Nimien kääntämistä on kysytty aiemminkin, ja niihin on vastattu esimerkiksi näin:
Nimien kääntämisestä kiinaksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'. Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla. Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.c...name.htm. Osoitteesta http://...
Hei,
esimerkiksi seuraavista teoksista löytyy tietoa kysymyksiin:
Jermo, Aake: Kun kansa eli kortilla. Hki: Otava, 1974 ISBN 951-1-01651-2
Utrio, Meri & Utrio, Untamo: Pois pula, pois puute. Hki: Tammi, 1994
ISBN 951-31-0341-2
Elämäni vuodet: ajankuvia vuosilta 1937-1957. Povoo WSOY, 1987
ISBN 951-0-14519-6
Suomen historia: osa 7: itsenäisyyden alku.Hki: Weilin+Göös, 1987
ISBN 951-35-2496-5
ystävällisin terveisin Greta Mäkinen/Kemin kaupunginkirjasto
Tekijätietoja vailla oleva kirja löytyy hyllystä kirjan nimen mukaan aakkostettuna. Teoksen nimen mukaan järjestetään myös kirjat, joissa tekijöitä on enemmän kuin kolme. Myös toimitetut kirjat ovat hyllyssä kirjan eikä toimittajan nimen mukaan, vaikka toimittaja olisi kansilehdellä näkyvästi mainittukin.
Vieraskielisiä kirjan nimen mukaan järjestettyjä kirjoja etsiessä kannattaa muistaa, että artikkelit (esim. the) jätetään aakkostuksessa huomioimatta.
Voisikohan kyseessä olla Lauri Pappilan Elämäni laitumet: päiväkirjamerkintöjä vuosilta 1943-1962? Kirjan on julkaissut Suomalaisen kirjallisuuden seura vuonna 1985 sarjassa Kansanelämän kuvauksia ja se sisältää murteella kirjoitettuja päiväkirjamerkintöjä säästä ja elämästä Lapissa. Varsinaisia runoja siinä ei ole. Kirjaa ei valitettavasti saa enää kirjakaupoista.
Kirja löytyy esim. pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/record=b1445916~S9*fin
Ikävä kyllä nenäverenvuodosta ei näytä löytyvän kuvakirjaa eikä muutakaan vastaavaa. Lapsille on kyllä useita kuvakirjoja esimerkiksi sairaalassa tai lääkärissä käynneistä ym., mutta tästä nimenomaisesta harmista ei, vaikka se on varmasti hyvin yleinen vaiva, lasta pelottavakin. En löytänyt myöskään lapsille tarkoitettua nettisivua aiheesta Asiatietoa kuitenkin löydät vaikka sivulta http://www.sairaslapsi.com/tapaturmat-ensiapu/nenaverenvuoto - sitähän voit tutkia yhdessä lapsen kanssa.
Kyseinen kirja on Una Nuotion kirjoittama Ravinto ja terveys. vastaavia kirjoja löytyy oheisen linkin kautta
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28ravinto%29%20t%3A%28terv…
Kyseessä voisi olla Nina Honkasen romaani Gladiaattori : (3650 g elämästä vasemmalle) (WSOY, 2002). Juonikuvaus löytyy esim. Kirjasampo-sivustolta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_30738#.Vfan7ZdUlvo.
Kyseistä teosta ei ole Hämeenlinnan eikä muiden Vanamo-kirjastojen kokoelmissa. Muista Suomen kirjastoista sitä kyllä löytyy. Voit jättää kaukolainapyynnön kotisivuillamme olevalla verkkolomakkeella: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset. Kaukolainan hinta on 6 euroa.
Tunnusluvun kirjastokorttiin saa mistä tahansa HelMet-kirjaston toimipisteestä esittämällä voimassa olevan kuvallisen henkilötodistuksen.
Mikäli asiakastiedoissasi on sähköpostiosoitteesi ja mikäli sinulla on aikaisemmin ollut tunnusluku, voit pyytää sähköpostiisi uuden tunnusluvun. Pyynnön voit lähettää alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Näin vähillä tiedoilla kun kysytään, joutuu vastaaja olettamaan aika paljon. Tässä tapauksessa oletan ensimmäiseksi, että kysyjä tarkoittaa Kalervo Halosen säveltämää ja Vexi Salmen sanoittamaa laulua "Maailma on kaunis", jonka Irwin tulkitsi vuonna 1989. Ainakaan tämän nimistä kirjaa ei näyttäisi olevan, ei myöskään kilpailevaa laulua.
