Waltarin kirja L' avventuriero saa lainata Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta. Katso tiedot tästä
http://www.finlit.fi/kirjasto/index.htm sekä yhteystiedot
http://www.finlit.fi/yhteys/ksto_yht.htm
Laina-aika siellä on 28 päivää, mutta uusimismahdollisuukia on todennäköisesti.
Kyseessä voisi olla Simon Sebag-Montefioren kirja Stalin: Punaisen tsaarin hovissa (Helsinki: WSOY 2004, suomentaja Kari Klemelä, 740 sivua). Siitä on ollut arvostelu Helsingin Sanomissa 30.10.04. Kirja kertoo neuvostojohtajan ja hänen lähipiirinsä elämästä 1930 -50 -luvuilla. Kirja perustuu arkistoaineistoon ja aikalaishaastatteluihin. Kustantajan sivuilla kerrotaan, että kirjassa kuvataan muunmuassa Kremlin näkökulmasta Suomen talvisotaa edeltäviä neuvotteluja. Kirjan sisällöstä löytyy lisätietoja osoitteesta: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&isbn=951-0-29502-7
Kirja on ilmestynyt tänä vuonna eikä se ainakaan vielä ole kaupunginkirjastojen kokoelmissa. Joidenkin yliopistokirjastojen ja esim. Eduskunnan kirjaston kokoelmissa se jo on. Kysy kirjaa kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Museoviraston Korjauskortiston "Tulisijat" ISSN 1236-4517(saatavilla pdf-dokumenttina http://www.nba.fi/tiedostot/f3bc248f.pdf , s. 8 viitattu 23.2.09) kertoo kaakelipintojen korjaamisesta seuraavaa:
"Kaakelien lohkeamia voidaan korjata kipsillä, josta voi tehdä kokonaisen kaakelinkin puuttuvan tilalle. Puuttuva 'kaakeli' voidaan tehdä joko täyttämällä valmiiksimuurattua pintaa kipsillä tai valaen uusi kaakeli kipsistä ehjän kaakelin mukaan kipsistä tehtyyn muottiin. Kipsikaakeli hiotaan, käsitellään vernissalla ja maalataan öljyväreillä tarkoin samanlaiseksi kuin muutkin kaakelit. Maalipinnan kuivuttua pinta lakataan kiiltäväksi. Rikkoutuneet kaakelit voidaan liimata sopivalla värittömällä ja vedenkestävällä liimalla."
Yllä oleva...
Teos löytyy Eduskunnan kirjastosta. Voitte käydä lainaamassa sen sieltä. Kirjasto on avoin kaikille.
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/yhteystiedot.htx
On tulossa, mutta vielä ei voi tehdä varausta. Tarkkaa aikaa, jolloin kyseinen kirja saadaan kirjaston kokoelmiin, on vaikea sanoa. Varauksen voi tehdä vasta sitten, kun tiedot kirjasta ja niteet (vähintään yksi nide) ovat näkyvissä HelMet-tietokannassa. Varauksen voi tehdä, vaikka niteet olisivat käsittelyssä-tilassa.
Tässä muutama mahdollinen teos:
- Graphic designer's print + color handbook
- Color graphics : the power of color in graphic design
- Digital colour : for the internet and other media
- The big book of color in design
- Julkaisijan käsikirja
- Huom! : visuaalisen viestinnän käsikirja
- Designer's guide to color
- Visuaalinen viestintä, monialainen tulevaisuus
- Ideakirja mainonnan suunnittelijoille
Näissä tietokirjoissa käsitellään aihetta lapsen pelot:
AYALON, Ofra. Selviydyn! : yhteisön tuki ja selviytyminen. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1995.
FREUD, Sigmund. Viisivuotiaan pojan fobian analyysi. Helsinki : Yliopistopaino, 1997.
HIITOLA, Briitta. Parantava leikki. Helsinki : Tammi, 2000.
JOKINEN, Sirpa. "Sattuuks se?" : lasten kliiniset tutkimukset. Helsinki : Kirjayhtymä, 1999.
LASTEN turvattomuus Suomessa ja Virossa : 5-12 -vuotiaiden lasten huolten ja pelkojen vertaileva tutkimus / Anja Riitta Lahikainen et. al. Kuopio : Kuopion yliopisto, 1995.
LEHTIPUU, Unna: Ruusuritari ja digidonna : lapsi matkalla mediaan, 2006
LITJA, Tiia. Mä en haluu! : leikki-ikäisen arjen pulmia. Helsinki : Edita, 2000.
MINUUS ja...
Meillä ei ollut valitettavasti juuri nyt mahdollisuutta tutkia filmiä, mutta kyseinen elokuvahan sijoittuu n. 1860-luvulle, jolloin kyseessä lienee keisarillisen Venäjän asevoimien juhlapuku.
Kyseessä saattaisi olla esimerkiksi patruunalaukku, joka oli varsin koristeellinen ja saattaa tuoda myös mielikuvan "kameralaukusta". Upseerin asustukseen oli mahdollista liittää myös monenlaisia muitakin laukkuja ja koteloita, esim. asekotelo tai "leipälaukku".
Kannattaa kuitenkin muistaa, että ko. elokuva filmattiin jatkosodan aikana, jolloin puvustamisen ja varustamisen mahdollisuudet saattoivat olla normaalia niukemmat. Elokuvissa ei ole ollut myöskään aina mahdollisuuksia eikä tarvettakaan pysyä täysin sataprosenttisessa historiallisessa...
