Et tarkentanut tilannetta, joten en nyt tiedä tarkoitatko sitä, että kirjaa ei löydy hyllystä vaikka tietokannan mukaan sen pitäisi olla paikalla, vai sitä, että teosta ei löydy kirjaston tietokannasta lainkaan. Koetan ottaa huomioon kaikki mahdollisuudet, joka tapauksessa on parasta kääntyä tietopalvelun puoleen, jossa tarkistetaan onko kirjaa lainkaan olemassa kirjastossa vai onko se vain lainassa tai esimerkiksi varastossa, josta se on henkilökunnan noudettava. Jos kirja on lainassa tai saatavilla toisesta kimpan kirjastosta siihen voi tehdä varauksen. Jos teosta ei ole kirjaston tai edes kimppakirjastojen kokoelmissa voit jättää tietopalveluun pyynnön sen tilaamisesta muualta Suomesta. Kaukopalvelu on kuitenkin maksullista, mutta...
Härskarens fåglar on nro 3 ja Den falska världen on nro 6 sarjasta Linda och Valentins äventyr, painettu v. 1976 ja 1977. Tekijä on Pierre Christin ja sarjakuvaalbumit ovat käännetty ranskankielisistä alkuteoksista. Molemmat ovat 1. painoksia. Lisätietoja kirjoista löytyy osoitteesta http://libris.kb.se/ joka on Ruotsin kansallisbibliografia. Sieltä voidaan hakea Ruotsissa ilmestyneitä teoksia.
ISBN on "International Standard Book Number" eli kirjan kansainvälinen standardinumero. ISBN-tunnus osoittaa tietyn kustantajan julkaiseman teoksen painoksen ja sidosasun. ISBN-tunnus on tämän painoksen tai sidosasun ainutkertainen tunniste.
Pääseehän sinne. Keskiviikkoiltapäivisin kirjavarastossa on avoimet ovet, ja silloin sinne voi mennä vapaasti ilman erillistä sopimista:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/
Muina kirjaston aukioloaikoina varastoon kyllä pääsee myös, jos siellä on riittävästi henkilökuntaa paikalla ottamaan vierailijan vastaan. Tällaisista käynneistä on sovittava Pasilan kirjaston henkilökunnan kanssa.
Tässä muutamia kirjoja, joissa kuvataan vanhemman miehen ja nuoremman naisen suhdetta:
Daniela Krien: Vielä joskus kerromme kaiken
Marja-Liisa Vartio: Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö
Jussi Valtonen: Siipien kantamat
Hei,
Kyllä, voit pyytää tiety malli muotinäytökseen toimistolta. Jos otat yhteyttä haluamasi mallitoimistoon, niin he voivat kertoa sinulle tarkemmin miten asia tapahtuu.
Joidenkin mallitoimistojen kotisivuilla on mallihakutoiminto missä voit etsiä mallit esim.työtehtävään tai pituuden mukaisesti. Tuloksista näet mitkä mallit sopivat sinuun järjestämääsi tilaisuuteen.
Facebookista löytyy ainakin kaksi erillistä paluumuuttajat-ryhmää. Toinen on tarkoitettu juuri ulkomailta Suomeen takaisin muuttaneille henkilöille ja toinen on omistettu vuonna 2012 nähtyyn tv-sarjaan joka pyöri TV2:lla.
Löytääksesi nämä ryhmät tulee sinun vain kirjoittaa hakupalkkiin "Paluumuuttajat". Ensimmäinen hakutulos on juuri ryhmä joka on tarkoitettu Suomeen takaisin muuttaneille.
Christofer Columbus gjorde fyra upptäcktsresor till exempel till Bahamas, Haiti, Venezuela, Panama och Honduras. Han grundades inte städer utan kolonier. Han grundade en koloni på Hispaniola (Isabella) Hispaniola är en ö på Karibiska havet:
https://sv.wikipedia.org/wiki/Hispaniola
Hispaniola slutade i kaos, och senare grundades en ny koloni: Santo Domingo. Santo Domingo är ny huvudstad av Dominikanska republiken:
https://sv.wikipedia.org/wiki/Santo_Domingo
Mer information om hans resor från till exempel världenshistoria.se-websidor:
http://varldenshistoria.se/utforskning/upptacktsresor/christofer-columbus-den-gatfulle-upptackaren
Joissakin kirjoissa tuo on mahdollista. Tarvittava laitteisto löytyy esimerkiksi Helsingistä Kirjasto10:stä ja Lahden pääkirjastosta, mutta kattavaa listausta ei ole tarjolla. Lisää tietoa näistä palveluista löytyy osoitteista http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Kympin_omat/Lempialpparit_cdlevylle(6751) ja http://lastukirjastot.fi/110361/fi/articles/digitointi-ja-editointi-lahden-paakirjastossa.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilla on tietoa sukunimien taivutuksesta.
Luultavasti Linnove taipuu Linnovea. Kielitoimiston neuvontapuhelin https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet/kielitoimiston_neuvonta…
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla sanotaan "On kuitenkin joukko nimiä, johon yleissääntöä ei voi soveltaa tai joiden taivutuksessa on muuten epäselvyyttä. Näihin kuuluvat keinotekoiset, lähinnä nimenmuutoksissa muodostetut uudet sukunimet, joilla ei ole yleiskielessä äänteellistä vastinetta. "
Sukunimien taivutusluettelo on myös verkossa: https://www.kielikello.fi/-/sukunimien-taivutusluettelo-verkossa
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/sukunimet/ohje/324
Teidän tulee käydä jossain kirjastossa, jolloin asiakastietonne päivitetään. Me emme saa tietoa osoitteen, puhelinumeron tai sähköpostiosoitteen muutoksista muuten.
