Helmet-kirjaston lainoja voi uusia verkkokirjastossa (helmet.fi) tunnusluvun kanssa. Jos tunnuslukua ei ole niin kannattaa seuraavalla kirjastokäynnillä ottaa henkilötodistus mukaan ja pyytää sellainen. Puhelimitse lainoja voi uusia kun kertoo puhelimessa kirjastokorttinsa numeron. Uusiminen onnistuu jos uusittaviin teoksiin ei kohdistu varauksia.
Tarjoan jäljempänä linkkiä joka näyttää HelMet-kirjastosta saatavia englaninkielisiä kirjoja jotka käsittelevät dementiaa. Mukana on sekä tieto- että kaunokirjoja.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sdementia__Ff%3Afacetlanguag…
Verohallinnon palvelunumerossa pyydettiin ottamaan heihin yhteyttä henkilökohtaisesti. Palvelunumerot löytyvät vero.fi-sivulta:
http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Yhteystiedot/Palvelunum…
Maailman tila -julkaisu on Worldwatch-instituutin vuosittain julkaisema teos, jonka artikkelit käsittelevät eri tavoin luonnonvarojen kulutusta ja kestävää kehitystä.
Tilastotietoa suomalaisten luonnonvarojen käytöstä löydät niin ikään vuosittain ilmestyvästä, Tilastokeskuksen toimittamasta Ympäristötilastosta.
Lyytinmäki, J. & Hakala, H.: Ympäristön tila Suomessa -kirja käsittelee Suomen luonnonsuojelun tilaa ja suomalaisten luonnonvarojen kulutusta.
Ekotiimi - ympäristöohjat omiin käsiin -kirja on käytännönläheinen katsaus suomalaisten kuluttamiseen ja opas omien kulutustottumusten muuttamiseen.
Vihreä elämä -sarja on tietoiskumaisesti toteutettu julkaisusarja. Sarjassa on ilmestynyt useita eri osia, jotka käsittelevät maailman...
Puutarhajätteitä, esim. risuja tai haravointijätettä, ei jätelain mukaan saa viedä toisen maalle. Kielto koskee myös kunnan ja kaupungin maita.
Rikkomuksista voi ottaa yhteyttä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen.
Lisää tietoa ympäristöhallinnon ympäristö.fi-sivustolta:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Vieraslajit/Kasittele_puutar…
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Jatteet_ja_jatehuolto…
Etsitty kirja lienee Yllätysmatkat : seikkaile ja ratkaise (Tammi, 1989). Se koostuu kolmesta seikkailusta: Dinosaurusten jalanjäljillä, Bussilla halki avaruuden ja Aikajunalla antiikin Roomaan.
Mainittu laulu lienee Rakkauden valo Hannu Savon ja Kamiinan levyltä vuodelta 2001. Laulussa rakastunut pari rakentaa talon. Mies käy töissä, nainen odottaa. Mutta sitten nurkan takaa tule käärme ja tarjoaa naiselle vihreää omenaa. Onni murtuu.
Paratiisissa ei tarvinnut tehdä töitä, joten kysessä eivät ole Aatami ja Eeva. Tässä rakkauslaulussa tai laajemmin ottaen parisuhdelaulussa hyödynnetään intertekstuaalista viittausta Raamatun luomiskertomukseen. Tällaista viittausta voidaan nimittää alluusioksi.
Alluusiosta: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:alluusio
Runojen tulkintaan voi perehtyä tarkemmin teoksessa Lentävä hevonen
Rakkauden valo on julkaistu kokoelma-cd:llä Suomirokkia 7
Mahdoton tietää, mitä sanoittaja tarkalleen on tekstillä tarkoittanut, mutta sanoituksen voisi tulkita vain kuvailevan Baloo-karhun rentoa elämänasennetta ja uskoa luontoäidin huolenpitoon.
