Valitettavasti näin "uusia" lehtiä ei ole digitoitu. Porvoon pääkirjastossa voi lukea mikrofilminä kaikkia mainitsemiasi lehtiä tuolta vuodelta ja Borgåbladet myös paperiversiona.
Maksun voi maksaa verkossa. Kun kirjautuu omiin tietoihin, sivun oikeassa yläkulmassa näkyy linkki verkkomaksamiseen (Maksa verkossa).
Seuraavassa näkymässä (Kirjastomaksujen maksaminen) maksettavat summat on listattu allekkain. Maksettava summa valitaan klikkaamalla summan perässä olevaa tyhjää ruutua. Kun summa näin on valittu, Siirry maksamaan-painike aktivoituu. Sen jälkeen prosessi etenee normaalin verkkomaksun tapaan.
Helmet-kirjastoissa lainausoikeuden menettää, kun velkasaldo on 30,00 euroa tai enemmän. Alle 30, 00 euroa olevat velkasaldot eivät aiheuta lainausoikeuden menetystä.
Timo Tiusasen lukema WSOY:n kirjallinen äänilevy nro 6 Hj. Nortamon Raumalaissi jaarituksi vuodelta 1969 löytyy mm. Tikkurilan musiikkivarastosta tai Rovaniemen kirjastosta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2012258__Sa%3A%28tiusanen%…
https://koha.lapinkirjasto.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
Levyä voi kysyä kaukolainaksi Paimion kirjaston kautta.
http://www.paimio.fi/kirjasto
Suomeksi teosta ei enää löydy netin avulla. Se saattaa lymyillä jossain kierrätyskeskuksen hyllyssa tai pienen antikvariaatin aineistossa.
Englanninkielisen kirjan voi ostaa esim. Amazon.com verkkokaupasta: https://www.amazon.co.uk/s/ref=nb_sb_noss?url=search-alias%3Dstripbooks&field-keywords=Nick+Butterworth+Pearl&rh=n%3A266239%2Ck%3ANick+Butterworth+Pearl
teoksen nimi englanniksi on: The Precious Pearl: Stories Jesus Told
ja kiinaksi: 耶穌說故事
Ruotsiksi, ranskaksi tai italiaksi en teosta löytänyt.
Arvelisin, että "kuonikka" voisi kuulua samaan sanaperheeseen kuin Suomen murteiden sanakirjan mainitsemat kuona-sanan johdannaiset "kuonakko", "kuoneikko" ja "kuonikko", joilla on sellaisia merkityksiä kuin "kuonainen maa", "kuonainen paikka", "järven kohta, jossa on runsaasti tai josta on nostettu järvimalmia, kuonaa".
Useimmat suomalaiset kuona-alkuiset paikannimet ovat vesistönimiä, otaksuttavasti juuri (järvi)kuonan eli järvimalmin vuoksi - sangen sujuvastihan yksi saarikin tähän niemien, lahtien, järvien ja ojien joukkoon mahtuu. Kukaties Kuonikkasaari on ollut paikka, jonne Saarijärvestä nostettua järvimalmia on viety jatkokäsiteltäväksi. Arkeologisissa kaivauksissa rautakuona ja järvimalmi viittaavat paikalla...
Arvid Järnefeltin Helena (1902) kuuluu joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin ja näyttäisi olevan kaukolainattavissa. Kaukolainapyynnön voitte tehdä oman lähikirjastonne kautta. Myös teoksen uusi painos vuodelta 1926 on tilattavissa kaukolainaan.
Järnefeltin Helena on luettavissa myös digitoituna verkossa:
http://www.doria.fi/handle/10024/100740
https://finna.fi/
Helsingin vanhoja puhelinluetteloita on Pasilan kirjastossa kirjavarastossa. Siellä on myös etsimäsi vuoden 1968 yrityshakemisto. Puhelinluetteloita ei saa kotilainaan, mutta saat luettelon kirjastossa käyttöösi pyytämällä Pasilan kirjaston asiakaspalvelutiskiltä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373)
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Tätä versiota ei löydy kirjastoista, sitä on ilmeisesti lähettänyt sekä Yle että Mtv, joten Yleltä tai Mtv:lta voisi yrittää kysyä, https://palaute.yle.fi/ ja https://www.mtv.fi/ota-yhteytta ja Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutistakin voisi kysyä neuvoa, https://kavi.fi/fi/kansallinen-audiovisuaalinen-instituutti/lakisaatein… . Löysin blogin, jonka kirjoittaja tuntuu tuntevan sisällöt hyvin http://lastenkulttuuria.blogspot.com/2017/03/pinocchio-pikorio-no-boken…
IMDb:ssä on sarjasta kuvaus ja mahdollisuus lisätä "watchlist"-iin eli näyttäisi siltä, että rekisteröityneet käyttäjät pystyisivät sitä täällä katsomaan, mutta kieli näyttäisi olevan saksa https://www.imdb.com/title/tt0204102/
Kotimaisten kielten keskuksen nettisivuilla (https://www.kotus.fi/kotus) on sukunimien taivutusohje (http://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutus/index.php). Ohjeesta ei löydy sukunimeä Törn tai Törni, mutta sen sijaan löytyy sukunimet Björn ja Björni. Oletettavasti Björn ja Björni taipuvat samoin kuin Törn ja Törni. Ohjeen mukaan Björn taipuu genetiivissä muotoon Björnin ja Björni taipuu genetiivissä samoin eli Björnin.
