Aaro Hellaakoskella on joitakin runoja lapsesta kokoelmassa Jääpeili (esim. runot Tyranni ja Ilon pyyntö), jonka runot ovat on myös mm. kokoelmassa Runot 1938-1987. Yksivuotiaasta voisi olla hauskaa myös kuulla runoja luettuna, ja lastenrunot voisivat sopia synttärikirjaan. Lastenrunoja on esim. näissä kirjoissa: Kirsi Kunnas Tiitiäisen pippurimylly, Hannele Huovin Vauvan vaaka: leikkiloruja ja runoja vauvoille, Anna-Mari Kaskisen Runometsä, Sanna Jaatisen toimittama Neulaspolku: meidän lasten runot.
Etsitty sarja on Ruotsin television tuottama Varjojen talo, joka perustuu tanskalaisen Bjarne Reuterin romaaniin 7.a. Kolmiosainen sarja esitettiin TV 1:n ohjelmistossa lauantai-iltaisin touko-kesäkuussa alkaen 31.5.
"Ruotsin television tuottaman Varjojen talo -sarjan gotlantilaisessa kartanossa kummittelee. Mozart-koulun 7 A -luokka asettuu retkellään taloksi, jossa nurkat ulisevat ja ullakko paukkuu ilman näkyvää syytä. Kartano kuului aikoinaan Zanzibarissa asustaneille veljeksille, jotka hukkuivat merimatkallaan palatessaan takaisin kotikonnuilleen. Lasten ei tarvitse onneksi yksin kummittelua kestää; opettajista ovat mukana Gia (Gunilla Röör) ja Henrik (Stefan Sauk), jotka joutuvat setvimään omien ongelmiensa lisäksi murrosikäisten...
Sinun kannattaa tutustua niihin lähteisiin, jotka löytyvät Helmet-haulla hakusanoilla "Malmin hautausmaa". Tässä suora linkki hakutulokseen:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smalmin%20hautausmaa__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Listassa ensimmäisenä oleva pieni teos "Malmin hautausmaa, hautauskappeli : sekä niiden yhteydessä laitokset ruumiiden kuljettamista varten" lienee ainoa painettu lähde, joka sisältää hautausmaan melko kattavan yleisesittelyn. Valitettavasti listalla näkyvä linkki teoksesta digitoituun verkkojulkaisuun ei näytä toimivan, mutta Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmasta siis löytyy painettu versio. Muiden alla mainittujen teosten saatavuuden voit tarkistaa hakutuloslistasta, mutta ainakin...
Robert Burnsin runo Peltohiirelle (To A Mouse) sisältyy Edith Holdenin teokseen Nuoren naisen päiväkirja luonnontapahtumista 1906 (Otava, useita painoksia). Teoksen suorasanaisen tekstin on suomentanut Aila Meriluoto, Runojen suomennokset ovat Raili Takolanderin.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.finna.fi/Record/vaski.122147
Novellin aiheen mukaan kannattanee olla yhteydessä ao. lehteen. Esimerkiksi Wikipediassa on aiheenmukainen luettelo suomalaisista aikakauslehdistä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_aikakauslehdist%C3….
Kirjasammossa www.kirjasampo.fi on linkkejä netissä toimiviin kirjoittajayhteisöihin https://www.kirjasampo.fi/fi/linkit https://www.kirjasampo.fi/fi/linkit . Mm. Rihmasto http://www.rihmasto.ma-pe.net/
Internetissä on myös mahdollisuus julkaista omia tekstejään, esimerkiksi http://kirjoittaja.fi/ .
Tässä on joitakin esimerkkejä vokaalialkuisista naisten nimistä ja niiden merkityksistä:
Aada tarkoittaa hepreaksi jalokiveä. Saksassa nimi, joka alkaa tai loppuu 'adal' tai 'adel' viittaa jalosukuiseen, ylhäiseen tai aateliseen. Aadan lisäksi tällaisia ovat esimerkiksi Adalmiina, Adele, Alisa ja Aliisa. Alisa ja Aliisa juontuvat Alicesta, joka puolestaan on lyhennelmä germaaninimistä, jotka alkavat tai loppuvat 'adel'.
Alessa on muunnelma Aleksandrasta, joka tarkoittaa kreikaksi suojelijatarta tai puolustajarta.
Ella ja Ellen ja on johdettu Helenasta ja sen muunnelmasta Elinasta. Helena tarkoittaa loistavaa ja aurinkoista.
Emma tarkoittaa suurta ja voimakasta.
Estella ja Estelle ovat muunnelmia Stellasta, joka on latinaa ja...
