Et riko lakia. Tekijänoikeuslain 12§:n toisen momentin mukaan asiakas voi teettää itselleen kopion yksityistä käyttöä varten ulkopuolisella, kunhan kyseessä ei ole elokuva tai musiikki. Runon voi siten toimittaa asiakkaan pyynnöstä hänelle sähköpostiviestinä (itse naputeltuna) tai kuvaksi/PDF-tiedostoksi digitoituna liitteenä.
Heikki Poroila 12.10.2011
Jennifer L. Holmin Jokilaakson ainoa tyttö -romaania suosittelen. Siinä riittää tunneskaalaa, myös syyllisyysteemaa, se on alkujaan nuortenkirjana ilmestynyt. Jos ei jaksa koko kirjaa, luettavaksi voi riittää luku yhdeksän ”Mitä Smith Islandilla tapahtui” (s. 179-190). Kuitenkin suosittelen lukemaan teoksen kokonaan. Teosta on saatavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteistä 4 kpl ja seudun kirjastoista seutuvaraamalla (2,5 e) toiset 4 kpl. Teoksesta on lainattu seuraavanlainen Lastenkirjainstituutin tekemä kuvaus Kirjasampo-kirjallisuuspalveluun: ”Kaksitoistavuotias May Amelia Jackson asuu vanhempiensa ja seitsemän veljensä kanssa Nasel-joen varrella Washingtonin osavaltiossa - seudun ainoana tyttönä, joskin hyvin rohkeana...
Tarkoittanet Helmet-tietokannan ilmiötä, jossa teoksesta on olemassa vain julkaisutiedot, mutta ei lainkaan niteitä ts. kirjoja ei ole missään kirjastossa. Tämä johtuu vanhemman teoksen kohdalla yleensä siitä, että viimeinenkin kappale kyseisestä teoksesta on poistettu. Uuden teoksen kohdalla näitä sijaintipaikkoja ei näy, jos kirjat eivät vielä ole tulleet kirjastoihin. Nykyisin kuitenkin jo tilatuista kirjoista näkyy, mihin kirjastoihin niitä on tilattu.
Roxane Gayn teosta An untamed state on Helmet-kirjastoissa kolme kappaletta, joten voit tehdä siitä varauksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hei Arto,
Ja kiitos hankintaehdotuksestasi! Vastavuoroinen sosiaalityö kirja on saatavana Ellibsin e-kirjakaupassa, ja voimme hankkia sen kokoelmaan, kun tilaamme seuraavan kerran e-kirjoja ensi kuun lopussa. Valitettavasti toista kysymääsi kirjaa Ammattina sosionomi ei ole kirjastolle tarjolla e-kirjana.
Hankimme muutenkin yleisenä kirjastona etupäässä kaunokirjallisuutta sekä tietokirjallisuuden suosituimpia uutuuksia e-kirjakokoelmaamme. Kurssikirjoissa päävastuu on oppilaitoskirjastoilla. Kysymäsi kirjat löytyvät kuitenkin painettuina kokoelmastamme ja niitä voi varata maksutta verkkokirjastossa kirjastokortilla ja salasanalla.
Ystävällisin terveisin,
Kati Vuontisjärvi
Erikoiskirjastonhoitaja
Rovaniemen kaupunginkirjasto - Lapin...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on e-Press-palvelu, jossa voi lukea ja tehdä hakuja moniin kotimaisiin sanomalehtiin, mm. Helsingin Sanomiin 24 kuukauden ajalta. Helsingin Sanomien Aikakone -palvelun kautta taas voi hakea artikkeleita vuosien 1904-1997 lehdistä. Näiden palvelujen kautta emme onnistuneet löytämään etsimääsi artikkelia.
Ilmeisesti artikkeli onkin ajallisesti lehdessä, joka sijoittuu näiden hakumahdollisuuksien väliseen aikaan. Joten valitettavasti kirjastolla ei ole mahdollisuutta etsimääsi artikkelia löytää.
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa on Hesari mikrofilmimuodossa 24.9.1904 alkaen. Sitä voi tulla selaamaan kirjaston aukioloaikoina, mutta kovin työlästä tällainen etsiminen tietysti on:
http://www....
Emme löytäneet tietoa, että kissarodut eroaisivat toisistaan metsästysvietin suhteen, yksilöllisiä eroja kyllä on. Halu metsästää on kaikilla kissoilla synnynnäinen, mutta se vaatii myös oppimista. Lisää tietoa kissan metsästysvietistä Tiede-lehden artikkelista Maailman rakastetuin peto (Helena Telkänranta, 2/2002):
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/maailman_rakastetuin_peto
Olisikohan kyseessä China Miévillen romaani Toiset? Kansi ja sisältö tuntuisivat vastaavan kuvaustasi. Voit tarkistaa kannen ja sisällön kuvauksen osoitteesta https://www.risingshadow.fi/artikkelit/63-artikkelit/kirja-arvostelut/315-arvostelu-china-mieville-toiset löytyvästä Juha Salmen arvostelusta.
