Kirjaa ei ole Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa. Sitä ei löydy myöskään Tritonian kokoelmista, joten , mikäli haluat, voit kaukolainata kirjan Vaasan kaupunginkirjaston kautta joko käymällä jossain kirjaston toimipisteessä täyttämässä kaukolainahakemuksen tai tekemällä kaukolainatilauksen netin kautta kirjaston kotisivulla https://kirjasto.vaasa.fi/kaukolainat. Kaukolaina tulee maksamaan tämän kirjan tapauksessa 2 euroa.
Etsitty Leena Mäkijärven teos on Maailman kirjapäivänä 23.4.2003 Helsingin Akateemisen kirjakaupan näyteikkunassa kirjoitettu Tempo : kirjan kunniaksi.
Kirjan ensimmäinen luku on nimeltään "Aika on ystäväsi, Amir sanoi" ja se alkaa näin:
- Aika on ystäväsi, hän sanoi minulle kauan sitten.
Etsitty kirja saattaisi olla K. Raition toimittama Esi- ja toinen lukukirja : kansakoulun valmistavan koulun sekä I ja II vuosiosaston tarpeeksi (WSOY, 1912). Siitä löytyy arvoituksia, kuvauksia eläimistä (esimerkiksi juuri kysymyksessä mainitut kettu, karhu ja susi esitellään), sekä taide- että kansansatuja - ja paljon muuta. Puuvati-nimisessä tarinassa kerrotaan poikansa ja tämän vaimon luona asuneesta vanhasta miehestä, joka "syödessään riputteli ruokaa vaatteillensa." Osa teksteistä on painettu fraktuuralla.
Lorenzo Runebergin 90-vuotispäivän kunniaksi julkaistuun runokokoelmaan Rappusilla (Artipictura, 2005) sisältyy sikermä runoja otsikolla "Miltä tuntuu tulla vanhaksi" (s. 47-65). Kaivattu runo on todennäköisesti jokin näistä.
Eri kirjastoilla on käytössä erilaisia luokitusjärjestelmiä.
Helsingin kaupunginkirjastolla on aivan oma järjestelmänsä, HKLJ, jota ei käytä mikään muu kirjasto. Se löytyy täältä: http://finto.fi/hklj/fi/
Suomen muut yleiset kirjastot käyttävät pääsääntöisesti Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää, YKL:ää: http://finto.fi/ykl/fi/
Tieteellisillä kirjastoilla taas on käytössä UDK-luokitus, johon voit tutustua täällä: https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Monografia-aineiston+UDK-luokituskaavio
Luokittelua ei enimmäkseen kuitenkaan tehdä villisti jokaisessa kirjastojen toimipisteessä erikseen, vaan yleensä luokittelu on sen kirjastoyksikön tehtävä, joka muutenkin hoitaa aineiston luettelointia. Esimerkiksi...
Pohjoismaisten kirjastojen tietokannoista löytyy luettelo. (Scandinavian Library Catalogs) https://wessweb.info/index.php/Scandinavian_Library_Catalogs_and_Databases
Helpoimmin kaikista Norjan kirjastoista saa etsittyä LibWebistä. http://www.lib-web.org/europe/scandinavia/norway/ Tosin jokaisen kirjaston tietokantaa joutuu kurkkaaman erikseen. Tietokannoissa on yleensä saatavuus ja sijainti tiedot.
Erikoisemmat kirjat (kuten vävysi löytämä) ovat varmaankin Norjan kansalliskirjaston aineistoa. Sen tietokanta löytyy linkistä. https://www.nb.no/en/the-national-library-of-norway/
Kirjoja voi pyytää kaukolainaksi Suomeen. Helmet kirjaston kaukopalvelusivustolta löydät tarkemmat ohjeet ja hinnat. https://www....
Molemmat sitaatit ovat kirjasta Viisi sarjaa nopeasti virtaavasta elämästä (Arthouse, 1987), sarjasta II:
8.
Politiikka, mahdollisen tekemistä
lopulta mahdottomaksi.
14.
Suurvallat huutavat, tuskasta, aseihinsa
kahlehdittuina.
