Kyseistä tv-sarjaa ei tosiaan ole Helmet-kirjastoissa kuin kaudet 1 - 3. Näyttää siltä, ettei myöhempiä kausia ole ainakaan toistaiseksi hankittu mihinkään pääkaupunkiseudun kirjastoon. Voit jättää Helmet.fi-sivustolla hankintaehdotuksen. Valitettavasti kaikkia hankintaehdotuksia ei voida toteuttaa.
Tekijästä ei tosiaan tunnu löytyvän tietoa. Etsin monista eri lähteistä, kuten matrikkeleista ja Kansallisgallerian Lehtileikekokoelman taiteilijaviitekorteista. Viitekorttien avulla voi päästä toisinaan jonkun vähemmän tunnetun tekijän jäljille.
Ehkä voisit kuitenkin kysyä vielä jostakin taideliikkeestä, esimerkiksi sähköpostitse hyvälaatuisen valokuvan kera.
http://taiteilijaviitekortit.kansallisgalleria.fi/
Viimeisin Kouvolan pääkirjastossa oleva Soundi on 6/2018. Viimeistä numeroa ei lainata kotiin mutta on luettavissa kirjastossa ja lainattavissa kunhan seuraava numero ilmestyy. Toki tämänkin lehden voi varata jo nyt.
Vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin voit etsiä esim. seuraavista lähteistä, jotka löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista:Camus & Sartre : the story of a friendship and the quarrel that ended it / Ronald Aronson ; University of Chicago Press, 2003.Sartre / Arnie Cohen-Solal ; WSOY, 1992.A little history of philosophy / Nigel Warburton ; Yale University Press, 2012.Myös mainitsemasi kirja Rutto / Albert Camus ; Otava, 2009 löytyy Helmet-kokoelmista.Nettilähteitä löytyy Filosofia.fi-sivuston linkkikokoelmasta https://filosofia.fi/linkkikokoelma.Toivottavasti pääset näillä eteenpäin pohdinnassasi filosofien suhteista.
Itsenäisessä Suomessa on ollut 73 hallitusta ja ministereinä on toiminut lähes 600 eri henkilöä. Sellaista listausta en kuitenkaan onnistunut löytämään, josta olisi oikopäätä nähnyt, kuka kaikista ministereistämme on ollut jäsenenä useammassa eri hallituksessa kuin kukaan muu. Arvelisin kuitenkin, että kyseessä saattaa hyvinkin olla sama mies, joka pitää hallussaan ykkössijaa ministeripäivien määrän mukaan laaditussa "ministeripörssissä": 6169 päivää ministerinä istunut Johannes Virolainen on ollut jäsenenä kaikkiaan 15 hallituksessa. Tämän listan kymmenen kärkipaikan haltijoista lähimmäs Virolaisen hallituslukua yltää yhdeksänneltä sijalta Martti Miettunen (4316 ministeripäivää), jonka poliittiseen uraan mahtuu jäsenyys 13...
Esko Rekola (1919-2014) toimi Wikipedian mukaan Liberaalisen Kansanpuolueen ministerinä viidessä eri hallituksessa, mutta esimerkiksi kansanedustajana hän ei missään vaiheessa ollut. Myöskään mitään merkittäviä luottamustehtäviä hänellä ei puolueessa ollut. Voitaneen silti sanoa, että lähinnä hän edusti virkamiehenäkin Liberaalista Kansanpuoluetta.
Heikki Poroila
1970-luvun alussa Olympialaiturista Tukholman Skeppsbroniin liikennöi useita aluksia. Loistokkain niistä lienee ollut vuoden 1971 loppuun saakka Tukholman-reitillä palvellut Ilmatar (reitillä viimeisen kerran 3.12.1971). Vuonna 1964 rakennettu alus oli vanhaan tapaan jaettu ensimmäiseen ja turistiluokkaan. Ilmatarta iäkkäämpiä reitillä vielä 70-luvun alussa käytössä olleita aluksia olivat Birger Jarl (rakennettu 1953, reitillä viimeisen kerran 16.9.1971) ja Svea Jarl (rakennettu 1961, reitillä viimeisen kerran 25.2.1972). Olisikohan kysymyksessä muisteltu laiva jompikumpi näistä kahdesta jälkimmäisestä?