Olisiko kyseessä tämäntapainen runo:
"... piika aitas peitot potkii, levveet lihat hyllyy, russakka vuan ruminieroo pitkin piian pyllyy. Isäntä nousoo sijaltansa, kessumualle asteloo, itestäsä kiinni pittää, kessumuataan kasteloo. Kuuhutukko, keltanuama, taivaan kantta kamuaa, pojjaan käsi kesäyössä, hammeen alle hamuaa. Lehmänpaska lepikossa, levollisna lötköttää, sinipinta sontiainen, paskan alla pötköttää".
Tämän runon alkuperää on kysytty tässä palvelussa jo aiemminkin, ja siihen on vastattu näin:
"Vuonna 2003 Seppo Kolehmainen oli vieraana Petteri Väänäsen toimittamassa Hyvän päivän jatkot -ohjelmassa (20.7.2003) ja lausui siinä isänsä jäämistöstä löytämänsä, julkaisemattoman Kalle Väänäsen runon 'Maalaiskylän idylli'....
Sana "indeksi" (yleensä tarkoittaen hakemistoa tai sisällysluetteloa) on käytössä monessa eri merkityksessä. Kysyjä viittaa termiin osakeindeksi, joka on pörssiosakkeiden hintojen arviointiin kehitetty "työkalu" eli ohjelmisto. Osakeindeksi (englanniksi stock market index) on aina eräänlainen arvio ennalta valittujen osakkeiden senhetkisestä hinnasta ja siksi indeksin muutokset heijastavat valituilla osakkeilla käydyn kaupan hintatasoa. Periaatteessa osaindeksi on kaikille sijoittajille avoin ja läpinäkyvä mittari, mutta vaikka se heijastaa vain tiettyjen osakkeiden tietyn hetken hintatasoa, tärkeimpiä indeksejä (kuten Dow Jones) sitä pyritään myös tulkitsemaan laajemmin. Tämän takia on yleistä, että yksittäisen indeksin nousu tai lasku...
Aivan tuoreita suomenkielisiä tietokirjoja apartheidista ei ole, mutta tässä muutamia:
Tietokirjallisuutta:
Mikko Uola: Suomi ja Etelä-Afrikka : kanssakäyminen ja käsitykset toisesta osapuolesta 1800-luvulta apartheid-kysymyksen kärjistymiseen (1974)
Marko Auer: Apartheid : 5 erää Etelä-Afrikan todellisuudesta (1986)
Kimmo Kiljunen ja Satu Lehtonen: Mustavalkoinen Etelä-Afrikka : apartheid, Suomi ja kansainvälinen eristäminen (1990)
Nelson Mandela: Pitkä tie vapauteen : omaelämäkerta (1995)
David Mason: Matkaopas historiaan : Etelä-Afrikka (2005)
Annu Kekäläinen: Valkoista mustalla : kertomuksia väristä, väkivallasta ja...
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Saarelainen on tai on ollut sukunimenä 3916 Suomen väestötietojärjestelmään rekisteröidyllä henkilöllä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Uusi suomalainen nimikirja -teoksen (1988) mukaan nimi kertoo ensimmäisten tämän nimen kantajien olleen kotoisin saaresta tai joltakin saari-nimiseltä paikalta tai paikkakunnalta. Se on lähinnä pohjoiskarjalais-pohjoissavolainen sukunimi.
Lyhyitä määritelmiä tehtäville löytyy esim. Centrala Soldatregistret -sivuston sanastosta. Määritelmiä on myös ruotsinkielisessä Wikipediassa sekä Svenska litteratursällskapet i Finlandin Förvaltningshistorisk ordbok -sanastossa:
Mönsterskrivare – Wikipedia
mönsterskrivare - Förvaltningshistorisk ordbok - SLS
Kvartermästare – Wikipedia
kvartermästare - Förvaltningshistorisk ordbok - SLS
Auditör (militär) – Wikipedia
auditör - Förvaltningshistorisk ordbok - SLS
Adjutant – Wikipedia
regementsadjutant - Förvaltningshistorisk ordbok - SLS
Lähteitä ja lisätietoa karoliiniarmeijasta:
Glaeser, M. (2020). By defeating my enemies: Charles XII of Sweden and the Great Northern War, 1682-1721. Helion & Company Limited....
Stalinista ja muista neuvostoliiton johtajista, kuten Leninistä, on toisinaan käytetty venäjän- ja serbiankielistä termiä Vozhd tai Vožd, joka tarkoittaa johtajaa. Sana on johdettu venäjänkielisestä verbistä vesti, joka tarkoittaa "johtaa".