Yrityksistä on esim. UPM-Kymmene koonnut kattavan taidekokoelman 1800-luvun lopulta alkaen. Kokoelma käsittää lähes 2000 taideteosta. Yhtiö on kokenut taidekokoelman hankkimisen tärkeäksi osaksi kansallisen identiteetin muotoutumisessa. Yhtiön taiteesta on ollut vuonna 2001 näyttely Helsingin Taidehallissa nimellä Metsän henki. Lisää taidehankintojen perusteista löytyy kirjassa Metsän henki: Suomalaista taidetta UPM-Kymmenen kokoelmasta ( UPM-Kymmene, 2001).
Eduskunnan taidekokoelmista löytyy myös Liisa- Maria Hakalan teos Taidetta eduskunnassa Taidetta Eduskunnassa ( Eduskunta, 1994)
Kirjojen saatavuustiedot
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1064040__Smets%C3%A4n%20he…
Asiaa käsitellään esimerkiksi Matti Lackmanin teoksessa Suomen vai Saksan puolesta. Tämän mukaan Suomeen haluttiin palaavan vain "sellaisia jääkäreitä, jotka halusivat taistella niiden arvojen puolesta, joita valkoiset ja Saksa yhdessä edustivat".
Matti Lauerma kirjoittaa Kuninkaallinen Preussin jääkäripataljoona - kirjassaan "Kaksi tai kolme Suomeen aikaisemmin palannutta entistä jääkäriä oli liittynyt punakaartiin, mutta heidänkään ei tiedetä osallistuneen sisällissodan taisteluihin".
Vuonna 2013 Amanita -kustannus on julkaissut laajan teoksen Jääkärien perintö. Myös tässä teoksessa kerrotaan, että Suomen sisällissodassa taistelleista jääkäreistä enemmistö taisteli valkoisen armeijan jääkärijalkaväessä tai muissa valkoisen armeijan...
Valviran eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston sivuilla on tietoa potilaan oikeuksista. Siellä sanotaan mm. näin:
"Jos potilas ja lääkäri eivät pääse yhteisymmärrykseen hoidosta, siitä päättää viimekädessä lääkäri lääketieteellisten syiden perusteella. Potilaalla ei ole oikeutta saada mitä tahansa hoitoa, jota hän haluaa."
http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydenhuolto/potilaan_oikeu…
Kirjasto 10:ssä on kopiokone, jolla voit skannata omalle muistitikulle tai suoraan omaan sähköpostiisi. Kympissä on myös muutama lainattava skanneri, joita voidaan käyttää kaikkien tietokoneiden yhteydessä. Palvelu ei maksa mitään.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10
Lapsi saa neuvolakortin eli lapsuusiän terveyskortin neuvolasta heti syntymänsä jälkeen, ja sitä käytetään siihen asti, kun hän siirtyy kouluun.
Neuvolakirjassa (toimittaja Olli Simell,1997, s.219) on kuvia painon ja pituuden seurannasta neuvolakortissa. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1071032__Sneuvolakirja__Or…
Omaan käyttöön tällaisen tapetin saisi tehdä, mutta jos on tarkoitus myydä sitä, jokaisen mainoksen ja erityisesti sarjakuvan käyttöön täytyy hankkia ensin lupa. Kaupallinen käyttö on lähtökohtaisesti aina luvanvaraista. 1950-luvun aineisto on lähtökohtaisesti melkein kaikki tekijänoikeuden vielä suojaamaa sisältöä.
Heikki Poroila
Sekä kirjojen kansikuvia että tekstiä suojaa tekijänoikeus ja niiden julkaisemiseen tarvitaan lähtökohtaisesti tekijän lupa. Kuvia saa siteerata tieteellisten ja arvostelevien esitysten yhteydessä. Julkaistulla kuvalla tulee kuitenkin olla vahva ja perusteltu sidos kirjoitettuun tekstiin. Tällaisia ovat esimerkiksi arvostelevat kirjablogikirjoitukset. Tällöin voidaan vedota sitaattioikeuspykälään. Kuvia kirjojen kansista ei voi julkaista ilman lupaa pelkästään viihdekäyttötarkoituksessa. Kun kirjan kannen tekijän kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, niin ne ovat tekijänoikeuksista vapaita.
Tekijänoikeuksista saa lisätietoja mm. seuraavilta sivuilta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
http://www.tekijanoikeus.fi/
http://...
Samaan aihepiiriin, josta mainitsemasi teokset kertovat, voit tutustua lukemalla Eunsun Kimin ja Sébastien Fallettin teoksen Pohjois-Korea : yhdeksän vuoden pakomatka helvetistä (2014) ja
Hyeonseo Leen ja David Johnin teoksen Seitsemän nimen tyttö : pakoon Pohjois-Koreasta (2015).
Teokset ovat lainattavissa tai varattavissa HelMet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kysyin asiaa ensimmäisen kirjan kustanjan Tammen nykyiseltä kustannuspäälliköltä. Hän vastasi näin:
"En usko että näin vanhaa asiaa pystyy enää sen kummemmin selvittämään. Meillä ei ole enää töissä ihmisiä, jotka olisivat olleet läheisesti tekemisissä kirjan kanssa. Veikkaisin että ensimmäinen osa ei menestynyt, joten enempää ei tehty."
Vakiintuneen hyvän tavan mukaista on tällaisissa tapauksissa mainita selkeästi, kenen piirroksesta on kysymys. Jos kyse on vain nimen etukirjaimista ja vuosiluvusta, tätä ei voi pitää riittävänä informaationa eli kyllä olisi ollut syytä erikseen avata opinnäytteen lukijalle, kuka nimikirjainten takana on. Käyttö oli laillista, mutta ei siis aivan "hyvän tavan mukaista".
Heikki Poroila