Suomeksi tai ruotsiksi Thomas Becketiä koskeva tieto jää sirpaleiseksi. Häntä käsitellään lyhyesti Christopher Daniellin teoksessa Matkaopas historiaan: Englanti. 1995, s. 64-65.
Allaoleva linkki, vaikka se käsitteleekin Jean Anoulhin aiheesta kirjoittamaa Becket eli Jumalan kunnia -näytelmää myös taustoittaa tapahtumaa:
http://hkkk.fi/~korpela/harraste/teatteri/TeaInf-1993-061.htm
Siinä on viittaus myös George Macaulay Trevelyanin 1940-luvulla suomennettuun teokseen Englannin historia. 1-2. 1948.
Myös T. S. Eliotin näytelmä "Murha katedraalissa" käsittelee tapahtumaa.
Hänet mainitaan myös teoksessa Pyhimysten tie. 1978, s. 286.
Ruotsalaisiin kirjastoihin kohdistamme haut eivät ole tuottaneet hakutuloksiksi ruotsinkielisiä teoksia.
Erittäin hyvä tietolähde on Brages pressarkivjoka kertoo itsestään näin:
"Brages Pressarkiv grundades år 1910 och hette fram till år 1998 Brages urklippsverk. Arkivet kan ses som en svenskspråkig fortsättning på det register över hela den finländska pressens innehåll 1771-1890, som finns i Helsingfors universitetsbibliotek. "
Riddaregatan 7 A 1, 00170 Helsingfors
Öppet vardagar kl. 9-16, onsdagar 9-18 Tel. 09-633342 Fax 09-667450
Hakemalla Hulden, Lars sain runsaasti viitteitä.
Katso lisää
Riddaregatan 7 A 1, 00170 Helsingfors
Öppet vardagar kl. 9-16, onsdagar 9-18 Tel. 09-633342 Fax 09-667450
Helmut Lottista on suomenkielistä tietoa verkossa ainakin seuraavissa osoitteissa:
http://www.emi.fi/artistit/55/helmutlotti
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helmut_Lotti
http://lotta.yle.fi/ijulkaisu.nsf/sivut/euroopantaivaanalla?OpenDocumen…
http://groups.msn.com/HelmutLottiFin-Fun-Fans/helmutlottifinfunfans.msnw
Lisäksi Helmut Lotti –aiheisia (hieman vanhempia) lehtiartikkeleita löytyy suomeksi muutama. Mikäli nettisivuilta ei saa riittävästi tietoa, musiikkiosaston tietopalvelusta voi pyytää viitelistan ko. artikkeleista.
Molemmat palvelut ovat suosittuja. Vuonna 2008 iGS:istä annettiin 9655 vastausta. iGS on Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämä palvelu, joten suurin osa kysymyksistä tulee pääkaupunkiseudulta. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta annettiin yhteensä 7800 vastausta vuonna 2008. Kysy kirjastonhoitajalta on valtakunnallinen palvelu. Kyseiseen palveluun tuli Helsingistä viime vuonna 1109 kysymystä, Espoosta 305 ja Vantaalta 239 kysymystä.
Hei! Annan yksinkertaisen vinkin, jolla pääsee käytännöllisesti katsoen kaikkien kuntien sivustoille.
Kirjoita osoitekenttään: www + + fi. Esmerkiksi www.hameenlinna.fi
Toivottavasti tästä oli apua!
Kunnat listana
Kunnat.netissä http://www.kunnat.net/fi/Yhteystiedot/kunta-alan-yhteystiedot/kunnat/Si… www.kunnat.net > Yhteystiedot > Kunta-alan yhteystiedot > Kuntien yhteystiedot
Suomi.fi:ssä http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/kunnat_ja_kunnallish…
Nämä löytyvät kunnat-hakusanalla myös uudesta Makupaloista.
