Taiteilijoiden signeerauksia voi yrittää selvittää esim. Juha Vallin Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelin avulla https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1103278__Ssigneerausmatri… .Apua kannattaa kysyä myös tunnetuilta huutokauppakamareilta:- Helander https://www.helander.com/- Hagelstam https://www.hagelstam.fi/- Bukowskis https://www.bukowskis.com/fi/?gclid=EAIaIQobChMIt7WM5aXY-wIVRPgYCh3A-gl…
Medici.fi-videopalvelu on käytettävissä Helmet-kirjastokortilla. Palvelu tarjoaa konserttitallenteita, musiikkidokumentteja, oopperaa ja balettia. Palveluun tarvitaan ainoastaan kirjastokortin numero.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Musiikki/Medicitvvideopalvelu_tuo_kulttuurin_koti(221158)
Muita elokuvapalveluita Helmet-kirjastot eivät tällä hetkellä tarjoa.
Hei,
Kyseinen runo löytyy Lukukeskuksen julkaisemasta pienten lasten runokirjasta Lorulahja (lukukeskus, 2019).
Lukukeskuksen julkaisema runokokoelma lahjoitettiin neuvoloiden kautta kaikille vuosina 2019-2021 syntyneille lapsille osana Lukulahja lapselle -kirjakassia. Kirjaa ei ole saatavissa kirjastoista tai kirjakaupoista. Varmaan antikvariaateista tai kirppareilta voi löytyä.
Valo ikkunassa, alkukieliseltä nimeltään The light behind the window, ilmestyi alun perin vuonna 2012. Sen myötä näyttää siltä, että kaikki kirjailijan Luncinda Riley -nimellä kirjoittamat kirjat on nyt suomennettu. Aiemmalla Lucinda Edmonds -nimellä julkaistuista kahdeksasta romaanista on suomennettu neljä (Tähti ja enkeli 1996, Näyttämöiden lemmikki 1997, Sydämen aaria 1998 ja Ilman sinua 1999). Suomentamattomista neljästä Edmonds-teoksesta Riley kirjoitti uudelleen Seeing double -romaanin, joka julkaistiin nimellä The love letter ja suomeksi Vaarallinen kirje.
Ainakin toistaiseksi kokonaan kääntämättä ovat romaanit Lovers and players (1992), Hidden beauty (1993) ja Playing with fire (1998). Niiden julkaisemisesta ei ainakaan...
Etsitty Riivaajien katkelma löytyy kolmannen kirjan seitsemännen luvun toisesta jaksosta.
Lea Pyykön suomennoksessa se kuuluu seuraavasti: "Kaikkein työläintä on elää elämä valehtelematta... -- " (Riivaajat. 2, Kolmas osa, Seitsemäs luku, II, s. 329 – Karisto, 1982)
Ida Pekari puolestaan on kääntänyt sen näin: "Ei mikään ole vaikeampaa kuin elää elämäänsä valehtelematta... -- " (Riivaajat. 3, Seitsemäs luku, II, s. 292 – Otava, 1928)
Otavan vuonna 1979 julkaisemasta Riivaajien kolmiosaisesta laitoksesta etsitty kohta näyttää puuttuvan lähes kokonaan painoteknisen kömmähdyksen vuoksi:
- Ystäväni, olen valehdellut koko elämäni ajan, silloinkin kun puhuin totta. En koskaan ole puhunut totta totuuden itsensä vuoksi, vaan aina omaa...
Kyseessä lienee Jukka Linkolan säveltämä ja Jukka Virtasen sanoittama laulu heidän Peter Pan -musikaalistaan. Valitettavasti suomalaisten kirjastojen kokoelmista ei löytynyt laulun nuottia. Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastosta löytyisi näytelmämoniste kyseisestä musikaalista (monisteen sisällöstä ei ole tarkkaa tietoa):https://www.finna.fi/Record/uniarts_print.99805174206249?sid=4702995140
Shintolaisuuden jumalolentoja kutsutaan Kameiksi. Sivustolla Kanka-Japan.fi Kerrotaan shintolaisuuden jumalista tarkemmin: "Shintolaisuudessa jumalia, henkiä, yliluonnollisia voimia ja olemuksia kutsutaan kameiksi, ja ne hallitsevat luontoa sen kaikissa muodoissa ja niiden uskotaan asuvan luonnonkauniissa paikoissa."... "Kuten monissa muissakin muinaisissa uskonnoissa, shintolaiset jumalat edustavat tärkeitä astrologisia, maantieteellisiä ja meteorologisia ilmiöitä, jotka ovat aina läsnä ja joiden katsotaan vaikuttavan jokapäiväiseen elämään. Nämä jumalat eli ujigamit liittyivät tiettyihin muinaisiin klaaneihin eli ujiin. Aurinko ja ylin jumaluus on nainen, Amaterasu."... "Muita tärkeitä jumalhahmoja on Inari, riisin kami, jota pidetään...