Kysymys "löytyykö ruotsiksi" voi tarkoittaa joko ruotsinkielistä esitystä levyllä tai ruotsinkielistä käännöstä tekstistä (nuottina tai muuten). Tässä tapauksessa vastaus näyttää molempiin olevan kielteinen, ainakaan Viola-tietokanta ei tunne ruotsinkielisiä käännöksiä missään muodossa. Savonkielinen versio on tehty, ruotsinkielistä ei.
Heikki Poroila
Kysymyksen sitaatti on peräisin Kaari Utrion, Kaarina Helakisan ja Maikki Harjanteen kirjasta Laps' Suomen (Otava, 1987).
Nykysuomen sanakirjan mukaan pore-sanalla on myös merkitys "pieni halkeama, särö".
Luettelointi Helmet-tietokannassa ei ole muuttunut, vaan siellä on kyllä aivan entiseen tapaan viittaustietue Anna Amnellista Pirkko Pekkariseen ja päinvastoin. Uudemman hakujärjestelmän (ns. Helmet-haun) näytöllä viite- eli auktoriteettitietueet tosin näkyvät varsin pieninä linkkeinä lähellä sivun alareunaa ja saattavat siksi helposti jäädä huomaamatta. Katso esim. tämä hakutulos (hakuterminä Pekkarinen Pirkko) ja siitä kohta "Hae termillä": http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spekkarinen%20pirkko__Oright….
Vanhemmassa hakujärjestelmässä (ns. perinteisessä Helmet-haussa) viittaustietueet näkyvät selkeämmin, katso esim. http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=a&searcharg=amnell+…
Viittaustietueet Helmet-tietokannassa...
Valitettavasti se ei ole tällä hetkellä mahdollista. Jos haluaa lainata pääkaupunkiseudun tai jonkin muun kirjastokimpan e-kirjoja, pitäisi olla Helmetin tai sen muun alueen kirjastokortti. Kortin kyllä saa vaikka ei alueella asuisikaan kunhan muistaa ottaa mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Olet jo löytänyt vuonna 1947 syntyneitä suomalaisia runoilijoita paljon. En löytänyt muita kuin yhden lisää: Marja-Leena Koski, jolta on ilmestynyt kaksi runokokoelmaa: "Valvottu uni" ja "Tukka tulessa".
Seura ja Helsingin Sanomat on luettavissa mikrofilmiltä Pasilan kirjastossa, Seura tosin vasta vuodesta 1977 eteenpäin. Lisätietoja voi kysyä numerosta 09 310 85426.
Kansalliskirjastossa voi lukea liki kaikkia Suomessa koskaan ilmestyneitä lehtiä mikrofilmiltä. Lisätietoja löytyy osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/.
Helsingin Sanomat on julkaissut kaikki lehdet vuosilta 1904-1997 näköispainoksina, mutta nämä ovat luettavissa vain Helsingin Sanomien digitilaajille. Kirjaston kautta näitä vanhoja numeroita ei pääse lukemaan.
Kirkkonummen kirjastosta ei löydy videota J.V.Snellmannista, eikä myöskään maakuntakirjastojen tietokannoista. Koska verkostakaan ei löydy mitään J.V.Snellmannista tehtyä videota näyttää siltä, ettei sitä ole olemassakaan.
Ruotsinkielinen blogisivu kyrkaochtro.blogspot.com sisältää etsityn tiedon Atos Wirtasen hautapaikasta. Nettiosoite on:
http://kyrkaochtro.blogspot.com/2009/09/atos-wirtanen.html
Siinä sanotaan: "Atos Wirtanen (1906-1979) föddes i Långbergsöda i Saltvik på Åland där hans grav också finns." Atos Wirtasen hauta on tämän lähteen mukaan Ahvenanmaalla Saltvikissa.
Valitettavasti kirjalähdettä ei nyt löytynyt.