Diskettiasemallisia koneita ei taida olla, mutta ainakin Sellon kirjastossa on lainattavia USB:llä tietokoneeseen yhdistettäviä erillisiä disketti- tai korppuasemia. Sellaisen voi pyytää henkilökunnalta, laite lainataan kirjastokortille yhdeksi päiväksi ja liitetään kirjaston tietokoneeseen. Kannattaa kuitenkin varmistaa tämä tieto vielä Sellon kirjastosta, sillä kyseinen laite on voitu ottaa käytöstä pois. Diskettiasema voi olla käytössä muissakin kirjastoissa, asiaa voi tiedustella kirjastoista puhelimitse. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kysymyksestä ei käy ilmi, millaista ja mihin asiayhteyteen liittyvää tietoa etsitään. Oletan, että oman toiminnan ohjaamisen vaikeuksilla tarkoitetaan tässä lasten oppimisvaikeuksiin, aktiivisuus- ja tarkkaavaisuushäiriöihin (ADD, ADHD) tai autismin kirjon häiriöihin liittyviä ongelmia.
Internetistä tietoa löytyy mm. seuraavilta sivuilta.
Tietoa toiminnanohjauksesta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sivuilla: http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/foniatria/lapsen_ne…
Mannerheimin lastensuojeluliiton vanhemmille suunnattu työkirja pikkukoululaisen oppimisen tukemiseen: http://mll-fi-bin.directo.fi/@Bin/a87382dfb87d354f3bfe8f6f9c5d1870/1414…
Tarkkaavuuden ja yliaktiivisuuden ongelmat Terveyskirjastossa: http://www...
Yhdysvaltalainen lukutaitoprofessori William G. Brozo vieraili Suomessa 8.-12.9.2014, ja hän puhui erityisesti poikien lukemaan innostamisesta:
https://lukukeskus.fi/brozo/
Myös kirjailija Jeff Kinney on saanut pojat lukemaan: https://www.theguardian.com/education/2018/oct/30/jeff-kinney-let-child… ja https://wimpykid.com/
Ikävä kyllä kirjaasi ei ole tunnistettu. Jatkamme edelleen etsintöjä, ja jos oikea kirja löytyy, palaan asiaan.
Tuntisiko joku lukijoista nämä runot ja kirjan?
Maailman pienin kala näyttää Tiedelehden nettisivujen mukaan (Tiede uutiset 27.1.2006) olevan Paedocypris progenetica, joka löytyi Sumatran saarelta ja se on toinen kahdesta uudesta kalalajista, jotka kuuluvat tieteelle uuteen sukuun Paedocypris. Se on vain 7,9 mm pitkä.
Voit tehdä haun sanoilla Paedocypris progenetica ja saat kalasta lisää tietoa ja myös kuvia. Hakuja tutkiessa selviää, että se todellakin on tällä hetkellä pienin löydetty kala.
Voisikohan kyseessä olla kuvakirja "Sir Gawain ja Rumahinen"?
Se on Kuningas Arthurin tarinoita, ja sen on kertonut Selina Hastings. Tarinassa eräs Arthurin ritareista, Sir Gawain, joutui menemään naimisiin kammottavasti epämuodostuneen naisen kanssa, mutta saadessaan aviomiehen nainen vapautuu taiasta, ja osoittautuu kuvankauniiksi neidoksi.
Kirja löytyy meiltä pääkirjastosta ja autosta, mistä sen saa varaamalla:
http://tkuaurora/AuroraVaskiSilver/aurorasilver.html
Vuoden 1920 Lakimies -lehden numerossa 3 olleessa artikkelissa Oikeuslähteiden, lähdeteosten ja oikeustapausten merkitseminen kerrotaan, että Suomalainen Lakimiesten Yhdistys on toukokuun 26. päivänä vuonna 1920 hyväksynyt ja täydentänyt ohjeita, jotka koskevat oikeuslähteiden kirjallisuudessa käytettäviä lyhenteitä. Korkeimmasta oikeudesta käytetty lyhenne KKO on mainittu tässä artikkelissa sivulla 105.
Alunperin ohjeita ja lyhenteitä on esitetty jo vuonna 1915, mutta hyväksyminen on tapahtunut vasta 1920.
Lähteet:
Kansalliskirjaston digiarkisto:
Lakimies -lehti. 1920.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/498801?page=1
Wikipedia artikkelissa Korkein oikeus mainitaan myös lyhenteen KKO synnystä ja siihen liittyvistä...
Tiedustelemianne teoksia ei ole lainattavissa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista eli Espoosta, Helsingistä, Kauniaisista tai Vantaalta. Kokoelmiin sisältyvät ainoastaan: Into the darkness Espoon pääkirjastossa Leppävaarassa, puh. 8165 7603; Krispos rising Vallilan kirjastossa, puh. 31085055 sekä yhteisteos: Dreyfuss, Richard/The two Georges/ R. Dreyfuss and Harry Turtledove, Helsingin kirjastoauto-osaston kokoelmissa, tiedusteltavissa lähimmän kirjaston kautta. Netin kautta näette teosten saatavuuden osoitteesta http://www.libplussa.fi.