Kun ympärivuotinen liikenne Tukholmaan aloitettiin vuonna 1972, uudistui myös laivakalusto. Reitillä aloittivat...
Etsitty kirja voisi olla Faith Jaquesin Nukkekodin Nelli (Otava, 1981). Nelli on palvelustyttönä nukkekodissa, jossa asuu puunukkeperhe. Hän saa tarpeekseen raatamisesta ja päättää lähteä etsimään itselleen omaa kotia. Hän kapuaa nukketalosta lastenhuoneeseen, sieltä porrastasanteelle ja edelleen eteiseen. Yövyttyään kissankorissa hän tutustuu nallekarhu Elmeriin, joka tarjoutuu auttamaan. Yhdessä Nelli ja Elmeri kiertävät taloa ja koettavat löytää paikkaa, johon Nelli voisi asettua, mutta mikään karhun ehdotuksista ei Nelliä miellytä: takin tasku, kirjahylly, nojatuolin alusta, astiakaappi. Lopulta karhu keksii ehdottaa vanhaa kasvihuonetta pihan perällä. Sieltä löytyy laatikko, joka sopii mainiosti kodiksi Nellille. Elmeri tuo...
Ystävällinen ja avulias Eira Pättikangas vastasi kirjastonhoitajan uteluihin seuraavasti: Teoksen karjalan murre ei ole minkään tietyn alueen "aitoa" murretta, vaan pikemminkin kuvitteellinen, viitteellinen yhdistelmä eri karjalaismurteita. Pättikangas on koonnut hahmojen murteen murrekirjoista poimimalla, sillä tietyn murteen tarkkuutta olennaisempaa on ollut luoda selkeä kontrasti karjalais- ja pohjalaismurteiden välille.
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Outi-kirjastojen asiakkaiden käytössä on muutamia e-lehtipalveluja, joista kotimaisia aikakauslehtiä sisältävää eMagz- ja eri maiden sanoma- ja aikakauslehtiä sisältävää PressReader-palvelua voi käyttää kirjaston ulkopuolella kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla. Valitettavasti kotimaisia sanomalehtiä sisältävää ePress-palvelua voi käyttää vain kirjastojen verkossa. Alla linkki kirjaston sivuille, josta löytyy lisätietoa ja linkit kirjautumiseen:
https://outi.finna.fi/Content/ekirjasto
Kyseessä on Kari Kuuvan säveltämä ja sanoittama Yksinäisten pysäkki (1986). Kappaleen ovat levyttäneet Kari Tapio ja Kari Kuuva.
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Tarkkaa ja kattavaa listausta Konsta Hietasen tekemistä jälkiäänityksistä eli dubbauksista ei valitettavasti löydy verkosta. Hänen elokuvatuotantoaan pystyy tarkastelemaan esimerkiksi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-palvelussa. Elonet-palvelusta pystyy etsimään tietoa Suomen kansallisfilmografiasta, johon sisällytetään kaikki kotimaiset pitkät elokuvat. Näet Hietasen tekijätiedot Elonet-palvelussa täältä.
Konsta Hietasen radio- ja televisioesiintymisistä voi etsiä tietoa esimerkiksi Radio- ja tv-arkiston Ritva-tietokannasta, johon tallennetaan keskeisten radio- ja tv-kanavien ohjelmia ja niiden tekijätietoja. Konsta Hietasen tekijätiedot Ritva-tietokannassa näet täältä.
Näiden lisäksi voit etsiä tietoa Hietasen...
Olisikohan kyseessä Kaija Pakkasen runo "Sinulle kirjoitan":
"Minä kirjoitan sinulle runon,
ihan pienen ja yksinkertaisen,
niin että kaiken ymmärrät.
Sinä minulle hymyn säteilet,
sen suloisen, niin suloisen,
minä taas hymystä runon teen.
Ja kohta ei teidä kumpikaan,
kuka kirjoittaa,
kuka hymyn suo,
sinä, minä tai sinä -
sama tuo.
Sinä juuri olet lapsi jokainen,
niin tärkeä, pieni ihminen."
Runo löytyy muun muassa Kaija Pakkasen runokokoelmasta "Runoretki", vuodelta 2001.
