Kyseessä on katkelma John Donnen runosta The Sun Rising eli Nouseva aurinko. Runon on suomentanut Aki Salmela. Suomennos on julkaistu runouslehti Janon numerossa 1.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Inger Edelfeldtistä löytyy aika niukasti tietoa. Osoitteessa http://www.mukkula.org/kirjailijat/esittelyt/edelfeldt-i-suomi.htm on kirjailijasta ja hänen tuotannostaan lyhyt esittely. Ruotsinkielisiltä
sivuilta osoitteesta http://www.geocities.com/sabeteli/ löytyy henkilötietojen lisäksi linkkejä mm. kirja-arvosteluihin. Lisäksi Sarjainfo-lehdessä 1986:1, s.
15-21 on Edelfeldtin haastattelu. Lehteä voit lainata Porin kaupunginkirjastosta.
Väinö Kalima -nimisestä taiteilijasta ei toistaiseksi ole löytynyt mitään tietoja, mutta Veli Valdemar Kalima syntyi 26.5.1894 ja kuoli 22.8.1968. Matti Vuolanteen Suomalaisen kuvaamataiteen lähdehakemiston mukaan Kemin taidemuseossa on hänen työnsä/töitään. Synnyin- tai asuinpaikasta ei ollut mainintoja. Muissa taiteilijamatrikkeleissa ja -hakemistoissa ei tunnettu V. Kalimaa. Taidepörssi-kirjoissa sensijaan on listattu Veli Kaliman huutokaupoissa myytyjä öljymaalauksia, joiden aiheina usein näyttävät olleen kukat.
Hei, CD-levy Eve Brenner: Aamu joella löytyy Tampereen ja Oulun kaupunginkirjastojen kokoelmista. Kannattaa kysyä näistä kirjastoista.
T: Tuomas Pelttari
Turun pääkirjasto
Taideosasto/musiikki
Jorma Mattssonin ja Yrjö Teeriahon artikkeli Vuotson sodanaikaisen saksalaiskartan entisöinti sisältää kuvan v. 1944 tehdystä saksalaisesta kartasta Rieston soista 1:100 000. Alue on nykyisin lähes kokonaan Lokan tekojärven alla. Sitä ei liene merkitty karttaan.
http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk409/mk409_1315_mattsson.pdf
Artikkeli perustuu seuraavaan Maanmittauslehden artikkeliin
Pillewizer Wolfgang & F.Rudolf Jung 1953. Eräs kartoitustyö Pohjois-Suomessa. Maanmittaus 1952: 3–4. 128–137 + liitekartta 1:100 000 Rieston suot
Sotilaskartoitusta käsittelevät myös
Suomen sotilaskartoitus / Jyri Paulaharju. 1983 (saksalaisten kartoitukset s. 84–88)
Sotilaat kartoittavat : Suomen sotilaskartoituksen historia Jyri Paulaharju 1997
Suosittelen, että käännyt kysymyksesi kanssa Puutarha.net-vastauspalvelun puoleen. Sieltä saa ammattitaitoisen vastauksen kysymykseesi.
http://puutarha.net/indexfr.aspx?s=/vastauspalvelu/
Lehtien hankkiminen kirjastossa luettavaksi on tekijänoikeudellisesti ongelmatonta toimintaa. Sillä, mitä kautta lehtiä tilataan tai mistä maasta lehdet tulevat, ei ole laillisuuden kannalta merkitystä. Myös lehtien lainaaminen on sallittua lain 19§:n nojalla.
Koulukirjastot ovat lain näkökulmasta ns. opetustoimintaa palvelevia kirjastoja. Ne on tieteellisten kirjastojen tavoin vapautettu myös lainaustoimintaan liittyvästä korvausvelvollisuudesta, jota yleisten kirjastojen lainoista maksetaan valtion budjetista. Tällä ei ole sinänsä mitään merkitystä lehtien tilaamiseen, mutta hyvä muistaa kuitenkin.
Itselläni ei ole tiedossa mitään tekijänoikeuslakiin liittyvää syytä, minkä vuoksi koulukirjastonne ei voisi vapaasti tilata juuri niitä...
