Perintökaaressa (40/1966) säädetty perintöoikeudesta:
"2 luku.
Sukulaisten perintöoikeudesta.
1 §.
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.
Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan." https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1965/19650040
Perimys etenee parenteeleittain eli perillisryhmittäin. Parenteeleja on kolme. Ensimmäiseen kuuluvat rintaperilliset ja heidän jälkeläisensä. Tässä parenteelissa on rajaton sijaantulo-oikeus, eli kuolleen perillisen sijaan tulevat hänen rintaperilliset. Toiseen parenteeliin kuuluvat vanhemmat ja heidän jälkeläisensä eli perittävän sisarukset ja puolisisarukset. Myös tässä...
William Makepeace Thackerayn teoksen Vanity fair suomensi Aino Tuomikoski. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1955 ja toinen osa vuonna 1956. Teokset julkaisi Otava.
Kysymäsi kohdat Tuomikoski on suomentanut seuraavasti:
Kuka meistä on onnellinen tässä maailmassa? Kuka meistä näkee toiveensa toteutuneena tai on onnellinen, kun se on täyttynyt? (osa II, s. 387)
Eikö kaikkien elämässä ole pikku lukuja, jotka näyttävät aivan mitättömiltä ja kuitenkin vaikuttavat koko muuhun elämäämme? (osa I, s.58)
Vaaksa eli levitetyn kämmenen peukalon ja etusormen päiden väli on vanha suomalainen pituusmitta, jonka merkitys on summittainen. Aikojen kuluessa on pyritty luomaan yhteinen mittayksikköjärjestelmä, SI-järjestelmä. Kansainvälisen SI-mittayksikköjärjestelmän ylläpidosta vastaa meillä VTT MIKES ks. https://www.vttresearch.com/fi/tutkimusosaaminen/metrologia-vtt-mikes
Vanhoista mittayksiköistä on useita kirjoja, esim. Robinson, Andrew: Mittaamisen historia ja Tiima, tiu, tynnyri : miten ennen mitattiin / Jarmo Grönros ... [et al.]
Espoon Ison Omenan kirjaston pajassa on paperileikkuri (max korkeus A3 koko). Ison omenan kirjasto on Matinkylässä, joka sijaitsee HSL-alueen B-vyöhykkeellä. Helmet-kirjastoissa on 30.11. - 10.1. rajoitetut palvelut, joten valitettavasti pajankaan laitteet ja välineet eivät ole käytössä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Ison_Omenan_kirjasto/…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Kirjasarja on Anne Leinosen ja Eija Lappalaisen Routasisarukset.
Routasisarukset. WSOY 2011
Hiekkasotilaat. WSOY 2012
Konejumalat. WSOY 2013
2300-luvulle sijoittuvassa kirjasarjassa päähenkilö Utulla on kyky ymmärtää muinaisia koneita. Hän lähtee etsimään Marras-nimistä veljeään, joka on paennut suojatusta kotilaaksosta dystooppiseen Eurooppaan.
Monien elokuvien ääniraita on mahdollista valita useista eri kielistä. Helmet-haussa kannattaa mennä tarkennetun haun sivulle, kirjoittaa hakuruutuun "ääniraita ranska", valita aineistoksi DVD-levy, kokoelmaksi lasten kokoelma ja kieleksi ranska:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSe…
Tässä hakutulos Helmet-kirjastojen kokoelmiin lastenelokuvista, joissa on yhtenä ääniraitana ranskan kieli:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28%C3%A4%C3%A4niraita%20r…
Elokuvia on tässä joukossa monenlaisia ja monenikäisille. Hakua voi halutessaan rajata vielä sivun vasemman reunasta esim. genren tai paikan mukaan. Kun valitsee paikaksi Ranskan, saa pääosin ranskalaisia elokuvia, vaikkapa...
Aihe on sen verran rankka, että lasten ja nuorten tietokirjoissa se jätetty hyvin vähälle huomiolle. Myöskään lapsille/nuorille suunnattua nettisivustoa aiheesta en löytänyt.
Lasten ja nuorten vanhemmassa kaunokirjallisuudessa aihetta kaunokirjallisuudessa sen sijaan on käsitelty jonkin verran, esim.
Leena Lander: Kuolemaantuomitun tarina -tositarina 1600-luvun Turusta
Leif Esoerr Andersen: Noitaroihu savuaa
Aira Brink: Velhojuuri -Turun seudulle sijoittuva historiallinen romaani
Elisabeth George Speare: Rastaslammen noita
Celia Rees: Noitalapsi -Kaksi viimeksimainittua sijoittuvat Amerikkaan, puritaanisiin siirtokuntiin 1600-1700-luvuilla
Kaikissa yllämainituissa romaaneissa esiintyy oikeita historian henkilöitä ja/tai...
Suomen rahahinnasto 2005: Keräilijän opas- kirjan mukaan vuoden 1965 1 penni on 1 euron arvoinen, mikäli se kuuluu kuntoluokkaan 0 eli raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen. Rahan alemmille kuntoluokille oppaassa ei ole laitettu arviota, vaan pelkästään vaakaviiva. Oppaassa todetaan, että hyvin tavalliset rahat on jätetty arvioimatta. Mikäli kyseessä on käypä raha, arvo on sama kuin nimellisarvo, muutoin sama kuin (jalo)metalliarvo. Ilman arviota on jätetty myös ne lakkautetut rahat, joiden keräilyarvo on vähäinen, ts. jää alle 0,50 euron.
