En onnistunut löytämään nimeä kyseiselle tanssityylille. Babylon Berlin -sarjan omilla sivuilla tietoa ei ole eikä sellaisesta ole mainintaa edes Caitlin Shawn sinänsä perusteellisessa tutkielmassa To the Truth, to the Light: Genericity and Historicity in Babylon Berlin (2022). Shaw kyllä kiinnittää huomiota siihen, että sarja ei pyri historialliseen autenttisuuteen vaan heijastaa yleisluontoisen historian avulla nykypäivää ja jättää tilaa mielikuvitukselle. Kenties tanssikuvioissa ja koreografioissa on otettu taiteellinen vapaus eikä tanssityyli edusta puhtaasti mitään tiettyä tunnettua tyyliä.
Tai olisiko lukijoissamme tanssintuntijoita?
Lähteet:
Babylon Berlin. https://babylon-berlin.com/en/. (Katsottu 31.7....
Yleisradion artikkelissa nimipäivistä vuodelta 2010 kerrotaan seuraavasti:
Taisi olla Kustaa Vilkuna, kun oli 1900-luvun puolivälissä, joka ei halunnut tyttöjä ja poikia samalle päivälle. Nyt se ei ole enää tärkeä näkökohta, sanoo Helsingin yliopiston almanakkapäällikkö Heikki Oja.
https://yle.fi/a/3-5624584
Kustaa Vilkuna (1902-1980) oli suomalainen akateemikko, kansatieteilijä, kielitieteilijä ja historiantutkija, jonka teoksia on mm. Etunimikirja vuodelta 1947.
Ollin eli Väinö Nuortevan haastattelussa käy ilmi, että antiikin hahmot ja suomen kieli olivat erityisen rakkaita hänelle, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/02/07/ollin-pakinoita. Hänen pakinoissa pilaillaan myös "liian juhlavasta ja keikaroivasta kielenkäytöstä". Siitä varmaan on tuossakin lauseessa kyse.Lauserakenne tässä on johtolause keskellä referaattia, Iso Suomen kielioppi, §1481.https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1481. Latinan kielessä johtolause sijaitsee usein keskellä lausetta, jota se määrittää.Latinan kieli on synteettinen kieli, substantiivit ja adjektiivit taipuvat eri sijamuotoihin (nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi, datiivi, ablatiivi ja jopa lokatiivi ja vokatiivikin tietyillä tilanteissa), verbimuotojakin on...
Valitettavasti E-kirjastossa ei sopimuksellista syistä ainakaan toistaiseksi ole ollenkaan Sanoman julkaisemia aikakauslehtiä, joihin ET-lehtikin kuuluu. Toivottavasti nämäkin lehdet saataisiin kuitenkin tulevaisuudessa palvelun valikoimiin.Palautetta ja hankintaehdotuksia E-kirjaston valikoimista on kätevin jättää suoraan E-kirjasto-sovelluksen kautta. Sovellukset asetuksista löytyy "Anna palautetta"-kohta, josta pääsee antamaan myös hankintaehdotuksia.
Listoja suomalaisista kirjankustantamoista löytyy esimerkiksi täältä:
https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_enti…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_kirjankustantamot
Oheinen blogiteksti valottaa hieman sitä, millainen kirjallisuus minkäkin kustantamon julkaisulinjassa painottuu:
https://www.kirjailija.blog/2018/09/suomen-suurimmat-kustantajat-2018.h…
Mikäli kustantamot eivät tartu tarjottuun teokseen, kannattaa harkita kirjan painattamista omakustanteena:
https://www.akkustannus.com/luova-kustantaminen/nain-julkaiset-omakusta…
https://www.taloustaito.fi/vapaalla/omat-tekstit-julki--mita-omakustann…
Vinkkejä kirjan julkaisemiseen voi hakea esimerkiksi Saara Henrikssonin teoksesta Sinä julkaiset...
