Olipa tämä vaikea kysymys. Googlasin "70-luvun vaatteita" ja sain keskustelupalstoilta pari vinkkiä kirppariliikkeistä joissa olisi 70-luvun vaatteita myytävinä. Niissä mainittiin Play it again, Sam
(Rauhankatu 2, 00170 Helsinki) ja UFF:n liikkeet.
Osoitteesta http://www.vuolanne.net/kirpputorit/#HELSINKI löytyy lista Helsingin ja pääkaupunkiseudun kirpputoreista
Lisäksi vaatteita voi löytyä netissä pyörivistä käytettyjen tavaroiden myyntisivustoista, kannattaa käydä katsomassa esim. Keltainen pörssi ja Huuto.net
http://www.keltainenporssi.fi/index.jsp
http://www.huuto.net
Pukuvuokraamojen yhteystietoja löytyy puhelinluettelon keltaisilta sivuilta tai netistä hakusanalla pukuvuokraamot. Kirjastot.fi:n arkistosta löytyy lähteitä 70-luvun...
Hei!
Hyvä opas lastenkutsujen suunnitteluun on esimerkiksi Eeva Halosen teos
Meillä on lastenjuhlat. Kolibri 2003. Siinä on ryhmitelty juhlia ikäryhmittäin ja 0-3-vuotiaille on ehdotettu teemaksi Muumeja. Lisää kirjoja lastenkutsuista löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 asiasanoilla lapset ja kutsut (nimeke-kentän voi halutessaan muuttaa asiasana-kentäksi ja näin hakea kahdella asiasanalla).
SAP on yritysten ja julkisyhteisöjen käyttämä taloushallintoon liittyvä tietojärjestelmä, jolla voidaan kontrolloida esimerkiksi kirjanpitoa ja varastotoimintoja.
Itse "SAP" on lyhenne saksankielisistä sanoista. Laajemmin se tulee esille SAP-ohjelmistokonsernin koko nimessä: "Systeme, Anwendungen und Produkte in der Datenverarbeitung Aktiengesellschaft", eli alkuosa vapaasti käännettynä "järjestelmät, sovellukset ja tuotteet".
Useissa Puolustusvoimien julkaisuissa esiintyvä numerosarja, "SAP-koodi", liittyy siis Puolustusvoimien omaan julkaisutoimintaan sekä sen taloushallintoon.
Tässä joitakin esikouluikäiselle sopivia kirjoja:
Pihlaja, Marsa: Äiti (runot: Marsa Pihlaja ; kuvat: Katri Kirkkopelto)
(Annexus 2010)
Jansson, Tove: Muumimamman mietekirja (WSOY 2003)
Appelgren, Tove: Vesta-Linnea ja hirviö-äiti (Tammi 2001)
Appelgren, Tove: Nukuhan jo, Vesta-Linnea (Tammi 2003)
Kaikki kirjat löytyvät Maaningan kunnankirjaston kokoelmista
http://kirjasto.maaninka.fi/
Lisää äiti-aiheisia kirjoja voit kysellä suoraan oman kirjastosi lastenosastolta esim. puhelimitse http://kirjasto.maaninka.fi/
Useissa HelMet-kirjastoissa on mahdollisuus digitoida VHS-kasetteja DVD-levylle. Tässä lista niistä kirjastoista, joissa tämä onnistuu:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=VHS-DVD+-digit…
Kun valitset listasta itsellesi sopivan kirjaston, voit katsoa kyseisen kirjaston omalta sivulta tarkemmat tiedot. Esimerkiksi täällä Pasilan kirjastossa olevalle digitointilaitteelle voit varata ajan alla olevan sivun ohjeiden mukaan:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palve…
Voit tietysti yhtä hyvin myös soittaa haluamaasi kirjastoon ja varata ajan sillä tavoin.
Ainakin Pasilan kirjastossa (kuten käsittääkseni muissakin) on myytävänäkin digitointiin sopivia DVD-levyjä hintaan 2,00€ / kpl, joten omia ei...
Kiitos kysymyksestä. Valitettavasti en osaa kertoa mitä kettu sanoo, ehkäpä siinä jutun juoni juuri onkin. Tässä linkki Ylvisin blogiin, mutta se on sinulle varmasti jo tuttu (http://www.ylvis.com/blog/the_fox/).
Anteeksi että olet saanut odottaa vastausta näin kauan, pieni kömmähdys tapahtui vastaajalle. Helsingin ja Espoon pääkirjastoista saa mikrofilmeiltä kopioita, paperiversioina heillä ei ole. Helsingin Sanomat ilmoittivat että heidän palvelunsa rajoittuu sisäiseen käyttöön.
Helmet-kirjastosta lainatun aineiston voi uusia netin kautta viisi kertaa, mikäli siitä ei ole varauksia tai jos se ei ole Bestseller-kirja, jota ei voi uusia.
