Pelkkiä pesäpalloräpylöitä ei ole enää lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Räpylöiden ei erikseen ole lainattavissa, tietue vain on valitettavasti jäänyt Helmetiin. Sen sijaan pesäpallosettejä, jotka sisältävät myös räpylän, voi lainata muutamasta Helmet-kirjastosta. Löydät nämä kirjastot hakusanalla pesäpallosetti.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spes%C3%A4pallosetti__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,
kiitos kysymyksestäsi.
Ahvenanmaan suurin järvi ei olekaan ihan selkeä juttu. Järviwikin mukaan suurin on Vandöfjärden. Se on kooltaan 521,72 hehtaaria. Järviwikin tiedot ovat peräisin Suomen Ympäristökeskuksen tietojärjestelmistä.
Info Pohjolan mukaan suurin järvi on kaksoisjärvi Västra Kyrksundet ja Östra Kyrksundet. Sen pinta-ala on 255,26 ha. Info Pohjola on Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelu.
Ero voi johtua siitä, että Vandöfjärden voidaan tulkita myös merenlahdeksi. Näin mainitaan Suomen ympäristökeskuksen sivulla.
Vaikuttaa siltä, että tämän nimistä kirjaa ei ole julkaistu. Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan hänen ainoa julkaisunsa on televisio-ohjelman käsikirjoitus vuodelta 1985. Se on nimeltään Baby love: tarina ihmisistä, jotka eivät ole olemassa ja se on kirjoitettu yhdessä Pardo Alvaron kanssa. Fennicasta löytyy kaikki Suomesta julkaistu.
Sitä eivät tunteneet myöskään Suomen näytelmäkirjailijaliitto eikä Näytelmäkulma, joiden kautta löytyy tietoa julkaisemattomista näytelmäkäsikirjoituksista.
Kirjakauppojenkaan sivuilta tällaista kirjaa ei löydy. Voisiko kirja olla niin uusi, ettei sitä ole vielä edes myytävänä?
Sitä ei ole saatavilla mistään pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, sen sijaan Helsingin yliopiston kirjastolla sitä on kokoelmassa, johon on käyttöoikeus vain Helsingin yliopiston opettajilla ja opiskelijoilla, http://www.helsinki.fi/helka/.
Toinen vaihtoehto on tilata kirjaa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta, osoite
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227.
Hei,
erilaiset keräilysarjat olivat Saksassa erittäin suosittuja vuosien 1926 ja 1945 välillä. Vielä nykyisinkin tunnetaan n. 700 erilaista tuon aikakauden albumeihin kerättävää keräilysarjaa, lisäksi on vielä n. 420 sarjaa, joita varten ei erityistä albumia ollut. Kuvia on ollut erikokoisia ja eri aihepiireistä.
Tunnetuin kuvasarjoja albumeihin painattanut yhtiö oli savuketehdas Reemtsma, jonka mukaan noita kuvia alettiin nimittää tupakkakuviksi eli Zigarettenbilder.Savukerasioissa oli numeroitu kuponki, joita keräämällä ja useampia savukefirmaan kerralla lähettämällä sai paluupostissa 25, 50 tai jopa 100 keräilykuvaa.
Ainakin osassa albumeista on keräilykuvien kautta saatu kerätyksi myös tekstiosuus.Kuvia on painettu myös niin paljon,...
Helmet-kokoelmissa on vain Heikki Mäntylän Sotaa ja leikkejä, omakustanne sekin. Mutta kysymäänne teosta ei ole. Hankintaehdotuksia voi esittää täällä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Kirjaa on saatavilla Turun yliopiston kirjastosta. Voitte tilata sen Kaukopalvelumme kautta lähikirjastoonne. Mikäli haluatte heti varata ja lainata, silloin Kaukopalvelu on nopein tapa saada kirja. Täällä tietoa Kaukopalvelusta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu ja täällä voi tehdä kaukopalvelupyynnön: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Varsin hyvä verkkotietopaketti venäläisten joukkojen osuudesta Tampereen vuoden 1918 tapahtumiin löytyy osoitteesta
http://www15.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/venalai1.htm
Kyseisen artikkelin lopussa on myös kattava luettelo kirjallisuudesta, jossa käsitellään tai sivutaan venäläisiä joukkoja.