Hjalmar Gullbergin runoutta on suomennettu jonkin verran. Sitä ovat Aale Tynnin lisäksi suomentaneet mm. Leena Krohn ja Anna-Maija Raittila. Valitettavasti kuitenkaan tästä Gullbergin runosta ei löydy suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Jaana Lapon ja Maria Munsterhjelm-Lingon Pupu Punninen -kirjoja ilmestyi kolme: Missä olet, Pupu Punninen (1989), Kenen kirje, Pupu Punninen (1990) ja Pupu Punninen maalaistalossa (1991).
Oman kirjastoalueesi kirjastoissa etsimisiä kirjoja ei ole, mutta ne voi tilata kaukolainaan muualta Suomesta.
Mikäli haluat hankkia kirjat itsellesi, sinun kannattaa etsiä niitä nettiantikvariaateista.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Jos haluat nimenomaan tietokirjallisuutta, näistä voisi aloittaa:
Suomen romanien historia (2012)
Mikko Heikinheimo: Romanit (2015)
Aija Kuparinen: Vanhojen tie (2017) - kirjassa on 14 romanivanhuksen haastattelu.
Lisää kiinnostavaa luettavaa löytyy kirjoittamalla Vanamo-verkkokirjaston hakuun "romanit". Tulosta voi rajata tarvittaessa esimerkiksi aineistolajilla tai kirjastolla. Täältä näkee myös teosten saatavuuden.
https://www.vanamokirjastot.fi/
Lehdessä Länsi-Suomi tiistai 29.8.1944 s.2.: "Muistokiven paljastus Rauman hautausmaalla viime sunnuntaina. Rauman Sos.dem. Työv.yhd. on hankkinut v. 1918 tapausten yhteydessä surmansa saaneiden haudalle muistokiven, jonka paljastustilaisuus pidettiin viime sunnuntaina. Yleisöä tilaisuudessa oli n. kolmisensataa henkilöä. ---" Tilaisuus pidettiin siis sunnuntaina 27.8.1944
Kaarlo Reunasen veistämän muistomerkin viereen liitettiin nimipaasi, joka paljastettiin syyskuussa 1972 ja jossa on 147 sisällissodassa ja vankileireillä menehtyneen raumalaisen nimet. (Heino, Ulla: Rauma: Idylliä ja tehokkuutta 1875-2000, 2002, s.274)
Pääsiäisen päivämäärät löytyvät Yliopiston almanakoista, joita pystyy lukemaan Almanakkatoimiston sivulla, https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…
Sitä ei Paddington tiedä itsekään, https://www.paddington.com/us/heritage/paddington/ “When he was found, Paddington wasn’t too sure how old he was so the Browns decided to start again at one. They also decided that he should have two birthdays a year (just like the Queen!) and so he celebrates these on 25th June and 25th December.” Karhuherrasta ensi kerran kertova A bear called Paddington julkaistiin vuonna 1958, joten hahmo on syntynyt 62 vuotta sitten, https://www.worldcat.org/title/bear-called-paddington/oclc/1079400391/e…
Armas J. Pulla (1904–1981) tunnetaan ennen kaikkea kirjailijana, joka käsitteli teoksissaan usein historiaa, tapoja sekä Ranskan ja Suomen kulttuuria. Sekä kauno- että tietokirjallisuudessa on aikojen saatossa käytetty lukuisia erilaisia viittaustapoja, ja valitettavan usein tarkat lähdetiedot saattavat myös olla virheellisiä tai puuttua kokonaan. Vanhoissa teoksissa olevien tietojen alkuperän selvittäminen onkin usein varsinaista salapoliisityötä.
Teoksissa Ihana kausi 1900 (1959) ja Tammikuun ensimmäinen 1900 (1981) esiintyviä tietoja kannattaa ryhtyä selvittämään esimerkiksi tutustumalla Armas J. Pullaa käsittelevään kirjallisuuteen. Niistä saattaa selvitä, mitä lähteitä Pulla on mahdollisesti käyttänyt tarinoidensa taustana....
Ei valitettavasti ole suomennettu vieläkään. Omaelämänkerrallisista teksteistä on suomennettu Kirjeitä perheelle, Kirjeitä Milenalle ja Kirjeitä Felicelle.
Kansalliskirjaston listaus suomennetuista teoksista, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…,
paikannustietoja kannattaa katsoa oman kirjaston tietokannasta, Helmet.fi:stä, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sa%3A%28Kafka%20Franz%29%20…
Normaalioloissa Helsingin kirjastot myyvät kokoelmasta poistettuja lehtiä ja kirjoja. Ajankohdan kirjastot voivat valita itse, mutta yleensä lehtien poistomyynti on alkuvuodesta. Nyt poikkeusoloissa poistolehtimyyntiä ei ole.
Lehtimyynnistä ilmoitetaan yleensä kunkin kirjaton omalla sivulla Helmetissä.
