kysymykseen on myös vastattu tässä palvelussa aikaisemmin. https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-ovat-suosituimmat-luetuimmat-lasten?language_content_entity=fi
Suosittuja runoilijoita ovat mm. Immi Hellen, Aili Niskanen, Lauri Pohjanpää, Kirsi Kunnas, Kaija Pakkanen, Tove Jansson ja Kaarina Helakisa.
Finna haulla löytyy yli tuhat lasten runokirjaa. Hakutulos
Kysymyksessä tarkoitettaneen toisen kortilla tehdyn varauksen noutamista.
Helmet-sivuilla todetaan, miten toimia, jos toinen henkilö hakee varauksesi:" Jos et pääse itse noutamaan varaustasi, voit pyytää toista henkilöä lainaamaan varatun teoksen omalle kirjastokortilleen kirjaston asiakaspalvelussa. Lainaajan on esitettävä kirjastosta tekstiviestinä, sähköpostitse tai postitse saamasi varausilmoitus, joten välitä varausilmoituksesi hänelle.
Jos haluat, että varauksesi lainataan sinun kirjastokortillesi, varauksen noutajalla on oltava mukanaan valtakirja, johon olet yksilöinyt sen käyttötarkoituksen, sinun kirjastokorttisi sekä varauksen noutajan oma henkilötodistus."
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/...
Ykköstyypin diabeteksessä ihmisen oma insuliinituotanto heikkenee rajusti ja lopulta lakkaa kokonaan. Normaalisti insuliini edistäisi glukoosin eli verensokerin pääsyä verestä lihassoluihin, palamista energiaksi ja varastoitumista maksaan ja lihaksiin. Ilman sitä veren sokeripitoisuus kohoaa. Kun verensokeri ylittää arvon 10 mmol/l, munuaiset alkavat päästää ylimääräistä sokeria virtsaan. Sokeri erittyy virtsaan veteen liuenneessa muodossa, joten samalla elimistöstä poistuu vettä. Tämä lisää virtsan määrää ja virtsaamisen tarvetta.
Lähde: Diabetes. 7. uudistettu painos. Duodecim, Diabetesliitto, 2011. S. 16 - 24.
Kamferia on käytetty aikanaan monella eri tavalla. Todennäköisesti lapsen ollessa kyseessä sitä on käytetty helpottamaan korvasärkyä tai nuhaa. Kamferi-tipoilla kostutetuilla pumpulitupoilla helpotettiin korvasärkyä. Kamferi-salvaa käytettiin puolestaan helpottamaan hengitysta, jos lapsella oli nenä tukossa.
Lähde:
Helsingin Sanomat (17.10.2005) - Ikivanha kamferi virkistää yhä (Marja Haapio)
Lähettämässäsi kuvassa näyttäisi olevan vanha hakkuri, lihanhienonnushakkuri tai hakkuurauta. Finnassa mainitaan myös salaattihakkuri. Esinettä on siis käytetty elintarvikkeiden hienontamiseen.
Finna-hakupalvelusta löytyi mm. tällaiset kuvat hakkureista:
https://finna.fi/Record/ilomantsi.knp-267749
https://finna.fi/Record/museovirasto.C9F4FCF49DDC566AC4CDB91F3DB1823B
Muutama vuosi sitten täällä kyseltiin kaukoin-sanan tarkoitusta. Vastauksessa kerrottiin myös muista radio-sanalle esitetyistä suomenkielisistä vastineista, joita olivat aaltio, kiiri, kuulio, linko, sinko, sätiö, äänikkö. Nämä ehdotukset palkittiin vuonna 1937 Radiokuuntelija-lehden järjestämässä nimikilpailussa. Radio-sana oli kyllä tullut käyttöön jo vuodesta 1917.
1920-luvun alkupuolella taas tuli käyttöön yleisradio -sana, muita esimerkiksi sanomalehdissä esiintyneitä nimityksiä olivat: laajalähetys, ympäriheitin, säteisradio, sinko, langaton ääni ja kansansäteilijä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-sana-kaukoin-onko?languag…
Peltoveturi ja notkistelija: unohdettujen sanojen kirja -teoksessaan (2022: s. 456) Kalevi...