Aseet estävät niitä käymästä sotaa.
Teoksessa: Bertrand, P., Peltonen, S. & Thorel, P. (2006). Väärän käden maailma: Vasenkätisten historiaa on tietoa asiasta.
Suurin osa vasenkätisistä on oikeastaan molempikätisiä – nyrkkeilijälle ominaisuudesta on vain etua
https://yle.fi/uutiset/3-9278725
Uusi tutkimus voi auttaa selittämään, miksi vasenkätiset eivät ole kadonneet – Kavalassa maailmassa kannattaa olla vasuri
https://yle.fi/uutiset/3-10661846
Vasenkätiset vieläkin arvoitus https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/vasenkatiset_vielakin_a…
Kyllä, jos olet lainannut kirjan jostain Espoon, Helsingin tai Vantaan kirjastoista, niin sen voi palauttaa mihinkä tahansa muuhun näiden alueiden kirjastoon takaisin. Esimerkiksi Espoon kirjan voi palauttaa Vantaalle. Helmet kun on iso pääkaupunkiseudun kirjastoverkko, joka kattaa aikaisemmin mainitsemani alueiden kaikki kirjastot. https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Mika_Helmet_on
"Hei Kollega kävi arkiston kortistojen äärellä ja löysi oheiset toisinnot:
Ensimmäisestä löytyi neljä toisintoa: ”Missä nauriit kasvaa puussa taikka maassa” Uskela, 1909. (Varsinais-Suomi) ”(Kaupunkilaisen hienostumista pilkataan:) Ei enää tiär mis nakrik kasva puus vai maas vai katotem pääl.” Yläne, 1914. (Varsinais-Suomi) ”Miss nakrit kasvaa puuss’ vai maass’ vai kattoten pääll’?” Kokkola (Hämeenlinnan alakansakouluseminaari), 1943. (Etelä-Pohjanmaa) ”Miss nauriit kasvaa puuss’ vai maass’ vai kattoiten pääll’ko?” Huittinen (Hämeenlinnan alakansakouluseminaari), 1944. (Satakunta)
Toisesta kaksi: ”Niin kauan kun me elämme täällä, pitää olla paita housujen päällä.” Laukaa, 1938 ”Nii kauvan kuin me eläm tääl pitäkää paita housujen pääl,...
Aivan kattavaa listaa on vaikea koota tuolla aikarajauksella. Maailmanhistoriaa käsitteleviä suomenkielisiä teoksia julkaistiin kyseisenä ajanjaksona lukuisia, joten niiden läpikäyminen veisi pitkän ajan. Tyros oli varsin merkittävä kaupunki antiikin aikana, joten on kuitenkin todennäköistä, että siihen viitataan monissa näissä teoksissa. Tässä yksi Finna-palvelussa tekemäni haku, jossa hakusanana oli ”foinikia”, kieleksi oli rajattu suomi ja aikajaksoksi 1930-1951:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lookfor=%22Foinikia%22&type=Subject&filter[]=search_daterange_mv:%22[1929%20TO%201951]%22
Valitettavasti minulla ei ollut...
Jalkaväen Koulutuskeskus 8 (Jv.Koul.K 8) perustettiin helmikuun 1940 lopussa Jyväskylään helmikuun ja maaliskuun kutsunnoissa palvelukseen määrättyjen nostoväen II luokan nostomiesten kouluttamista varten. Käsky koulutuskeskusten vähittäisestä lopettamisesta annettiin päämajasta 3.5.1940.
Lähde:
Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Porvoo: WSOY, 1979.
Lähetin kysymyksesi Kirjastoverkon yhteisiin palveluihin Helsingin kaupunginkirjastoon. Sieltä vastattiin, että kyseisistä kirjoista on myynnissä Ellibsin kautta ainoastaan Tuntematon sotilas, josta otettiin hankintatoive vastaan. Saatavuus kokoelmaan riippuu kirjojen kustantajasta. Suuri osa uusista kirjoista julkaistaan myös sähköisenä, mutta kaikkia vanhempia kirjoja ei välttämättä ole mahdollista saada kokoelmaan.