Ota yhteyttä kirjastoosi ja pyydä kyseinen levy kaukolainaksi. Se näkyi olevan myös Lahdesta saatavissa. Lahti on kehittäjäkirjasto eikä se peri kaukolainamaksuja. Kyyti.fi sivuilta löytyy kaukopalvelulomake, jolla voit tilata kyseisen äänitteen tai asia hoituu myös vaikka soittamalla Kuusankosken kirjastoon. Kaukolainat kulkevat postipaketteina.
Pääkaupunkiseudulla näin vanhoja Skimbaaja-lehden numeroita on säilytetty vain Kansalliskirjastossa. Sieltä lehtiä ei kuitenkaan saa kotilainaan, vaan ne on luettava paikan päällä. Lehdistä voi ottaa valokopioita.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Asiasta ei näyttänyt löytyvän lähteitä, mutta joitakin selityksiä asialle tulisi mieleen, ja keskustelin asiasta myös työkaverieni kanssa.
Yksi syy raskaisiin oviin voi olla kestävyys. Usein raskaasta materiaalista valmistettu ovi ei kulu helposti runsaassa käytössä, jota kirjastoilla yleensä on. Ulko-oven pitää kestää myös erilaisia sääolosuhteita, esimerkiksi vettä ja kylmyyttä.
Turvallisuus lienee toinen syy. Jykevästä metalliovesta ei murtauduta sisään kovin helpolla, kun taas kevyempi ovi lienee helpompi murtaa. Lisäksi yleensä kirjastojen ovissa taitaa olla sulkimet eli ovipumput, jotka vaativat ovelle jonkin verran painoa, jotta ne toimisivat kunnolla.
Varmasti rakennuksen arkkitehtuurillakin on merkitystä asiassa. Jykevä ovi on...
Leonardo da Vincin syntymän 15.4.1452 aikaan oli käytössä juliaaninen kalenteri.
Mikäli haluat laskea syntymäajan gregoriaanisen kalenterin mukaan, esimerkiksi Juhlakalenteri sivustolla on tietoa kalentereiden erosta http://www.juhlakalenteri.fi/lisatietoja/ajan_laskusta_ja_kalentereista…;
Laskureita juliaanisten ja gregoriaanisten päivämäärien vertailuun löytyy netistä. Juliaainen päivämäärä 15.4.1452 muutettuna gregoriaaniseksi on 24.4.1452.
https://planetcalc.com/7083/
Hannu Blommilan toimittamaa Kauriin kääntöpiiri -ohjelmasarjaa esitettiin Yle Radio 1:ssä vuonna 2009. Sarjan osia ei valitettavasti ole kuunneltavissa Yle Areenassa. Ohjelmasta ei myöskään ole saatavana tallenteita.
Sarjan osat ovat kuunneltavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn ylläpitämästä Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokannasta. Ohjelmia voi kuunnella asiakaspisteissä, joista on lista alla olevassa linkissä.
https://rtva.kavi.fi/
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://finna.fi/
Eeva-Liisa Mannerilla on kaksi Talvi-nimistä runoa.
Kokoelmassa Tämä matka (1956) on runo Talvi, joka on luettavissa myös äidinkielen oppikirjasta Keskikoulun lukukirja 4 (toim. Niinistö – Ojajärvi - Timonen, 1963).
Toinen Talvi-runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Paetkaa purret kevein purjein (1971). Tämä runo sisältyy myös esimerkiksi äidinkielen oppikirjaan Yhdeksäs lukemisto : suomalainen kirjallisuus (Vilho Hirvi et al. 1979).
Enclyclopedia mythican mukaan https://pantheon.org/articles/t/typhon.html Typhon oli antiikin tarustossa varhainen hirviö, joka kuvattiin tuhoisaksi hirmumyrskyksi tai tulta syökseväksi jättiläiseksi. Homeroksen tarustossa Typhon on suljettu maan sisälle, Hesiodoksen Theogoniassa esiintyy kaksi hahmoa, Typhon, joka on Typhoeuksen poika, ja mm. Kerberoksen isä. Typhoeus on hirviö, jolla on kymmenen päätä, hirvittävät silmät ja äänet. Typhoeuksen kerrotaan taistelleen Zeuksen kanssa ihmisten herruudesta ja hävinneen. Lopulta mm. Ovidiuksen teoksissa ja Pindaros mainitsevat Zeuksen surmanneen Typhoeuksen. Hänet haudattiin Etna-tulivuoren alle Tartarokseen.
Nietzschen tekstistä löydän viittauksen Tyhpoeukseen...
Emelie Scheppin teos Jaakko kulta (Broder Jakob, viides osa Jana Berzelius-sarjassa) ilmestyy kustantajan antaman tiedon mukaan toukokuussa 2020.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2414752__Sschepp%20Jaakko%20kulta__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5414041
Kyseessä on Kari Kuuvan säveltämä ja sanoittama Yksinäisten pysäkki (1986). Kappaleen ovat levyttäneet Kari Tapio ja Kari Kuuva.
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