Narnia-kirjoissa on jonkin verran jännittäviä kohtauksia ja taistelua, mutta väkivalta ei ole yksityiskohtaista tai graafista. Yleisesti sarja sopii noin 7-vuotiaista alkaen, riippuen lapsen lukutaidon tasosta ja siitä, kuinka paljon jännitystä hän kestää. Moni lapsi onkin tutustunut Narniaan ensin yhdessä aikuisen kanssa.
Turun kaupungin VII kaupunginosan korttelin 6 tontilla 1 (osoite Eerikinkatu 34 - Koulukatu 5) sijaitsevat entisen kaasulaitoksen konttorirakennus sekä pihan tallit ja makasiinit.
Lähde:
Turun kaupunginhallituksen kokouspöytäkirja 7.9.2009 Lausunnon antaminen Lounais-Suomen ympäristökeskukselle Turun kulttuuriympäristöyhdistys Puu ja Talo ry:n tekemästä rakennussuojeluesityksestä (Koulukadun maisemakokonaisuus) https://ah.turku.fi/kh/2009/0907022x/2158616.htm
Kaupungin kaasulaitos toimi yhä 1920-luvulla Eerikinkadun ja Ursininkadun kulmassa. Koska vanha kaasulaitos ei kyennyt tyydyttämään nousevaa kaasunkulutusta, uusi kaasutehdas rakennettiin kaasukellon viereen ja se aloitti toimintansa joulukuussa 1929. Vanhan kaasulaitoksen...
Hei,
Pienestä tietosanakirjasta (Otava, 1925-1928) löytyi vastaus. Palmiini on puhdistettu kookosrasva.
Kirja löytyy digitoituna. Tässä linkki palmiiniin: http://runeberg.org/pieni/3/0341.html
Kysymyksellä haettaneen Fredmanin epistolaa 35 (Koskeva kaunotarta ja hänen häilyväisyyttään), jossa tämäntapainen ajatus – käänteisenä tosin – esiintyy: "Tuopistaan voi joskus luopuakin, / vaan ikinä ei kapakastaan". Liisa Ryömän suomennos löytyy kokoelmasta Lauluja lasin läpi : Carl Michael Bellmanin epistoloita ja lauluja.
Epistolaa 35 ovat Ryömän lisäksi suomeksi riimitelleet ainakin Reino Hirviseppä (Petetyt veikot : hänen ihanuutensa ja häilähteleväisyytensä kunniaksi) sekä Outi Honkasalo ja Esko Hakuni (Fredmanin epistola n:o 35 joka koskee kaunokaistaan ja hänen häilyvyyttään): "Pullon jos hukkaiskin veljemme nuo, / niin krouviin he kulje ei harhaan" (Hirviseppä), "Veljet voi erehtyä lasistaan, / vaan aina he...
Ääni on suoraviivaisesti etenevää aaltoliikettä, mutta se etenee vain väliaineessa eli tässä tapauksessa ilmakehässä. Avaruudessa ääni ei voi edetä.
"Ääni on atomien tai molekyylien liikettä toistensa suhteen. Tämän vuoksi ääni tarvitsee aina edetäkseen väliaineen. Ääni ei etene esimerkiksi avaruudessa (tähtien välisessä tilassa), koska siellä ei ole väliainetta. Äänen nopeus riippuu väliaineesta, jossa se etenee. Ääni koostuu aalloista, joissa samat vaiheet toistuvat tietyin väliajoin. Ajattele veteen tiputettua kiveä, joka saa aikaan aaltoja veden pinnalla. Ääniaallot ovat kuten veden pinnalla etenevät aallot. Ne etenevät äänilähteestä (vedessä kiven ja pinnan kohtaamispisteestä) kaikkiin suuntiin samalla nopeudella...
Herran kanssa pellon laidassa on suomenkielinen versio kansansävelmästä I fjol så gick jag med herrarna i hagen. Sen on sanoittanut Vexi Salmi. Oikeuden puheenjohtajan esittäjästä en löytänyt tietoa. Iivana Nyhtänköljä oli Edward Vesalan pseudonyymi, hänen lisäkseen kappaleella esiintyy Karelia-yhtye.
