Ikävä kyllä emme onnistuneet löytämään tämän nimistä taiteilijaa. Voisiko Peters.-nimen lopussa oleva piste kertoa nimen olevan lyhennetty, ja että nimi olisikin esim. Peterson tai Petersson?
Helsingin Sanomien hs.fi/aikakone antoi nyt vastauksen kysymykseen: https://nakoislehti.hs.fi/f6fe3022-c582-4e80-8bdc-3006a4d030fc/4?q=
Helsingin Sanomien nro 278 1927 sivu 5 kertoo Toimi Helmisen surman jokseenkin yhtäpitävästi sukutarinan kanssa. (Kysyjän itsensä myöhemmin lähettämä tieto).
Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1920 ilmestyneet sanomalehdet, https://digi.kansalliskirjasto.fi/. V.1920 jälkeistä aineistoa ja tekijänoikeuden alaista aineistoa voi käyttää vapaakappalekirjastoissa, kuten esim. Kansalliskirjastossa.
Antti Hyryn teokset Kotona ja Alakoulu kuuluvat samaan teossarjaan, joka kuvaa Pauli-nimisen pojan kehitystarinaa. Kotona-romaanissa pojan elämää seurataan ensi askelista kouluiän kynnykselle. Romaani Alakoulu jatkaa tästä pojan elämänvaiheiden kuvailua. Sarjaan kuuluvat myös Hyryn teokset Isä ja poika sekä Silta liikkuu.
Maailman laita -romaanissa puolestaan mies osallistuu veneretkikuntaan, joka tekee matkan Perämerelle. Perävene kuitenkin irtoaa ja sen on annettava mennä menojaan.
Kielikellossa 1/2002 julkaistun, komparaation keinoja käsittelevän Riitta Erosen artikkelin mukaan sana 'valmis' kuuluu niihin adjektiiveihin, jotka eivät yleensä komparoidu. Tämä johtuu siitä, että sana kuvaa jo sinänsä ominaisuuden ääripäätä. Voidaan toki sanoa, että esimerkiksi rakenteilla oleva talo on valmiimpi kuin toinen, mutta kun molemmat on saatu valmiiksi, toinen ei voi olla enemmän valmis. Samaan tapaan kahdesta ilmaisesta asiasta toinen ei voi olla enemmän ilmainen kuin toinen eikä kolmesta vaihtoehdosta mikään eniten ilmainen.
Erosen artikkeli on luettavissa verkossa: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1314.
Transsukupuolisuuteen liittyvä termi on transitio, transaktio puolestaan liittyy...
Suomalaisesta mytologiasta ja suomalaisista taruolennoista on julkaistu paljon kirjoja. Niitä voi hakea oman kirjaston verkkosivuilta tai esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi/) valitsemalla tarkennetun haun, kirjoittamalla haluamansa hakusanan ja valitsemalla "kaikki osumat" -kohdan tilalle "aihe". Näin pystyt rajaamaan haut tiettyyn aiheeseen. Suomalaisista naispuolisista taru- tai mytologiahahmoista voi etsiä kirjallisuutta esimerkiksi hakusanalla "suomalainen mytologia" tai ”mytologia suomalaiset”. Usein teoksissa käsitellään sekä mies- että naispuolisia hahmoja. Voit myös hakea sanoilla "naiset myytit" tai "mytologia naiset", mutta tällöin hakutuloksissa on myös muita kuin suomalaisia naisiin liittyviä myyttejä.Tässä...
Myös käännökset voivat olla tekijänoikeudella suojattuja, jos ne ovat riittävän omaperäisiä. Kääntäjällä voivat olla samat oikeudet kuin alkuperäistekijällä https://tekijanoikeus.fi/?s=k%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6kset
Sanaston mukaan tekijänoikeus on sekä tekijällä että kääntäjällä https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-tekijanoikeudet/
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilla sanotaan: " ... lyhyen opastekstin kääntäminen ylittää harvoin teoskynnyksen, mutta kokonaisen kaunokirjallisen teoksen kääntäminen ylittää sen käytännössä aina". https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/tekijanoikeus/
Käytetään Itä-Euroopan määrittelyssä wikipedian tapaa https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4-Eurooppa ja otetaan mukaan lähinnä nykykirjailijoita tai sotien jälkeen pääosan tuotannostaan kirjoittaneita.
Aluksi voisi mainita kirjallisuuden Nobel-palkitut, puolalaisen Olga Tokarczukin (2018), valkovenäläisen, Ukrainassa syntyneen Svetlana Aleksijevitšin (2015) ja Romaniassa uransa aloittaneen Herta Müllerin (2009). Puolasta kotoisin on myös runoilija Wisława Szymborska (1996).
Muita puolalaisia: Hanna Krall, Manuela Gretkowska
Unkari: Krisztina Tóth, Magda Szabó
Tšekki: Alexandra Berková, Libuše Moníková
Ukraina: Marina Lewycka (kotimaa nykyisin Iso-Britannia)
Viro: Maimu Berg, Viivi Luik, Mari Saat, Kätlin Kaldmaa...
Kysymyksessä mainitun kaltaiseen valikoivaan kääntämiseen törmää silloin tällöin etenkin lapsilukijoille suunnatuissa teoksissa - ilmiö ei suinkaan rajoitu englanninkielisiin Muumi-kirjoihin. Suomenkielisenä esimerkkinä voisi mainita vaikkapa Anni Swanin tulkinnan Lewis Carrollin klassikosta Liisa ihmemaassa. Syyt tähän voivat olla moninaisia: taustalla voi olla esimerkiksi kulttuurieroja (asiaa ei saada luontevasti ja sujuvasti tulkittua käännöskielisessä kontekstissa uhraamatta tekstin luettavuutta), alku- ja käännöskielen erityispiirteisiin liittyviä eroavaisuuksia (kohdekielestä puuttuvaa sanastoa tai ilmauksia), toimituksellisia ratkaisuja (joitain osuuksia on ehkä haluttu tietoisesti jättää pois tarpeettoman tuntuisina...