1920-luvun lopulta alkaen termiä vožd alettiin käyttää yksin Stalinista, josta oli tullut Leninin kaltainen ”johtaja ja opettaja”.
https://en.wikipedia.org/wiki/Vozhd
https://fi.wikipedia.org/wiki/Henkil%C3%B6palvonta_(politiikka)#Stalin
Olisikohan tässä kyse Oulun seudun murteen mukaisesta rappaamisesta. Jukka Ukkolan Oulun murteen sanakirja antaa rapa-sanalle merkityksen "kaavin, raaputin". Sen mukaisesti rapata olisi "kaapia, raaputtaa" (Ukkolan sanaluettelossa "raaputtaa, harjata"). Kaapia-sanaa käytetään usein juuri merkityksessä "syödä lautanen puhtaaksi", niin kuin seuraavassa esimerkkivirkkeessä: "Leipää käytetään Euroopassa perinteisesti aterian lisukkeena, eräänlaisena syötävänä lusikkana: leivällä on tavallista lusikkaa helpompi kaapia kastikkeen, keiton tai öljyn loput lautaselta." (Joonas Konstig, Pyhä ruoka [kursiivi lisätty]) Siinä missä muut saavat lautasensa tyhjiksi kaapimalla, Oulun murteen puhujat voisivat hyvinkin tehdä sen rappaamalla...
Lyhenne pod tulee sanoista print on demand, mikä tarkoittaa tarvepainatusta. Edition tarkoittaa painosta. Kyseessä on siis kirja, jota on painettu sillä hetkellä tarvittu määrä. Esimerkiksi Wikipediasta löytyy lyhyt katsaus mm. tarvepainatuksen eduista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarvepainatus.
Laulu löytyy useista eri laulukirjoista eri nimillä tai alkusanoilla: ”Riemumielin joutuin riennän” tai ”Riemumielin” tai ”Ilomielin joutuin riennän” tai ”Ilomielin joutuun riennän” tai ”Onnellista elämässä”. Eri versioissa on vaihteleva määrä säkeistöjä. Kyseinen säkeistö on hiukan erilainen eri versioissa.
”Siionin kannel” -laulukirjaan laulu tuli vuonna 1875 nimellä ”Ilomielin joutuun riennän” (nro 70). Säveltäjä on tuntematon. Alkuperäinen sanoittaja on tuntematon, luultavasti saksalainen. ”Siionin kanteleeseen” laulu tuli ilmeisesti ruotsalaisesta ”Pilmgrimsharpan”-kokoelmasta. Seppo Suokunnas mainitsee kirjassaan, että laulun suomensi ”Siionin kanteleeseen” Johan August Gottlieb Hymander. Uudemmissa ”Siionin kanteleen”...
Ging gong gudi -niminen laulu on julkaistu ainakin Musikantti 3-4 -kirjassa (Otava, 2005) sivulla 12, jossa sen mainitaan olevan kansanlaulu Brittiläisestä Gyuanasta. Toisaalta Wikipediassa on artikkeli nimellä Ging Gang Goolie https://en.wikipedia.org/wiki/Ging_Gang_Goolie, jossa osoitetaan laulun olevan alun perin ruotsalaisesta, Axel Engdahlin kirjoittamasta revyystä vuodelta 1905. Jostakin syystä partiolaiset ottivat laulun omakseen. Ruotsalaisen version sanat ovat nonsensekieltä, ja partioliikkeen käytössä ne muokattiin englanninpuhujien suuhun sopiviksi, ja näin laulusta tuli Ging Gong Gudi. Sanat eivät tarkoita mitään millään kielellä.
J. H. Erkko kirjoitti ”Hämäläisen laulun” toukokuussa 1869, ja runo sisältyy hänen esikoiskokoelmaansa ”Runoelmia" [1] (1870). Siinä 7. säkeistössä kumpikin säe alkaa sanalla ”jos”:
”Jos miestä missä tarvitaan,
Maan eestä vaikka kaatumaan,
Niin uljaita on uroita,
On järkeä, on kuntoa,
Jos toimeen tartutaan.”
Reijo Pajamo kirjoittaa (s. 29): ”Erkon käyttämä ehdollinen, tulevaisuuteen viittaava jos-muoto on sittemmin saanut kansan suussa reaalisemman ilmaisun ’kun toimeen tartutaan’.”
Lähteet:
Erkko, J. H.: Runoelmia [1]:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100871/Runoelmia-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pajamo, Reijo: Maakuntalaulumme (WSOY, 1987)
Sanat tarkoittavat samaa asiaa, atulat on murresana.
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan pinsetit ovat pienet joustavavartiset pihdit, atulat.
Sanakirjan mukaan "Lähtökohtana lähinnä ranskan pincette ’pinsetit’, johdos sanasta pince ’pihdit’, johdos verbistä pincer ’nipistää’".
Atulat ovat myös pienet pihdit, pinsetit.
Suomen murteiden sanakirjassa on tarkemmin tietoa atulat-sanasta. Siellä on mm. tietoa sanan muista merkityksistä eri puolilla Suomea.