Lars Westerlundin toimittamassa, vuonna 2004 julkaistussa teossarjassa "Venäläissurmat Suomessa 1914-22" on käsitelty myös kyseistä aihepiiriä. Teossarjan osassa 2.1 esitetään venäläisten kärsimiä tappioita Tampereen seudun taisteluissa sekä luetellaan myös suuret määrät kaatuneiden nimiä.
Em. teokset ovat lainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta sekä esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista.
Itse 422. Kolpinon...
Lapin kirjasto -kimpan käyttämä verkkokirjasto on uudistunut. Uusi verkkokirjasto, jonka kautta mm. tiedonhaku ja varaukset tehdään, löytyy osoitteesta lappi.verkkokirjasto.fi. Ohjeita palvelun käyttöön löytyy samaisesta osoitteesta, etusivun oikean kulman "ohjeet" -painikkeen alta.
Kirja on aivan uusi, ilmestynyt maaliskuussa 2015. Se ei ole tulossa Hämeenlinnan kirjaston kokoelmiin. Voit tehdä siitä halutessasi kaukolainapyynnön. Tietoa kaukopalvelusta alla olevan linkin kautta:
https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainat
Tätä Aulis Raitalan Martti Korpilahden tekstiin tekemää laulua ei valitettavasti löydy HelMet-kokoelmasta äänitteenä, nuottina kylläkin.
Viola-tietokannan mukaan laulusta on olemassa muutamia levytyksiä, mutta ne voivat useimmat olla hankalia saada käsiin. Tässä listaa:
* Jyväskylän Studiokuoro: Kaikuja Keski-Suomesta (LP-levy 1975, Posetiivi PPLP-3)
* Pentti Saulio: Suvi-illan vieno tuuli (CD, 2015, SVT-15, ehkä omakustanne)
* Jämsän Kristillinen Kansanopisto: Herätkää riemuin laulamaan (CD, 2001, JÄMCD-05)
* Vox Aurea: Vox Aurea in concert (LP & KAS, 1989, Finnlevy JMMLP-02)
Näitä kaikkia voi kuunnella Kansalliskirjaston musiikkikirjastossa, mutta jos lainaksi haluaa saada, täytyy ottaa yhteyttä esimerkiksi Äänekosken...
Kirjastoissa teokset on tapana aakkostaa hyllyyn kirjailijan kotimaan henkilönnimikäytänteitä noudattaen. Meikäläisittäin "väärinpäin" olevissa kiinalaisissa nimissä sukunimeksi valitaan korrektisti nimen ensimmäinen osa ja etunimeksi jälkimmäinen: Murong Xuecun on aakkostettaessa MURONG, Xuecun ja Mo Yan on MO, Yan.
Vieraiden nimijärjestelmien soveltamisesta suomalaiseen malliin:
Sukunimi? Etunimi? : maahanmuuttajien nimijärjestelmistä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2002
Emme voi tietää fiktion kirjoittajan syvimpiä tarkoituksia, mutta tässä tapauksessa taustalla on ainakin ollut pyrkimys kuvata jääkauden aikana eläneitten ihmisten elämää sen kaikilta puolilta. Kirja on fiktiivinen, mutta kirjoittaja on perehtynyt myös arkeologisiin löytöihin, joita on sitten käyttänyt hyväksi.
