Lahden pääkirjaston aikuisten osaston varattavien asiakastietokoneiden näppäimistöt puhdistetaan 1-2 kertaa kuukaudessa. Jos koneissa on jotain vikaa/huoltotarvetta, kannattaa asiasta kertoa henkilökunnalle, jotta tiedämme, minkä osaston tietokoneella ongelmia on ilmennyt.
Valitettavasti Percy Bysshe Shelleyn runoa "Lines Written in the Bay of Lerici" vuodelta 1822 ei ole suomennettu.
https://tspace.library.utoronto.ca/html/1807/4350/poem1896.html
https://www.finna.fi/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Hyvä perusteos on Anja Nysténin kirjoittama Kemikaalikimara (Teos 2008), joka kertoo erilaisista arkielämässä kohdattavissa kemikaaleista ja niiden vaikutuksista. Kirja käsittelee kosmetiikan lisäksi mm. elintarvikkeita, pesu- ja puhdistusaineita ja lääkkeitä. Nystén on koulutukseltaan kemiantekniikan diplomi-insinööri. Hänellä on myös aiheeseen liittyvä blogi (http://kemikaalikimara.blogspot.fi/).
Kosmeettisia tuotteita koskevasta lainsäädönnöstä löytyy tietoa Tukesin sivuilta: http://www.tukes.fi/kosmetiikka.
Vuonna 2016 myydyimpien levyjen listalla, eniten myyneet naisartistit olivat Paula Vessala - Vesala, Sanni - Sanni ja Suvi Teräsniska - Sinä olet kaunis.
Jenni Vartiainen on myynyt levyjä (toukokuu 2017 mennessä) 332365 kpl. Tieto Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:ltä
http://www.ifpi.fi/
Hankimme e-äänikirjat Ellibsin kautta. E-äänikirjoja on tullut Ellibsin kokoelmiin vasta ja kokoelma on suppea https://www.ellibslibrary.com/fi/collection. Pyytämistäsi aiheista ei ole e-äänikirjoja.
Seuraavia kirjoja ehdottaisin:
Koivunen Tapani: Amerikkalainen painajainen : vuoteni USA:n vankiloissa, 2015
Khalaf, Farida: Olin Isisin vanki, nuoren jedisitytön kauhujen kuukaudet, 2016
Auer, Anneli: Murhalesken muistelmat, 2016 (on myös e-kirjana https://www.ellibslibrary.com/fi/collection)
Lönnqvist, Marko: Elämäni gangsterina, 2017
Nykänen, Harri: Rööperi, lestinheittäjät, gansterit ja kovanaamat, 2017
Vuonna 2008 on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kysytty tästä aiheesta https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-kiinnostunut-...
Kysyjäkin ehkä arvaa, ettei tällaiseen kysymykseen ole kenelläkään täsmällistä tai varmaa tietoa siitä yksinkertaisesta syystä, ettei kukaan pidä (eikä mitenkään voi pitää) kansainvälisesti kirjaa myydyistä "tuoteartikkeleista" hamasta menneisyydestä nykyhetkeen - ja lukuhan muuttuu koko ajan. Myös tuon "tuoteartikkelin" määrittely voisi olla visainen tehtävä. Olisiko "ruuvi" mielekäs määritelmä, kun erilaisia ruuveja on maailma satoja tai tuhansia. En usko, että pääsisimme edes teoreettisen laskutoimituksen äärelle kovin helpolla.
Mutta se lienee selvää, ettei kyseessä voi olla uusi (Kånken-reppu putoaa pelistä jo tässä vaiheessa), kallis, pitkäikäinen tai vain paikallisesti valmistettu esine. Jos haluaa olla "myydyin", täytyy olla...
Monilla runoilijoilla on Askeleet-niminen runo. Hakemasi runo ei vaikuta olevan Juhani Heinolan runo kirjassa Jumalan varpaanjäljet (1986), eikä Jarno Pennasen runo kirjassa Rivit : kootut runot (1966). Myöskään Eeva-Liisa Mannerin runo Askelet kuiskaavat portaissa ei ole etsimäsi. Vastausta kysymykseesi ei siis valitettavasti ole vielä löytynyt.
Hei,
Pienestä tietosanakirjasta (Otava, 1925-1928) löytyi vastaus. Palmiini on puhdistettu kookosrasva.
Kirja löytyy digitoituna. Tässä linkki palmiiniin: http://runeberg.org/pieni/3/0341.html
Lapion kahvan eli ponnen keksijää ei pysty kertomaan, kyseessä on niin vanha innovaatio. Suomessakin ponsi on tunnettu jo keskiajalla. Esimerkiksi Hattulan Pyhän ristin kirkon keskiaikaisissa maalauksissa on kuva, jossa paratiisista karkotettu Aatami kaivaa ojaa pellolla lapiolla, jossa näkyy selvästi ponsi. Maalaukseen voi tutustua Hattulan seurakunnan sivulla, johon on koottu kuvia Pyhän ristin kirkon maalauksista https://www.hattulanseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/pyhan-ristin-kirkko/kuvia-pyhan-ristin-kirkosta.
Suomen maatalouden historian ensimmäisessä osassa (SKS 2003) kerrotaan, että Suomessa varhaisimmat tiedot rautakärkisestä puulapiosta ovat 1400-luvulta, mutta se on luultavasti levinnyt Suomeen jo tätä...