Turun kaupungin VII kaupunginosan korttelin 6 tontilla 1 (osoite Eerikinkatu 34 - Koulukatu 5) sijaitsevat entisen kaasulaitoksen konttorirakennus sekä pihan tallit ja makasiinit.
Lähde:
Turun kaupunginhallituksen kokouspöytäkirja 7.9.2009 Lausunnon antaminen Lounais-Suomen ympäristökeskukselle Turun kulttuuriympäristöyhdistys Puu ja Talo ry:n tekemästä rakennussuojeluesityksestä (Koulukadun maisemakokonaisuus) https://ah.turku.fi/kh/2009/0907022x/2158616.htm
Kaupungin kaasulaitos toimi yhä 1920-luvulla Eerikinkadun ja Ursininkadun kulmassa. Koska vanha kaasulaitos ei kyennyt tyydyttämään nousevaa kaasunkulutusta, uusi kaasutehdas rakennettiin kaasukellon viereen ja se aloitti toimintansa joulukuussa 1929. Vanhan kaasulaitoksen...
Paavo Cajander (1846 – 1913) tunnetaan Shakespearen näytelmien ensimmäisenä suomentajana. Hän suomensi lähes kaikki Shakespearen näytelmät.
Vuonna 2013 valmistui WSOY:n käännöshanke, jossa Shakepearen näytelmät suomennettiin uudestaan. Suomentajina olivat Matti Rossi, Lauri Sipari, Leena Tamminen, Kirsti Simonsuuri, Pentti Saaritsa, Tiina Ohinmaa, Kersti Juva, Anna-Maija Viitanen, Marja-Leena Mikkola, Jyrki Vainonen, Juhani Lindholm ja Alice Martin.
Joistakin William Shakespearen näytelmistä on useampikin suomennos (esimerkiksi Hamletista, Othellosta). Shakespearen näytelmiä ovat suomentaneet myös mm. Eeva-Liisa Manner, Veijo Meri ja Yrjö Jylhä.
Kääntäjätietoja voit etsiä Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta...
Teoksessa: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Otava, 2000) kerrotaan nimestä Pelkonen tähän tapaan:
Nimeä Pelkoi on pidetty muinaissuomalaisena henkilönimenä. A.V. Forsman mainitsee väitöskirjassaan (1891) esimerkkinä kristinuskon tuomasta pakollisesta nimenmuuttamisesta inkeriläisvanhimman Pelkoin eli Pelkoisen (Peljugin l. Pelgusijn) kasteen v. 1240. Hän sai nimen Filippi, mutta kutsuttiin kuitenkin edelleen pakanallisella nimellään.
Nimeä tapaa 1500-luvun puolivälin lähteissä etenkin Karjalasta (Jääski, Kivennapa, Lappee, Muolaa, Viipurin kaaupunki ja pitäjä: 1600-luvulla myös Hiitola, Kitee, Rautu, Pälkjärvi) ja Savosta (Rantasalmi, Sääminki, Tavinsalmi, Vesulahti), jossa esiintyy myös nimeä Pelkinen (Pelkin, Pelckoinen),...
Uusin tulokas Natossa on vuonna 2020 liittynyt Pohjois-Makedonia. Pahin änkyrä sen jäsenyyden tiellä ei ollut Turkki eikä Unkari, vaan Kreikka, joka onnistui jarruttamaan Makedonian – nykyisen Pohjois-Makedonian – jäsenyyshakemusta niin kauan, että liittymiseen kului lopulta 12 vuotta, vuodesta 2008 vuoteen 2020. Syynä tähän oli maiden välinen kiista Makedonian nimestä, joka ratkesi vasta Makedonian muutettua nimensä. Nimikiistan syynä oli se, että myös Kreikan pohjoisosan alueen nimi on Makedonia.
Kreikkaan verrattuna Turkin viivyttely Pohjois-Makedonian jäsenyyden ratifioinnissa oli varsin vaatimatonta. Presidentti Erdoğan odotutti kolme kuukautta, ennen kuin jätti liittymispöytäkirjan parlamentin käsiteltäväksi ja...
Kyselykierros kollegojen keskuudessa ei tuottanut tulosta. Kannattaa kokeilla vielä Kirjasammon kansikuvahakua, jos sieltä osuisi tutunnäköinen kansikuva silmiin: https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch
Muistaisikohan kukaan seuraajistamme kyseistä teosta?
Ahvenanmaalla puhutaan ruotsin murretta, joka muistuttaa enemmän Ruotsin Upplandin murretta kuin suomenruotsia. Ahvenanmaanruotsista kuitenkin puuttuu tonaalinen sana-aksentti kuten suomenruotsista.