Kyseessä on varmaan Aura Koiviston teos Irtolaisina Euroopassa, Otava 1986. Siitä löytyi arvostelu ÄOL-n (Äidinkielen opettajien liitto) Virke-jäsenlehdestä 3 vuodelta 1988. Pieni ote arvostelusta: ”Irtolaisina Euroopassa tarkastelee Eurooppaa interrailmatkaajan silmin. Se on yksityiskohtainen matkapäiväkirja kahden "naaraspapan" interrailmatkailusta Pohjois-, Keski- ja Etelä-Euroopassa. Tytöt kiertävät maita ristiin rastiin vähän sen mukaan kuin mieleen juolahtaa”
Aura Koiviston kirjaa on yksi kappale pääkirjastossa Pasilassa sijaitsevassa Helmet-kirjavarastossa.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston valikoimista löytyvät esimerkiksi seuraavat teokset:
James päällä joka säällä: ajankuva 1960-70-luvuilta sekä Mattisen Teollisuus Oy:n ja James-farkkujen historiaa
Vienonen, Mikko: Koit ny rauhottu! : tositarinoita pop-villitysten tulosta pikkukaupunkiin
Pop - rauha - rakkaus: 1960- ja 70-lukujen elämää ja ilmiöitä
Sarantola-Weiss, Minna: Reilusti ruskeaa : 1970-luvun arkea
Gothic & Lolita / photograps by Masayuki Yoshinaga; foreword by Katsuhiko Ishikawa
Haye, Amy De La: Surfers soulies skinheads & skaters : Subcultural style from the forties to the nineties
Burda-lehden vuosikerta 1998
Reed, Paula: Fifty fashion looks that changed the 1990s.
1990-luvun muotia voi muistella myös esimerkiksi...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Søren Ulrik Thomsenilta ei ole suomennettu yhtään kokonaista teosta.
Lahden runotietokannasta löytyy tieto, että Thomsenilta on suomennettu ainakin yksi runo, joka on suomeksi saanut otsikon "Olen niin kyllästynyt rockmusiikkiin". Runon on suomentanut Senta Terässalmi ja se on luettavissa antologiasta "80-90 : pohjoismainen antologia" (Laatusana, 1990). Runo on teoksesta Nye digte (1987), mutta runon alkukielistä nimeä ei tietokannassa mainita.
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.litteratursiden.dk/forfattere/soeren-ulrik-thomsen
https://finna.fi/
Vaikka kirjan nimi ei sisällä sen paremmin sanaa takaisin kuin paluutakaan, tekisi mieleni ehdottaa Nelson DeMillen jännäriä Syvälle viidakkoon (Tammi, 2002).
Puolustusvoimain tutkija, entinen Vietnamin veteraani Paul Brenner matkustaa Vietnamiin etsiäkseen käsiinsä 30 vuoden takaisen amerikkalaisen luutnantin murhan todistajan. Saigonissa Brenner tapaa Susan Weberin, joka tarinan edetessä osoittautuu CIA:n agentiksi.
Kääntäminen ei ole automaattista toivottavasti koskaan. Varsinkin kaunokirjallisuudessa on aivan tavallista jättää mailit kääntämättä kilometreiksi. Kääntäjä joutuu silti myös fiktion puolella miettimään, kuinka helppoa tai vaikeata harvinaisempia mittayksiköitä on lukijan hahmottaa. Ratkaisu on viime kädessä "taiteellinen", sillä kääntäjä tietää, että palautetta voi tulla sekä siitä, että on omavaltaisesti kääntänyt "liikaa" että gallonien, paunojen ja muitten meille vieraitten termien jättämisestä silleen. Sanoisin oman kokemukseni perusteella, että yleensä mittayksiköitä ei kaunokirjallisuudessa muuteta ja monissa tapauksissa meille eksoottisten mittayksiköiden käytöllä on merkitystä myös aitouden ja autenttisuuden tavoittelussa....
Kielihistorialliset kysymykset liittyvät laajaan aiheeseen ja kaipaavat erikoistietämystä, jotta niitä voisi selvittää kattavasti. Ruotsin ja englannin kielen suhteet ovat moninaiset, ne lähtevät samasta alkumuodosta, kehittyvät yhdessä tiettyyn pisteeseen ja lähtevät sitten erillisiin kehityssuuntiin. Englannin kielen historiaa, https://www.thehistoryofenglish.com/ ja ruotsin kielihistoriaa, https://svenskaspraket.si.se/kort-svensk-sprakhistoria/ ja puu, jossa sukukielten kehitys ja niiden eriytyminen toisistaan https://www.grundskoleboken.se/wiki/Svensk_spr%C3%A5khistoria. Kielillä on myös ollut kontaktia ja vaikutusta toisiinsa eri aikakausina (esim. viikingit).