Paasilinnan käyttämä lausahdus on muunnelma sota-aikaisesta sutkauksesta "Älä vapise isänmaa, ei poikaskaan vapise", jonka rintamalehti Pohjan Poika kirjasi muistiin vuonna 1944. Se on yksi pääasiassa eri rintamalehdistä kerätyistä yli 15 000 sota-aikaisesta kaskusta, joista 60-luvun alussa koottiin kaksi kirjaa otsikolla Nauru sodalle : sotiemme huumoria. Ennen Jäniksen vuotta sanonta löytyy kutakuinkin Paasilinnan käyttämässä muodossa ainakin Kai Heinosen vuonna 1973 julkaistusta Nyky-Suomen sananparsikirjasta: "Älä vapise isänmaa, vaikka poikas horjuu."
Voit etsiä läheisesti hautapaikkaa Hautahaku.fi-palvelusta.
https://www.hautahaku.fi/fi
Voit olla myös yhteydessä Helsingin seurakuntien hautapalveluihin.
https://helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/artikkelit/Uudet…
Topuli esiintyy sekä talon että sukunimenä. Seurakuntien historiakirjojen vanhat, 1700 - 1800 -luvun maininnat Topuli-sukunimestä liittyvät nimenomaan Rasvalan kylään. Voisi olettaa, että Topuli-sukunimi juontuu juurikin vanhasta talon nimestä.
Valitettavasti topuli-sanaa ei mainita missään kirjaston hallussa olevassa lähteessä: sukunimikirjoissa, paikannimikirjoissa tai muissakaan sanakirjoissa. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä löytyy tietoa varsinkin aktiivisesta ja aikaansaavasta Juho Topulista (k. 1908; linkki), mutta topuli-sanan merkitystä niistäkään ei löytynyt.
Eeva-Kaarina Kolsin artikkelissa on tieto että: "Mary Gallénin etunimi lausuttiin Meerinä. Akseli Gallen-Kallela antoi vaimolleen lempinimet Mia ja Mi. Itse hän pysyi puolisolleen aina Axelina tai Akkena." https://www.is.fi/viihde/art-2000005570195.html
Tämä voi pitää paikkansa, sillä :"Ruotsi oli Maryn äidinkieli mutta hän puhui lastensa ja piikojensa kanssa suomea. Hän oli lukenut koulussa ranskaa ja saksaa. Niitä tarvittiin matkoilla kuten myös englantia Lontoossa kesällä 1895 ja Yhdysvalloissa 1920-luvulla. Swahilia Mary käytti Brittiläisessä Itä-Afrikassa paikallisten kanssa. Ja ilmeisesti italiaa firenzeläispuodeissa asioidessaan keväällä 1898. Vieraskielisiä kirjoja perheen kirjastossa on paljon." Gallen-Kallela.fi
Äänikirjan...
Helsingissä VHS-kasettien digitointi DVD-muotoon on mahdollista Pasilan kirjastossa. VHS-DVD-digitointi toimii DVD+R- ja DVD+RW-levyillä.
Siirtoon tarvittavat laite on varattavissa osoitteesta https://varaamo.hel.fi .
Pasilan kirjaston yhteystiedot löydät täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
VHS-kasetteja voi digitoida myös Tikkurilan ja Kauniaisten kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kauniaisten_kirjasto
Mustaksi raamatuksi tai Mooseksen kuudenneksi ja seitsemänneksi kirjaksi kutsuttu teos on kokoelma keskieurooppalaisista taikakirjoista peräisin olevia tekstejä. Sen ensimmäinen tunnettu versio on vuodelta 1849. Sisällön vanhimmat osa on ajoitettu 1500-luvulle.
Teoksen voi hävittää kuten muutkin kirjat eli irrottamalla kannet ja laittamalla sivut paperinkeräykseen. Kannet ovat energia- tai sekajätettä. Kirjan voi myös viedä antikvariaattiin.
Lähteet:
Esoteric Archives: http://www.esotericarchives.com/moses/67moses.htm
Salakirjat: https://www.salakirjat.net/product/25/musta-raamattu---korupainos
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_raamattu
Kyseessä lienee Charles Dickensin romaaniin perustuva kanadalainen animaatioelokuva David Copperfield vuodelta 1993.
http://elakoonkuvat.blogspot.com/2012/09/kysely-mika-pelotti.html
David Copperfield alkukielisenä versiona (YouTube)
Rainforest Alliance päätti lopettaa ympäristömerkkinsä myöntämisen palmuöljyn tuottajille ja palmuöljyä sisältäville tuotteille vaiheittain. Virallinen tiedote käytännöstä julkaistiin 23.4.2021 ja uusittu standardi astui voimaan 1. heinäkuuta. Ennen tätä myönnetyille palmuöljysertifikaateille asetettiin viimeiseksi voimassaolopäiväksi 31.12.2022. Olemassaolevia tuotteita ei määrätty vedettäväksi pois markkinoilta, joten kaupoissa voi edelleen olla palmuöljyä sisältäviä tuotteita, joilla on Rainforest Alliance -merkki.
https://kauppa.rckfinland.fi/ymparistomerkit
https://www.rainforest-alliance.org/
https://www.rainforest-alliance.org/resource-item/policy-palm-oil-certi…
Sana Jaa on perua ruotsin kielestä ja sen käyttö eduskunnan äänestyksissä periytyy Ruotsin vallan aikana alkaneilta säätyvaltiopäiviltä, joiden historia ulottuu 1460-luvulle asti. Äänestyskäytännöstä Jaa–Ei säädettiin vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksen 59 §:ssä ja edelleen vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksen 65 §:ssä: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/19060026001. Nykyisin asiasta on säädetty eduskunnan työjärjestyksessä (40/2000): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000040
Jaa-sanalla on yhtymäkohtia myös yleisesti vanhaan äänestystapaan. Säätyvaltiopäivien talonpoikaissäädyssä käytettiin huutoäänestystä. Jaa ja Nej (myöhemmin Ei) olivat helppoja huudettavia. Jaa:n sijasta Kyllä olisi taipunut...