Kultakolikon puremisella testataan, että kolikko on aitoa kultaa. Oletus on, että jos kolikon metalliin olisi sekoitettu lyijyä, kolikkoon jäisi hampaanjäljet. Aitoon kultaan taas ei jäisi jälkiä, koska se on kovempaa kuin lyijy. Pureminen ei kuitenkaan ole mikään hyvä keino testata kullan aitoutta, ja kyse on enemmänkin elokuvissa ja vastaavissa esiintyvästä kliseestä. Ks. myös Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Gold_coin
Pelkkiä pesäpalloräpylöitä ei ole enää lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Räpylöiden ei erikseen ole lainattavissa, tietue vain on valitettavasti jäänyt Helmetiin. Sen sijaan pesäpallosettejä, jotka sisältävät myös räpylän, voi lainata muutamasta Helmet-kirjastosta. Löydät nämä kirjastot hakusanalla pesäpallosetti.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spes%C3%A4pallosetti__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
https://www.helmet.fi/fi-FI
Sanonta tulee pitää-verbin merkityksistä. Ks. palstalla aiemmin esitetyn kysymyksen vastaus:
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-pitaisi-kieliopillisesti-oikein-sanoa?language_content_entity=fi
Kyseessä on Juhani Rasinkankaan säveltämä ja Juhani Konolan sanoittama laulu Nyt koululainen oon. Sanat löydät nuottijulkaisuista 17 uutta lastenlaulua (1990), Lastenlauluni (2000) ja Ystävyyden laulu : Jussi Rasinkankaan tunnetuimmat ja pidetyimmät lastenlaulut (2005).
Kaikki edellämainitut nuottijulkaisut kuuluvaat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tilata ne lainattaviksi omaan lähikirjastoosi. Jos korttiisi on liitetty pin-koodi, voit varata haluamasi teokset itse. Voit myös soittaa mihin tahansa Helmet-kirjastoon ja pyytää virkailijaa varaamaan teokset sinulle.
https://finna.fi/Record/helmet.1471291
https://finna.fi/Record/helmet.1471447
https://finna.fi/Record/helmet.1752499
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tässä olisi ehdotuksia kirjoista, joissa nuorten elämää käsitellään vakavammista aiheista käsin:
Kertomakirjallisuus:
Behm, Jukka: Pehmolelutyttö
Cline, Emma: Tytöt
Eugenides, Jeffrey: Virgin suicides
Gilbert, Elizabeth: Tyttöjen kaupunki
Juvonen, Anu: Lähiöoksennus
Järvelä, Jari: Tyttö ja pommi
Kilkku, Elina: Ihana tyttö
Lander, Leena: Tummien perhosten koti
Latvala, Riitta S.: Tytöt
Nieminen, Jani: Komero
Picoult, Jodi: Sisareni puolesta
Picoult, Jodi: Yhdeksäntoista minuuttia
Rönkä, Antti: Jalat ilmassa
Whitehead, Colson: Nickelin pojat
Elämäkerralliset kirjat:
Felscherinow, Christiane V.: Huumeasema Zoo
Khalaf, Farida: Olin Isisin vanki : nuoren jesiditytön kauhujen kuukaudet
Kim, Eunsun: Pohjois-Korea: yhdeksän vuoden pakomatka...
Digi- ja väestötietoviraston nimiaineistoihin on tallennettu etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. Löydät palvelun osoitteesta: https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa todetaan, että Renja nimen tausta on epäselvä, mutta että se mahdollisesti on venäläinen muoto Reginasta (lat. kuningatar). Meillä Renjaa on annettu nimeksi tytöille 1950-luvulta lähtien. Tällä hetkellä Suomessa on 134 Renjaa.
Löysin professori emerita Aira Kemiläisen kirjoittaman kirja-arvostelun Kansallinen identiteetti Ruotsissa ja Suomessa 1600–1700-luvuilla. Siinä käsitellään ruotsalaisten ja suomalaisten identiteettiä, asemaa ja kielten asemaa Ruotsi-Suomessa. Selvää on, että virkakieli oli ruotsi ja näin ollen, jos ei taitanut ruotsin kieltä, oli vaikeuksissa. Tämä vaikuttaa olleen yleisesti haittana, sillä artikkelissakin mainitaan, että aika ajoin on esitetty vaatimuksia saada suomenkielisiä virkamiehiä tai tulkkeja, mutta ilmeisesti tuloksetta. Osa virkamiehistä toki oli suomalaisia alkuperältään ja heidän joukossaan on ehkä ollut sellaisia, jotka olivat suomen kielen taitoisia.
Ruotsin vallan aika oli pitkä ajanjakso. Mirkka Lappalainen on...