Jyrki Pellisen runoteoksessa Lauttasaari on Pellisen lapsuuteen ja nuoruuteen liittyviä runoja Lauttasaaresta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1450630__SLauttasaari%20pellinen__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Myös Jyrki Pellisen romaanit Avaan oven ja olen kotona, Auringon silmä ja Tallbergin paratiisi kertovat Lauttasaaresta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spellinen%20lauttasaari__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Hannu Kankaanpäällä on runokirja Laru: runoja ihmisistä jotka eivät ole saari. Kokoelmassa on runo Katuja, joka kertoo muutamasta kadusta Lauttasaaressa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1950986__SHannu%20kankaanp%C3%A4%C3%A4%...
Nimi Aladdin tarkoittaa ei lähteiden mukaan "uskon vahvuutta", "uskon jaloutta" tai "Allahin palvelijaa". Se on arabiankielinen nimi, josta on useita erilaisia translitteroituja versioita (esim. ʻAlāʼ ud-Dīn ja ʻAlāʼ ad-Dīn) ja jota annetaan pääasiassa muslimipojille.
Aladdin on kaunokirjallinen nimi, joka mainitaan keskiajalla Tuhannen ja yhden yön tarinoissa tarinassa Aladdin ja taikalamppu. Kertomuksen pohjalta on tehty Disneyn piirrosantimaationaelokuva Aladdin (1992) sekä uudempi, näytelty musikaalielokuva Aladdin (2019)
Sanakirja: https://www.collinsdictionary.com/dictionary/english/aladdin
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Aladdin_(name)...
Hei!
Kysymäsi tv-ohjelma on todennäköisesti "Die Ludolfs". Siinä tosin on neljä veljestä mutta ohjelmat pyörivät heidän autopurkaamonsa toiminnan ja veljesten elämän ympärillä muutenkin. Ohjelman nimellä löydät aineistoa ainakin Wikipediasta ja YouTubesta.
Hei,
Kyseessä on tämä kirja.
Olipa kerran
Niukkanen, Laila ; Grimm, Jacob ; Grimm, Wilhelm ; Perrault, Charles
Kirjalito 1977.
Ulkoasu
[89] sivua : kuvitettu ; 27 cm
Kansialanimeke: 8 klassillista satua Grimmin ja Perraultin satumaailmasta.
Julkaisija Östersundom : Kirjalito 1977.
suomeksi kertonut Laila Niukkanen
ISBN 951-28-0009-8 sidottu
Kirjaa kannattaa etsiä vaikkapa divareista tai nettikauppapaikoista. Tosin sinne on tallennettu tietoja vaihtelevasti ja Olipa kerran -nimellä voi tulla turhan monta osumaa. Varmaan löytyy paremmin jos lisää tuon kannessa esiintyvän alanimekkeen: 8 klassillista satua Grimmin ja Perraultin satumaailmasta.
Teologian tohtori Petri Merenlahti käsittelee Teologia.fi-sivustolla psykologista raamatuntutkimusta. Sivulla on myös tietoa aihetta käsittelevistä kirjoista:
https://teologia.fi/2007/03/psykologinen-eksegeesi-huonoa-eksegeesi-2/
Myös Suomen teologisen instituutin sivuilla on dosentti Timo Eskolan luento aiheesta Hermeneutiikka - tulkitsemisen taito, jossa käsitellään mm. Raamatun psykologista tulkintaa:
https://www.sti.fi/luennot/files/te031219.html
Kielitoimiston sanakirjasta ei löydy sanaa kakkutäyte, mutta se ei tarkoita, etteikö sana voi silti olla käytössä. Sanakirjaa ylläpitävän Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla kerrotaan näin:
"Sanakirja pyrkii kuvaamaan sitä, mikä on kielessä yleistä, vakiintunutta ja tyypillistä. Sekin, mikä on harvinaista tai tilapäistä, kuuluu kieleen vaikka ei sanakirjaan.
Kieli tai kielenkäyttö myös muuttuu jatkuvasti. Siitä, että jotakin sanaa ei ole sanakirjassa, ei voi tehdä sellaista päätelmää, ettei sanaa ole olemassa tai ettei sitä ole ”hyväksytty” sanakirjaan. Myöskään tyylilajimerkintä ei ole ohje siitä, miten sanaa tulisi käyttää, vaan kuvaus siitä, millaisissa yhteyksissä sanaa yleensä käytetään.
Mihinkään sanakirjaan ei voi...