Eli oppaan mukaan pennin arvo on alle 0,50 euroa ellei se ole virheetön.
Suomen rahahinnasto 2005: Keräilijän opas on Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaisema. Opas löytyy Vaasan...
Vaasan kaupunginkirjastoon hankitaan Veneily CD: merikarttasarja E:Selkämeri v. 2006; tällä hetkellä meiltä löytyy CD Merikartta E vuodelta 2001. Mikäli asialla on kiire, v. 2006 karttasarjaa voi koettaa kaukolainata. Sitä näyttäisi olevan Kokkolan kaupunginkirjastossa. Mikäli haluat kaukolainata, asia hoituu oman lähikirjastosi kautta.
Vantaalla on auki sunnuntaina klo 10-15 Pointin kirjasto Pakkalassa osoitteessa Hagelstamintie 1.
Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/a0c3fbde-1120-4347-aeb1-224edcd7b269.aspx löytyvät tiedot Helsingin kirjastojen lukusaleista.
Klikkaamalla kirjaston nimeä saa selville osoite- ja aukiolotiedot.
1. Jos pisteet ovat samalla viivalla ja aakkosjärjestyksessä on tulos
A-B-C, viivan ollessa 5 cm. Tällöin A--C on 10 cm, tässä vastaus.
2. Jos A on keskellä, tulos näyttää tältä:
B-A--C ja tässä --- on 5 cm. A:n etäisyys C:stä on 3,3 cm, tässä vastaus.
Ymmärtääkseni A voi kiertää vaihtoehdosta 1 vaihtoehtoon 2, jolloin oikeat vastaukset sijoittuvat välille 3,3-10 cm.
3,3 on luku 5:3X2 pyöristettynä.
Seuraavista julkaisuista löytyy tietoa porilaisista laivoista ja merenkulusta Porin seudulla:
Heikkinen, Helge: Tuntematon merimies vaarallisilla vesillä
Hella, Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä
Praaki: Satakunnan merihistorian seuran julkaisu, osat 2 ja 4
Sarka 1995: Satakunnan museon vuosikirja
Lisäksi mikrofilmattuna löytyy Suomen laivakalenteri 1880-1916.
Kirja näyttää olevan edeleen teidän lainoissanne. Sitä ei myöskään löytynyt meidän kirjastosta. Uusin lainanne ja eräpäivä on nyt 16.02.2016. Huomioikaa kertyneet myöhästymismaksut.
Kaupallisten kustantajien julkaisuiden painosmäärät ovat yleensä ns. "liikesalaisuuksia" eli ne ovat normaalisti vain kustantamon ja tekijän tiedossa. Kustantajat avaavat tätä tietoa yleensä vain niissä tapauksissa, joissa julkaisu on myynyt poikkeuksellisen hyvin, jolloin painoslukuja voidaan käyttää mainonnan tukena.
Syy painosmäärien ei-julkisuuteen on kaupallinen. Kustantajat kilpailevat keskenään, eivätkä halua antaa julkisuuteen tietoa, jota muut ehkä voisivat käyttää hyväkseen. Erityisesti tapauksissa, joissa myynti on ollut selvästi odotuksia vähäisempää, kustantaja ei ymmmärrettävästi halua korostaa, että "otettiin 1000 kappaleen painos ja siitä on myyty 150 kappaletta. Kustantajalla ei myöskään ole mitään yleistä velvollisuutta...
Hei,
kysymäsi video näyttäisi löytyvän dvd-muodossa Raumalaisia tarinoita -julkaisusarjan kolmannesta osasta. Raumalaisia tarinoita -julkaisusarjan osia on mahdollista tilata kaukopalveluna Rauman kaupunginkirjastosta. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä Vaski-verkkokirjastossa tai paperilomakkeella Turun pääkirjastossa.
Linkki Rauman kirjaston sivulle: goo.gl/SuGcy2
Vaski-kirjastojen kaukopalvelun osoite: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Kirja on nyt vasta suomennettu ja kirjastojen uutuuslistoilla hankittavissa. Olemme juuri itseasiassa tilanneet kirjan kokoelmiimme ja se tulee pian varattavaksi kirjastojärjestelmäämme.
Etsimäsi laulu on Anneli Saariston laulama Löysin kesän. Laulun sanat ja sävel ovat Ossi Paasosen ja Jukka Alihangan. Laulu löytyy levyltä Nimeni on ilotuska (1979. Äänite on LP-levynä myös Helmet-kirjastossa. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1133606__Sl%C3%B6ysin%20ke…
Kaunis laulu, joka on jäänyt myös vastaajan mieleen.
Asiassa kannattaa kääntyä Suomen Rautatiemuseo puoleen.
http://rautatiemuseo.fi/fi/kirjasto-ja-arkisto
http://rautatiemuseo.fi/arkistot-ja-tietopalvelu
Helmet-hausta löytyy jonkin verran rautateitä käsittelevää kirjallisuutta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2231945__Srautatiel%C3%A4i…