Napavaihteissa poljinvastukseen vaikuttava mekanismi on näkymättömissä vaihdenavan sisällä. Niissä voima välittyy vaihtoehtoisesti useiden erilaisten ratassarjojen kautta, joista kullakin on oma välityksensä.
Lähteet:
Fred Milson, Polkupyöräkirja
Rob van der Plas, Polkupyörän huolto
TEK : tekniikan tietokeskus. 6
Todennäköisesti laulut ovat "Nyt joulu tullut on" ja "Nyt oveen jälleen koputan", sillä tämännimiset laulut mainitaan Tuomas Piirosen joululauluhakemistossa sovittajan eli Mikko von Deringerin yhteydessä. Näitä lauluja ei kuitenkaan löydy mistään julkaisusta eikä edes Yleisradion Fono-tietokannasta, josta myös Yleisradion kantanauhojen tiedot löytyvät.
Kysyin asiaa Yleisradiosta ja sieltä vastattiin, että näitä lauluja ei löydy Yleisradion kantanauhoilta, mutta ne sisältyvät Ylen Arkistosta löytyvään ohjelmaan "Joulupeipposet", joka on lähetetty 24.12.1972. Ohjelmasta on tallella nauha (AST-37670), joka on myös digitoitu. Nämä kaksi laulua lauletaan ohjelman alussa. Mitään tekijätietoja tai laulujen sanoituksia ei arkiston...
Casino Royale -elokuvassa Bond myrkytetään digoksiinilla. Digoksiini (digitalis) on alun perin rohtosormustinkukasta (Digitalis purpurea) eristetty aine. Digitalisglykosidit kuuluvat vanhimpiin käytössä oleviin sydänlääkkeisiin. Digoksiinin liika-annostelu on vaarallista. Seurauksena voi olla pulssin liiallinen hidastuminen, muut vakavat rytmihäiriöt, pahoinvointi ja oksentelu, sekavuus ja näköhäiriöt.
Rohtosormustinkukan maanpäälliset osat ovat hyvin myrkyllisiä. Sen väitetään olevan sydämen toimintaan voimakkaimmin vaikuttava kasvi ja voi pieninäkin määrinä aiheuttaa pahan myrkytystilan, jopa kuolemaan johtavan kammiovärinän. Toisaalta kasvin sisältämillä digitalisglykosideilla on sijansa lääketieteessä: kukinta-aikaan kerättyjä lehtiä...
Kyseessä ei ole Christina Rossettin (1830-1894) runo, vaan jonkun tuntemattoman tekijän runo. Se muistuttaa hiukan Rossettin runoa "Remember", mistä johtuu siihen liittyvä väärinkäsitys. Väärinkäsitys on lähtöisin sosiaalisesta mediasta ja internetin keskustelupalstoilta:
https://atkinsbookshelf.wordpress.com/tag/rossetti-miss-me-but-let-me-g…
Tarkistin asian selailemalla kirjaston kokoelmista löytynyttä Rossettin runovalikoimaa. Etsimääsi runoa ei ollut kokoelmalla. "Miss Me, But Let Me Go" lienee siis tuntemattoman tekijän kuolinilmoituksessa tai muussa vastaavassa yhteydessä julkaisema värssy, joka on jäänyt elämään.
Ruid on muun muassa
Tietotekniikassa Unix-prosessin todellinen (real) käyttäjänumero (user identification number) käynnistäneen käyttäjän numero
tai vadelma Rubus idaeus L. American red raspberry
(http://plants.usda.gov/cgi_bin/plant_profile.cgi?symbol=RUID)
Ranskan asevoimien miesvahvuus
1939 900 000
1940 2 680 000
Romania
sodan alussa 686 000
sodan lopussa 1 225 000
Bulgaria
sodan alussa 160 000
sodan lopussa 450 000
Tiedot teoksesta John Ellis, The World War II Databook, 1993
Iran
125 000 (army)
Tieto internetistä, Library of Congress
A Country Study: Iran. Armed Forces. Historical Background (http://lcweb2.loc.gov/frd/cs/irtoc.html)