Kristillinen henkilönnimi Clemens on muotoutunut Suomessa asuun Klemetti, mutta talonnimissä ja sukunimissä on säilynyt monia muitakin muotoja. Vanhojen länsisuomalaisten talonnimien joukossa ovat Klemola, Kleemola ja Klemelä tavallisia, muoto Kleimola on harvinaisempi. Latinan sana clemens tarkoittaa 'lempeää'.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Kuvassa on todennäköisesti rakenteensa ja värinsä perusteella jokin nopsakki eli nopsahämähäkki.
Esimerkiksi jokapaikannopsakki (lat. Philodromus cespitum) tuntuu vastaavan kuvan mukaiseen määritelmään.
Asiasta voi kysyä ja keskustella myös Laji.fi-foorumeilla sekä LuontoPortti-verkkolehden sivuilla (ks. lähteet).
Hämähäkin lajin tarkkaan määrittelemisessä auttaa, jos saa selville sen tekemien verkkojen muodot, hämähäkin itsensä fyysisen koon ja silmien lukumäärän.
Lähteet:
Lajitietokeskus: https://laji.fi/taxon/MX.203016/identification
Lajitietokeskuksen keskustelufoorumit: https://foorumi.laji.fi/
LuontoPortti-verkkolehden Kysy luonnosta -palvelu: https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/
Hei!
Kansalliskirjasto on digitoinut Vaasa-lehden vuosilta 1902-1939 ja ne ovat vapaasti selattavissa. Täältä löydät: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0789-0745?display=…;
Kansalliskirjastossa on tällä hetkellä työn alla vuosien 1940-1945 lehtien digitointi. En harmi kyllä osaa sanoa kauanko tässä projektissa menee.
Helsingborg oli linnoitettu kauppakaupunki jo 1000-luvun lopulla, virallinen perustamisvuosi on 1085. Kaupungin alkuperäinen nimi Helsingaburg, vuodelta1085, oli luultavasti johdettu sanasta "hals", joka tarkoittaa kaulaa, Juutinrauman kapeimman osan nimestä, "ing" tarkoittaa ihmisiä, seurueita, asukkaita" ja "borg" tarkoittaa linnaa.Vuonna 1906 suoritetun oikeinkirjoitusuudistuksen jälkeen nimi muutettiin Hälsingborgiksi vuonna 1912 sopeutumaan uusiin oikeinkirjoitussääntöihin. Tämä muutos kumottiin osana kuntauudistusta vuonna 1971.Helsing-nimisestä linnasta en löytänyt tietoa, mutta Helsingborgin lopputavu "borg" tarkoittaa siis linnaa.-https://stadslexikon.helsingborg.se/helsingborg/-https://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/l%C3%A5ng...
Harri Närhestä löydät tietoa teoksessa Kotimaisia nykykertojia 2/toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. Teoksen saatavuuden näet nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi (pääkaupunkiseudun kirjastot). Asioidessasi kirjastossa voit pyytää virkailijalta artikkelihakua Närhen lehtikirjoituksista, niitä kyllä löytyy.
Vammaislakia en lakikirjasta löytänyt, mutta sen sijaan vammaistukilaki 5.2.1988/124 löytyi.
Useita muutoksia lakiin on vuosen aikana tullut ja tuorein muutos tulee voimaan 1.6.2004 (7.5.2004/367).
Lisäksi löytyi laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380, jonka tuorein muutos on tullut voimaan1.4.2002. On olemassa laki myös kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977. Tarkoitatteko jotain näistä laeista?
Internetissä on kaikkien käytettävissä finlex-tietokanta osoitteessa http://www.finlex.fi . Siellä on haettavissa
Suomen voimassaoleva lainsäädäntö.
Kysymykseen ei uskalla antaa ihan varmaa vastausta näkemättä runon käsikirjoitusta tai vanhinta kokoelmaa, jossa runo on ilmestynyt (Hellén: Lasten runoja, 1898). Runoja toimitetaan jonkin verran uusia kokoelmia tehtäessä ja joskus säveltämisen yhteydessä runoa muokataan.