Jos tarkoitat Belsvikin suomennettuja kirjoja, niitä ei todellakaan ole tähän mennessä kuin mainitsemasi Alaston poika. Se on ilmestynyt 2002. Kirjailija on norjalainen ja ainakin Lahden kirjastossa on saatavana hänen yksi kirjansa myös ruotsiksi.
Helsingin kaupunginkirjastossa kirjastonhoitajien kielitaitovaatimuus on: Suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin ja englannin kielen tyydyttävä suullinen taito tai kielitaitovaatimus määritellään erikseen tehtävien mukaan.
In Helsinki City Library the language requirements are: fluent in written and oral Finnish and good oral skills in Swedish and English, or according to the job description.
Soitin Jokereiden toimistoon ja sieltä vastattiin ettei KHL-liigaan liittymiseen liittyvistä asioista ei ole vielä tietoa. Joulun tienoilla voisi kysyä. Palautelomake : http://www.jokerit.com/?id=29 .
Mahtaisiko kyse olla Docencon Photoshop-kirjoista? Tällä kustantamolla on useita Photoshop-ohjelmistoon liittyviä kirjoja, joita voi tilata suoraan kustantan sivujen kautta (www.docendo.fi) sekä kirjakaupoista.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Netin tietolähteiden perusteella vaikuttaa siltä, että kaikki sarjan musiikki on Richard Grégoiren käsialaa. On silti mahdollista, että tuossa jaksossa 10 on soinut jokin klassinen valssi - vaikkapa Chopin - varsinaisen sarjaan sävelletyn musiikin lisäksi. Valitettavasti ei netistä tuntunut löytyvän sarjasta muita kuin ensimmäinen jakso, joten en pystynyt kuuntelemallakaan sulkemaan pois tätä mahdollisuutta. Jos nimittäin tämä valssi olisikin jokin "tunnettu" tapaus, nuotit siihen voisivat löytyä helpostikin.
Kanadalainen Grégoire näkyy tehneen paljon elokuva- ja televisiosarjamusiikkia, mutta ainakaan pikaisella etsimisellä en törmännyt näistä sarjoista tehtyihin nuottivihkoihin. Televisiosarjat eivät muutamaa maailmanhittiä lukuun...
Yleiset kirjastot hankkivat pääosan kirjoistaan ns. sopimustoimittajan kautta. Näitä ovat esimerkiksi Kirjavälitys Oy ja BTJ Finland Oy, mutta pienemmillä paikkakunnilla usein myös paikallinen kirjakauppa. Jos oma kirja ei ole näitten isojen välittäjien listoilla, konstit ovat aika vähissä.
Kaikkia kirjastoja ja kansalaisia palvelevalla sivustolla www.kirjastot.fi on myös keskustelufoorumi "Pienkustantajien uutuuksia" (http://www.kirjastot.fi/fi/forum/404#.VXG_OEYjmfU), jonne voi kirjoittajaksi rekisteröitymisen jälkeen jättää uutuuskirjaesittelyjä teoksista, joiden kustantaja ei kuulu isojen joukkoon. Tätä palstaa luetaan juuri siinä mielessä, että sieltä voi löytää muuten hankalasti löytyvien julkaisujen tietoja.
Heikki Poroila
Kangasalan kirjastoon on venäjän oppikirjoista Pora 1 ja 2 hankittu paketti, johon kuuluu kirja ja cd-levy. Molemmat ovat lainassa.
Joihinkin Pirkanmaan kirjastoihin on hankittu sekä erikseen kirjaa että pakettia. Halutessasi voit tehdä varaukset joko kirjaan tai pakettiin tai molempiin. Voit myös valita teetkö varauksen vain Kangasalan kirjaston vai koko Pirkanmaan Piki-kirjastojen kokoelmiin. Tietoa varauksista:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results/-/asset_publisher/b7Z8…
Suomen kansallisbibligrafia Fennicasta ei löytynyt yhtään Jutikkalan kirjoittamaa kirjaa Sastamalasta. Sen kautta ei myöskään löytynyt kirjaa Sastamalan historiasta juuri kysymiltäsi ajanjaksoilta. Alla on luettelot Fennicasta ja kirjastojen yhteistietokanta Melindasta löytyvistä Sastamalan historiaan liittyvistä kirjoista:
https://finna.fi
http://finna.fi
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista vanhoja Hesareita voi lukea mikrofilmimuodossa Pasilan kirjastossa, toisen kerroksen lehtialueella:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Mikrofilmejä ei lainata kotiin. Lukemista varten varataan lukulaite, jonka voi varata Varaamo-palvelun kautta, puhelimitse tai käymällä kirjastossa. Varaamo ja ohjeet siihen löytyvät alta. Lukulaite löytyy seuraavan polun kautta Kuvaa ja ääntä > digitointi > mikrofilmien lukulaite.
https://varaamo.hel.fi/
Myös Espoon Sellon ja Vantaan Tikkurilankirjastoissa on sanomalehtiä mikrofilmeinä, mutta viiden vuoden takaisia heillä ei ole:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28helsingin%20sanomat%29%2…
KAVIn kirjastosta saa kaukolainoja paikallisen kirjaston kautta.
Tietokantamme osoitteesta https://kirjasto.kavi.fi/FIN/lib_portal_a_fi.html
Postiosoitteemme:
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
Kirjasto
Sörnäisten rantatie 25 A, PL 16, FI-00501 Helsinki