Laulu on nimeltään "Koulutyttö", ja se sisältyy Kaarina Korpin kirjaan "Laulu- ja laululeikkikirja : kouluja ja lastentarhoja varten". Laulu alkaa: "Syksyllä kulkevi koulutyttö kouluhun ilomiellä". Toinen säkeistö alkaa: "Laskut jos laskee ja läksyt lukee, silloin ne koulussa luistaa". Kirjan laulut on säveltänyt Armas Nyman. Sanoittajaa ei erikseen mainita, joten ilmeisesti Kaarina Korppi on ne sanoittanut. Kirjassa on lauluihin sanat ja nuotit (melodianuotinnos tai kuten tästä laulusta melodianuotinnos ja piano- tai harmonisäestys) ja joihinkin lauluihin myös leikkiohjeet. Kirjan 1. painos on ilmestynyt vuonna 1933 ja 2. painos 1947. Kirjan on kustantanut Karisto.
Debi Gliorin satukirjassa Naulakeitto ja muita hassunkurisia satuja (Kustannus-Mäkelä 2003) on yhtenä kertomuksena Kolme pientä porsasta. Porsas Korsikärsä rakentaa taloja savesta ja heinänkorsista, Puusaparo puusta, ja Kivisorkka rakentaa vain kivisiä taloja. Lopussa susi putoaa Kivisorkan sementinsekoittimeen.
Helmet haulla löytyy muutamia leikistä kertovia kirjoja. (Aihe leikki ja rajaus suomen kieli) https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2324669__Sleikki__Ff%3Afacetfields%3Asubject%3Asubject%3AAihe%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__P0%2C6__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Uusin niistä on Timo Jantunen, Susanna Suutarla ja Niina Heino: Leikin taikaa : miksi leikki on niin tärkeää?
Tutustumisen arvoisia voisivat olla myös Tiina Lautamo, Vilja Laaksonen: Ralla : leikki- ja kaveritaitojen havainnointimenetelmät sekä Jenni Vartiainen: Mistä syntyy tuulen voima? : tiedekasvatusta ihmetellen ja leikkien
e-kirjoinakin on leikistä kertovaa aineistoa. Esimerkiksi Satu...
Lauri Rauhalan (1914-2016) tuotannosta ei löydy Ihmisen filosofia -nimistä teosta, joten hän on mainitussa yhteydessä luultavasti tarkoittanut ihmisen filosofiaa tuotantonsa aiheena. Filosofi Jukka Hankamäen mukaan Rauhala pohtii ihmisen kokonaisvaltaista ymmärtämistä etenkin teoksissaan Henkinen ihmisessä, Humanistinen psykologia, Ihmiskäsitys ihmistyössä ja Tajunnan itsepuolustus (Niin & näin 2/1906, s 16-21).
Lauri Rauhalan tuotantoa:
Tajunnan itsepuolustus (2017)
Ihmiskäsitys ihmistyössä (2014)
Ihminen kulttuurissa – kulttuuri ihmisessä (2009)
Henkinen ihminen (2009) (sisältää korjatut laitokset teoksista Henkinen ihmisessä ja Ihmisen ainutlaatuisuus sekä Jussi Backmanin laatiman esseen Rauhalan...
Etsin kysymääsi kaunista runoa ja sen tekijää Lahden kaupunginkirjaston käännösrunotietokannasta sekä suomalaisten arkistojen, kirjastojen ja museoiden hakupalvelu Finnasta, mutta valitettavasti annetuilla hakusanoilla ei löytynyt vastaavaa runoa. Arvelisin runon olevan suomenkielisen tekijän, joten tarkistin myös käsillä olevista painetuista suomalaisista runoantologioista Runoista rakkaimmat : valikoima suomalaisia runoja (toim. Hannu Mäkelä, Otava 1992) sekä Katso pohjoista taivasta (toim. Jenni Haukio, Otava 2017), joista ei runoa kuitenkaan löytynyt.
Ehkä joku lukijoista tunnistaa kyseisen runon?
Finna https://finna.fi/
Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Runoista rakkaimmat...