Lähteet ja lisätietoa
Visit Åland: https://visitaland.com/fi/kaytannon-tietoa/kieli-ja-murre/
Marienhamns stadsbibliotek: https://web.archive.org/web/20061104161748/http://www.mhbibl.aland.fi/a…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahvenanmaanruotsi
Jussi-Pekka Toivosesta on etsitty tietoja aikaisemminkin. Jos haluat, voit tarkistaa asian Kysy kirjastonhoitajalta -vastausten arkistosta.
Jussi-Pekka Toivosesta löytyy tietoja Vaski-tietokannasta. Sinne pääsee Turun kaupunginkirjaston kotisivuilta www.turku.fi/kirjasto kohdasta Tiedonhaku ja tietokannat.
Tietoja on myön Heitä luetaan -kirjassa. Turun kaupunginkirjaston kotisivulta voit tarkistaa kirjan saatavuuden AINO-aineistotietokannasta.
Turun kaupunginkirjaston Lasten- ja nuortenkirjastossa on myös muutamia lehtileikkeitä kirjailijasta. Niitä ei lainata, mutta kirjastossa voi ottaa lehtileikkeistä kopiota tai niitä voi lukea kirjastossa.
Marianne Curleyn kotisivu, http://www.mariannecurley.com/ , on tällä hetkellä poissa käytöstä, eikä kustantajan sivuilla ollut tietoa, joten tähän kysymykseen ei valitettavasti löytynyt vastausta. Sinun kannattaa käydä kirjailijan kotisivuilla katsomassa myöhemmin, löytyisikö sieltä tietoa asiasta tai mahdollisesti kirjailijan yhteystiedot. Voisit etsiä seuraavasta fanisivusta vaikka keskustelupalstaa, jos vaikka joku olisi asiaa jo selvittänyt, http://www.artisticchardon.com/om/ .
Puolustusvoimat näyttää käyttävän UNTSOSTA nimitystä
YK:n aselevon valvontaoperaatio. http://www.mil.fi/rauhanturvaaja/operaatiot/me.dsp
Kurkistin myös Kielitoimiston sivuille, jossa on luettelo lyhenteistä. Untsoa en sieltä löytänyt, mutta vastaavanlaisia lyhenteitä kyllä enemmänkin
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149#U .
Näyttäisi siis siltä, että on hyväksyttävää käyttää myös lyhennettä. Puolustusvoimat menettelee näin.
Kielitoimiston yhteystiedot ohessa
http://www.kotus.fi/yhteystiedot
Kustaa Vilkunan kirjan Etunimet (Otava 2005) mukaan nimi Tuula on nuori nimi. Sen alkuperä on selitetty osittain Larin-Kyöstin tutuksi tulleesta sanoituksesta lauluun Tuulan tei. Kirjan mukaan suosioon ovat vaikuttaneet sanat tuuli ja tuulonen sekä nimi Tuulikki. Tuula tuli etunimenä käyttöön 1900- luvun vauhteessa.
Pentti Lempiäisen kirjan Suuri etunimikirja (WSOY 1999)mukaan Larin-Kyöstin laulu Tuulan tei on saattanut myötävaikuttaa Tuulan yleistymiseen etunimenä, mutta se liittynee taustaltaan myös luontonimiin. Sopivia esikuvia ovat olleet Tuuli, Tuulia ja varsinkin Tuulikki, jonka kutsumamuodoista Tuula on tavallisin.
Kulttuurikortti on käytössä ainakin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kaikilla se on kuitenkin vähän omanlaisensa. Tietoa esim. näistä linkeistä:
http://www.kulturkortet.se/
http://www.ungdomma.no/?ac_id=65&PHPSESSID=5e7bb6dfd83881f7d57633b82679…
http://kulturkort.dk/medieinfo.pdf
Suomessakin se on käytössä Turun ja Ähtärin lisäksi myös monessa muussa kunnassa.
Mikäli et ole ns. jailbreikannut ipadiasi, ei sille pitäisi tulla viruksia, joten virustorjunnallekaan ei ole tarvetta. Kaikki Applen kaupassa olevat sovellukset ovat tiukasti valvottuja.
http://www.forbes.com/sites/timworstall/2012/06/04/apple-explains-why-i…
Hei,
ilmeisesti kirjaa ei ole muille kielille käännetty, ainakaan sitä ei tekijöiden nimellä löydy.
Konrad Most on kuitenkin julkaissut 1910 kirjan, joka on englantilaiselta nimeltään Training Dogs: A Manual. Tästä on olemassa ainakin italiankielinen käännös; L'addestramento del cane con particolare considerazione del cane poliziotto e da difesa individualmente e senza punizioni.