Fono-tietokanta on vielä toistaiseksi (20.12.2023) asiakaskäytössä, vaikka sen päivittäminen on lopetettu ja korvaavan palvelun pitäisi olla tulossa. Tietojen etsimiseen voi käyttää myös Suomen kansallisdiskografia Violaa. Siihen on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 sekä kotimaisista nuoteista kattavasti vuodesta 1977.
Fono.fi: Herran kanssa pellon laidassa
Viola: Herran kanssa...
Lönnrot mietti pitkään, minkä nimen työstämälleen teokselle antaisi. Hänen kerrotaan työvaiheessa usein puhuneen "Väinämöisen runoista", mutta lopulta hän päätyi "Kalevalaan". Nimi juontuu myyttisestä Kaleva -hahmosta, jonka jälkeläisinä Lönnrot piti Kalevalan tärkeitä hahmoja, kuten Väinämöinen, Ilmarinen, Lemminkäinen, Joukahainen ja Kullervo. Kun "Kalevaan" lisätään -la-pääte ja saadaan näin "Kalevala", viittaa nimi Kalevan jälkeläisiin ja heidän asuinseutuihinsa, joita Lönnrot halusi korostaa suomalaisuuden alkuperänä ja teoksen keskipisteenä.Lähde:Häkkinen, Kaisa (2020): Jättiläisten maasta Kalevalan kankahille. Pirta 59(4), s. 18-19.
Voit pyytää tietojasi Helsingin terveydenhuollon keskusarkistosta. Asiakastietojen pyytäminen: https://www.hel.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/asiakkaan-tiedot-ja-oikeudet/asiakastietojen-pyytaminen
Kotimaisten kielten keskuksen sivulle on koottu kielentutkijoiden kirjoituksia linnuista: https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/kotus-vinkkien_arkisto_(2019-2020)/kotus-vinkit_2020/kevat_siiven_alla.33777.newsIrma-Riitta Järvisen ja Markku Tantun Pieni lintukirja kertoo, miten linnunääniä on tulkittu, miten linnut ovat saaneet lajipiirteensä, minkälaisia enteitä, uskomuksia ja taikoja lintuihin liittyy ja millaisia pikkurunoja ja loruja siivekkäistä on sepitetty. Linnut esitellään kirjassa elinympäristöittäin ja lajeittain.Eero Ojasen ja Daga Ulvin Suomen Myyttiset linnut on kuvitettu teos, joka käsittelee suomalaisissa tarustoissa ja kansanperinteessä esiintyvistä linnuista ja niihin liitetyistä myyteistä ja uskomuksista.Marjo Meriluoto-...
Vaasan historiasta on kirjoitettu useita kirjoja, mutta tähän kysymykseen niistä ei löytynyt vastausta. Tutkin kirjoja kuten Vaasan historia: osat I-IV, Hoving: Vaasa 1852-1952, Aspelin: Lehtiä Waasan kaupungin historiasta, Lehtikanto: Rakennettiin uusi Vaasa ja Lilius: Suomalainen puukaupunki."Vöråstan" mainitaan useissa jo 1800-luvun loppupuolella julkaistuissa sanomalehdissä, mutta artikkeleissa ei perehdytä nimen taustaan. Ainoa viite, josta voisi jotain arvailla, on 26.9.1912 julkaistussa Finska-Amerikanaren sanomalehdessä. Lehdessä kerrotaan, kuinka Vöyrinkaupungilla asuu lähestulkoon ainoastaan Vöyriltä, Mustasaaresta ja Koivulahdesta kaupunkiin muuttaneita henkilöitä. Myös teoksessa "Nimellään paikka löydetään Pohjanmaallakin"...
Espoon kaupunginarkistosta voit pyytää koulutodistuksia. Voit ottaa kaupunginarkistoon yhteyttä esimerkiksi sähköpostitse tai puhelimitse. https://www.suomi.fi/palvelut/palvelupiste/kaupunginarkisto-espoon-kaupunki/f4ef657e-d00d-44ae-ae5c-fb43c117d953Neuvolatietoja voit tiedustella Länsi-Uudenmaan Hyvinvointialueelta. https://www.luvn.fi/fiTiedoksi vielä, että Espoo-infosta saat yleisneuvontaa Espoon kaupungin palveluista ja tukea palveluihin hakeutumisessa. https://www.espoo.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/asiakaspalvelu-ja-asiointi/espoo-info
Waltarin kirja L' avventuriero saa lainata Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta. Katso tiedot tästä
http://www.finlit.fi/kirjasto/index.htm sekä yhteystiedot
http://www.finlit.fi/yhteys/ksto_yht.htm
Laina-aika siellä on 28 päivää, mutta uusimismahdollisuukia on todennäköisesti.