Tampereen kaupunginkirjastossa olevassa Immi Hellénin Lasten runokirjassa vuodelta 1930 (kust. Valistus)tämä runo "Enkeli ohjaa" esiintyy seuraavanlaisena:
Maan korvessa kulkevi
lapsosen tie.
Hänt´ihana enkeli
kotihin vie.
Niin pitkä on matka,
ei kotia näy,
vaan ihana enkeli
vieressä käy.
On pimeä korpi
ja kivinen tie,
ja usein se käytävä
liukaskin lie.
Oi, pianhan lapsonen
langeta vois,
jos käsi ei enkelin
kädessä ois.
Ja syntikin mustia
verkkoja vaan
on laajalle...
Valitettavasti meillä ei ole tietoa kyseisestä henkilöstä. Ehkäpä Suomen Matkailijayhdistys SMY, joka on entisen Suomen Matkailijayhdistyksen seuraaja, osaisi auttaa. Yhdistyksen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.matkailijayhdistys.com/ ja sieltä löytyy myös yhteystietoja.
Kirjat ovat esim. Porin kaupunginkirjaston kokoelmassa. Jos haluat voimme tilata sen sinulle kaukolainaksi.
Meihin voi ottaa yhteyttä vaikkapa sähköpostilla kirjasto@rauma.fi.
Vänrikki Stoolin tarinat julkaistiin suomeksi jo vuonna 1848. Albert Edelfeltin kuvittamat Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät vihkoina vuonna 1898. Vuoden 1919 laitoksen painosmäärät löytynevät WSOY:n tilastokirjoista, joita kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole. WSOY:n arkistosta niitä kannattaa kysellä. Runebergsbiblioteketista (Svenska Litteratursällskapet i Finland)tieto saattaisi myös löytyä.
Pääkaupunkiseudun HelMet kirjastoista Selloon on tänä vuonna perustettu venäjänkielinen kirjasto. Siellä on kaikkein kattavin kokoelma. Helsingin kirjastoista venäjänkielisiä lastenkirjoja löytyy ainakin suurimmista kirjoista ja laajimmat kokoelmat ovat ehkä Pasilassa ja Itäkeskuksen kirjastoissa. Saksankielisiä lasten- ja nuortenkirjoja kirjastoihin kyllä jonkin verran otetaan, mutta kirjojen täytyy olla uusia. Vanhoja kirjoja voi tuoda kirjastoiden kierrätyspisteisiin.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/162205-selloon-avataan-venajankielin…
Molemmat lehdet löytyvät Lahden pääkirjastosta.
Juoksija-lehden tämän vuoden numeroita voi lukea pääkirjaston toisessa kerroksessa lukusalissa. Vanhempia lehtiä voi lainata pääkirjaston aikuistenosastolta. Pari uusinta vuosikertaa löytyy osastolta, vanhempia voi saada varastosta.
Hiihto-lehti tulee myös lukusaliin, tämän vuoden numerot löytyvät sieltä ja vanhemmat aikuistenosastolta tai varastosta.
Tuomas Kyröstä on hieman tietoa seuraavissa teoksissa:
- Kotimaisia nykykertojia 5 / toim. Ismo Loivamaa, 2006, s. 36-38
- Vesa Sisättö ja Jukka Halme: Aapelista juoppohulluun : kotimaisia humoristeja 1, s. 92-98
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 9 /Ismo Loivamaa, 2013, s. 39-43
- Silfverberg, Anu: Sata sivua : tekstintekijän harjoituskirja, 2010
Kirjasammon sivuilla myös kirjailijan omat sanat
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175926506422#.VmV… .
Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä 2.8.2014 on artikkeli Kyröstä http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1406600415520 .
Image-lehden artikkeli 14.12.2011 http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1406600415520 .
WSOYn tiedot http://www.kirja.fi/kirjailija/tuomas-kyro/