Kirjaudu sivustolle kirjastokortin numerolla sekä PIN-koodillasi HelMet-etusivun www.helmet.fi yläpalkin keskeltä kohdasta Kirjaudu. Omiin tietoihisi pääset klikkaamalla nimeäsi oikealla ylhäällä. Valitse sitten vasemmalta Lainat-välilehti.
Voit uusia joko kaikki lainasi kerralla sivun alalaidassa olevalla painikkeella "uusi kaikki" tai vain valitsemasi lainat laittamalla ruksin niiden eteen ja sen jälkeen painamalla painiketta "uusi merkityt".
Jollei uusiminen ole mahdollista, myöhästymismaksua kertyy aikuisten aineistosta 20 senttiä päivässä.
Helsingissä ei ole tietääkseni samanlaista kotiin asti tulevaa tietokoneneuvontaa kuin Espoossa, mutta opastusta voi tiedustella suoraan kirjastoista. Sen saatavuus luultavasti riippuu siitä, onko kirjastossa esimerkiksi iPadin käyttöön liittyvää osaamista. Osoitteessa http://www.helmet.fi/download/noname/%7B55BFE656-0C31-4ECD-A36D-4FDD388… on listattu erilaisia opastuksia Helsingin kirjastoissa, mutta ne eivät ole kaikilta osin kovin yksityiskohtaisia, joskin tablettiopastusta on useissa kirjastoissa. Helsingin kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI.
Hei!
Kirjastosta löytyy muutamia tahranpoistoa käsitteleviä kirjoja, joista voi löytyä tietoa asiasta, esim. Johansson-Rengen, Leena: Kodin tekstiilit (2009); Friedman, Virginia M.: Tahrat: esiintyminen ja poisto (2003)Toimin Kalvolan kirjastossa, jossa ainoa aihetta käsittelevä teos on Castren, Irmeli: Vaateniksit: huolla, korjaa ja kunnosta. Tässä kirjassa kerrotaan mm., miten huopakynäjälki lähtee sekä miten kuivamusteen saa pois. Molempiin tehoaa hiuslakka, minkä jälkeen tekstiili pestään. Tarkemmat ohjeet on hyvä tarkistaa kirjasta.
Perusteellinen muistisairauksia käsittelevä teos on Muistisairaudet / toimittajat Timo Erkinjuntti, Anne Remes, Juha Rinne, Hilkka Soininen. Duodecim, 2015. 2. uud. p.
Muistisairaan kuntoutusta käsittelevät esimerkiksi
Muistisairaan kuntouttava hoito / Merja Hallikainen, Riitta Mönkäre, Toini Nukari, Marjo Forder (toim.). Duodecim, 2014. 1. p.
Hohenthal-Antin, Leonie: Muistellaan : luovat menetelmät muistisairaiden tukena. | PS-kustannus, 2013.
ja Kuntoutuksen sanakirja muistihäiriö- ja dementiatyöhön / [toimittaneet] Sirpa Granö, Sirkkaliisa Heimonen, Jari Koskisuu. Alzheimer-keskusliitto, 2006.
HelMet –haulla ”muistisairaudet” ja ” kuntoutus muistisairaudet” saat joukon relevanteilta näyttäviä viitteitä, joista uskon löytyvän...
Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello (nro 2/2011) kertoo asiasta näin:
"Piukkatrikoita leggingseistä treggingseihin
Vuonna 1993 Suomen Kuvalehti uutisoi ”pitkistä piukkatrikoista”, joiden englanninkielinen nimitys on leggings. Muotitaiteilija Riittaliisa Lehto kertoi piukkatrikoiden eli leggingsien tulleen katumuotiin urheiluvaatetuksen kautta: aerobic- ja jumppa-asuista sekä balettitanssijoiden lämmittelytrikoista. Lehto aloitti jokanaisen piukkatrikoiden suunnittelun Suomen Trikoolle 1980-luvulla. Suomalaisen piukkatrikoomuodin silloinen suosikkiväri oli musta, ja lahkeiden pituus vaihteli nilkkaan ulottuvasta puolipitkään toreadorimalliin." Koko artikkeli:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2377
Teknologiasivusto TechRadar on aivan vastikään rankannut parhaat ilmaiset editointiohjelmat, linkit suoraan artikkeleihin löytyvät vastauksen lopusta. Näiden asiantuntija-arvioiden mukaan tällä hetkellä saatavilla olevista ilmaisohjelmista videoeditoreista paras on Lightworks, musiikkieditoreista Audacity ja kuvankäsittelyohjelmista GIMP. TechRadarin kautta löytyvät myös linkit kyseisten ohjelmien latausta varten.
Myös sivustolta https://www.ilmaisohjelmat.fi/ohjelmat löytyy kattavasti linkkejä erilaisiin ilmaisohjelmiin. Sivustolla on esitelty myös mainitut Audacity ja GIMP.
TechRadarin arviot ilmaisohjelmista:
http://www.techradar.com/news/software/applications/the-best-free-video…
http://www.techradar.com/news/the-best-free-audio-...