On mahdollista, että seksuaalisten kuvausten suuri määrä johtuu yksinkertaisesti siitä, että sillä on pyritty lisäämään kirjojen kiinnostavuutta ja myyntiä. Tällaisen todistaminen on tietysti hyvin vaikeata, ellei kirjailija tai kustantaja suoraan myönnä asiaa. Muistan itse, että jo 1980-luvulla asiasta käytiin keskustelua, kun suomennokset julkaistiin (1980, 1982, 1985 jne). Olin tuolloin töissä tavallisessa kunnankirjastossa ja...
Ihan täsmälleen kysymyksessä siteeratun kaltaista säettä en onnistunut löytämään, en edes Eeva Tikan runotuotannosta. Sangen lähelle etsittyä osuu Elisabet Laurilan runo Maani, joka sisältyy hänen vuonna 1972 julkaistuun kokoelmaansa Elisabetin runoja. Vuonna 1978 ilmestynyt Kootut runot sisältää samaisesta runosta laajemman kaksisäkeistöisen version.
Maani
Sininen maani
Valkoinen maani
Punainen maani
Suomi itsessäni
jota kannan mukanani
maailman halki --
Hei,
Suomen Pankin Rahamuseon nettisivulta löytyy laskuri, jolla voi verrata sekä rahan arvoa vuosittain, että valuuttojen historiallisia arvoja. Laskuri löytyy osoitteesta http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN.
Jos asettaa vuodeksi 1934, yhdellä Saksan markalla on saanut 17,76 silloista Suomen markkaa.
Lisätietoja voit löytää myös Suomen Pankin vuosikirjasta vuodelta 1934 https://helda.helsinki.fi/bof/handle/123456789/9265.
Ystävällisin terveisin
Sini
Tiedustelin asiaa Seta ry:ltä ja heiltä vastattiin ettei asiaa ole kattavasti tutkittu, koska seksuaalisen suuntautumisen itsemääräämisoikeuden perusteella ei voida tietää kaikkia suuntautumisia, ja sekin voi muuttua elämän aikana.
Japanissa on lukemattomia perinteisiä vuotuisia tapahtumia ja juhlia, joiden alkuperä on usein uskonnollinen. Tietoa näistä löytyy esim. seuraavista teoksista ja nettilinkeistä:
Vesterinen, Ilmari : Shintolaisuus : Japanin kansallisuskonto. Gaudeamus, 2012.
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2047231
Japani : pienoishakuteos Japanista. Japanin ja Suomen kulttuurivaihdon toimeenpanokomitea, 2006. (Kirjassa esitellään myös vuotuisia juhlia.)
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1800040
Porrasmaa, Raisa : Japani pintaa syvemmältä. Atena, 2012.
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2066897
Japanin kulttuuri. Otava, 1994. (3.painos 2002.)
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record...
Tekisipä mieleni ehdottaa Josef Martin Bauerin kirjaa Pako Siperiasta (WSOY, 1956), olkoonkin, että tässä todellisuuspohjaisessa romaanissa kuvailtu pakomatka tapahtuu vasta sodan jo päätyttyä ja pakenijoitakin on vain yksi.
Kyseinen teos on ilmeisesti Albert Edelfeltin maalaus Istuva mies (1875), joka kuuluu Kansallisgallerian kokoelmiin. Näet teoksen alla olevasta linkistä.
http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A+I+215+D&lang=en
Mtv-uutiset uutisoi 13.6.2016, että suomen kieli on yksi vanhimmista kielistä, joita edelleen puhutaan maailmalla. Artikkelissa myös kerrotaan, että suomen kielen kirjakielestä on todisteita vasta 1500-luvulta:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/10-vanhinta-kielta-joita-edelleen-puhutaan-maailmalla-ja-suomen-kieli-on-yksi-niista/5941982#gs.7b41ti
Löytyy myös listoja, joissa suomen kieli ei ole vanhimpien joukossa, esim. tämä:
https://www.k-international.com/blog/oldest-living-languages/
Kielten kehittyneisyyttä emme kykene arvioimaan.