Wessenin Svensk språkhistoria 'sta löytyy...
Koska Suomi oli 1600-luvulla osa Ruotsia, taustatietoa voi saada ainakin aluksi myös Suomea koskevista kirjoista. Helmet-tietokannasta löytyi ainakin seuraavat aihetta sivuavat kirjat
Keskisarja, Teemu : Kyynelten kallio - kertomuksia seksistä ja väkivallasta. Siltala, 2011 (Kertoo mm. ensimmäisistä nimeltä tunnetuista suomalaisista homoseksuaalisuudesta tuomituista henkilöistä).
Löfström, Jan : Sukupuoliero agraarikulttuurissa - "se nyt vaan on semmonen". SKS, 1999.
Mäntylä, Ilkka : Ja yhteinen rahvas todisti - kollaasi 1600-luvun suomalaisista tuomiokirjoista. 1969
Kannattaa tutustua myös Kuningas Kristoferin maanlaki 1442. Muinaisruotsista suomentanut Martti Ulkuniemi. SKS, 1978
Helsingin...
Ilmeisesti on ollut kyse tilapäisestä hairiöstä, sillä tällä hetkellä Flipsteriin kirjautumisessa ei ole ongelmia.
Tässä vielä ohjeita e-lehtien etäkäyttöön.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon(25238)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Uusi_lehtipalvelu_Flipster_avautui_RBDig(189726)
Tulivuorten toiminnan taustalla on Maan pinnan alla toimiva mekanismi, joka ei ole millään merkittävällä tavalla riippuvainen ilmastosta tai sen muutoksista. Esimerkiksi Islannissa on tulivuoria jäätiköiden alla samaan aikaan kun tulivuoria löytyy tropiikista. Tulivuoria synnyttävät voimat ovat ilmastosta riippumattomia sekä kokoluokkansa takia että siksi, että ne sijaitsevat maankuoren sisäpuolella.
Sen sijaan tulivuorilla on vaikutusta ilmastoon. Jokaisen purkauksen yhteydessä ilmakehään tulee savukaasuja ja muita pienikokoisia hiukkasia, jotka pääsääntöisesti estävät auringonvalon normaalin pääsyn Maan pinnalle eli ne viilentävät ilmastoa. Erittäin suurten purkausten tiedetään aiheuttaneet vuosia kestäneitä kylmyysjaksoja, ennen kuin...
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse suoraan siihen kirjastoon, johon haluaisit TET-harjoittelijaksi. Kirjastonjohtajien yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot kunkin kirjaston yhteystiedoista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä saattaisi olla vuonna 2001 julkaistu Laila Nummisen Muistuipa mieleeni : kätilön kertomuksia. 1.
https://www.finna.fi/Record/keski.342296?checkRoute=1
Oulunsalon kirjastossa ei enää ole lehtivarastoa lainkaan, joten Yhteishyviäkään ei siellä enää ole. Yritin katsella muualta tuon vuoden 1961 lehtiä, mutta niitä ei ole Kuopion varastokirjastossakaan. Lehteä on mikrofilmattuna Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmassa, jossa se on siis vain lukusalikäytössä https://finna.fi/Record/fikka.3421596. Lehtivarastoja on kirjastoista hävitetty valitettavan tehokkaasti.
Tarkoitatko nimenomaan kotimaista nykykirjallisuutta? Kysymyksesi on varsin laaja, emmekä onnistuneet löytämään mitään tutkimuksia aiheesta. Naiskirjailijan asemasta historian saatossa sen sijaan löytyy enemmän tutkimustietoa ja kirjallisuutta, mutta nykypäivä on vielä niin lähellä, että kenties ajallisesti vaaditaan pidempi etäisyys, jotta sitä voitaisiin tarkastella tutkimuksen valossa. Medioita sen sijaan jos on uskominen, niin naisten on hehkutettu jopa olevan kotimaisen nykykirjallisuuden kärjessä tällä hetkellä, eivätkä naiskirjailijat kaihda vaikeita ja rankkojakaan aiheita.
Lähteet:
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/2012092516117749
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaiset-naiskirjailijat-eivat-...