CD-levy on valitettavasti katoava formaatti. Niitä tehdään varmaan vielä jonkin aikaa, mutta koska digitaalinen muoto on nykyisin huomattavasti suositumpi, käynee CD:lle samoin kuin C-kasetille aikoinaan. Äänikirjojen ilmestyminen CD-muodossa tulee jatkossa entisestään vähenemään, kun taas netissä tarjonta laajenee jatkuvasti.
Digitaaliset äänikirjat toimivat niin, että voit ladata äänikirjan netissä puhelimeesi tai muuhun laitteeseesi ja kuunnella sitä sovelluksen kautta. Joissain palveluissa voit kuunnella myös suoraan netistä lataamatta mitään, mutta silloin laitteen on oltava koko ajan netissä, jolloin sinun tapauksessasi autossa kuuntelu on hieman hankalaa. Lähes kaikilla äänikirjoja tarjoavilla ja myyvillä tahoilla on oma sovellus,...
Kappale sisältyy ainakin teokseen Suuri iskelmätoivelaulukirja, jota on aika hyvin saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Lähde:
Viola – Suomen kansallisdiskografia
Eiköhän tässä ole kysymys yksinkertaisesti siitä, että tiettyyn valtablokkiin kuulunut valtio on "palkittu" lojaalista mukanaolosta tarjoamalla näkyvää roolia suurvallan avaruusohjelmassa. Useimmilla maailman valtioilla ei ole koskaan ollut resursseja eikä ehkä motivaatiotakaan omaan avaruusohjelmaan, joten ainoa keino saada avaruuteen pienen valtion edustaja on juuri tällainen "palkintomatka".
Toisaalta kun katselee tuoretta listausta avaruudessa oleskelleista (https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_avaruuslent%C3%A4jist%C3%A4), ei tällä Varsovan liiton tai Naton jäsenyydellä näytä enää pitkään aikaan olleen ratkaisevaa merkitystä, niin monesta liittojen ulkopuolisesta maasta on jo avaruuteen päästy. Ei Suomesta, mutta ruotsalainen...
Etsitty runo on Carl Sandburgin Nuori meri. Se sisältyy Viljo Laitisen suomentamaan Sandburg-valikoimaan Runoja (WSOY, 1956). Tämän lisäksi se on mukana antologiassa Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (WSOY, 1967). Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat sen neljännestä säkeistöstä: "He rakastavat merta, / miehet jotka sitä purjehtivat / ja tietävät kuolevansa / sen suolan alla."
Sandburg oli amerikkalainen, mutta hänen vanhempansa olivat Ruotsin Norrlannista Yhdysvaltoihin muuttaneita siirtolaisia.
Tässä on listattu kirjoja, joista saattaisit kertomasi perusteella pitää. Painopiste on paranormaalissa romantiikassa. Joukossa on sekä nuorille aikuisille että aikuisille kohdennettua kirjallisuutta.
Tomi Adeyemi: Veren ja luun lapset
Cecelia Ahern: Viallinen (sarjan 1. osa)
Victoria Aveyard: Punainen kuningatar (sarjan 1. osa)
Leigh Bardugo: Varjo ja riipus (sarjan 1. osa)
Ally Condie: Tarkoitettu (sarjan 1. osa)
Alexandre Dumas: Kolme muskettisoturia
Becca Fitzpatrick: Langennut enkeli (sarjan 1. osa)
Seth Grahame-Smith: Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit
Sally Green: Savuvarkaat (sarjan 1. osa)
Julie Kagawa: Lohikäärmeet (sarjan 1. osa)
Aino Kallas: Sudenmorsian
Theo Lawrence: Salatun voiman kaupunki (sarjan 1. osa)...
Etsin kysymääsi kaunista runoa ja sen tekijää Lahden kaupunginkirjaston käännösrunotietokannasta sekä suomalaisten arkistojen, kirjastojen ja museoiden hakupalvelu Finnasta, mutta valitettavasti annetuilla hakusanoilla ei löytynyt vastaavaa runoa. Arvelisin runon olevan suomenkielisen tekijän, joten tarkistin myös käsillä olevista painetuista suomalaisista runoantologioista Runoista rakkaimmat : valikoima suomalaisia runoja (toim. Hannu Mäkelä, Otava 1992) sekä Katso pohjoista taivasta (toim. Jenni Haukio, Otava 2017), joista ei runoa kuitenkaan löytynyt.
Ehkä joku lukijoista tunnistaa kyseisen runon?
Finna https://finna.fi/
Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Runoista rakkaimmat...
Robert Burnsin runo Peltohiirelle (To A Mouse) sisältyy Edith Holdenin teokseen Nuoren naisen päiväkirja luonnontapahtumista 1906 (Otava, useita painoksia). Teoksen suorasanaisen tekstin on suomentanut Aila Meriluoto, Runojen suomennokset ovat Raili Takolanderin.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.finna.fi/Record/vaski.122147
