Otto Kotilaisen (1868 - 1936) teosluettelon mukaan laulu Jouluyö on vuodelta 1902.
Laulu alkaa sanoilla Tyyni on ilta jääpuvussaan. Laulu julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1907 kokoelmateoksessa Det sjungande Finland = Suomen sävelistö 4. Tuorein nuottijulkaisu laulusta on Bells-kustantamon Suomalainen joulu -sarjassa (2006).
Laulutekstin tekijästä Aapo Kohosesta löytyi tietoa vain elinvuodet: 1864 - 1930.
Lähteet:
Otto Kotilaisen teosluettelo
Tuomas Piiroinen: Joulun lauluperinne : joululauluhakemisto (951-692-303-8).
A. Viljasalon aikalaisohje kutsuntaikäisille kertoo seuraavaa:
"Nostoväen toiseen luokkaan siirretään ne asevelvolliset, jotka ovat olleet kutsunnassa, mutta joita ei ole hyväksytty vakinaiseen palvelukseen, sekä ne, jotka palveltuaan 9 kuukautta vian tai sairauden takia vapautetaan vakinaisesta palveluksesta, ellei heitä tällöin kokonaan vapauteta asevelvollisuudesta."
Siirron nostoväen toiseen luokkaan on aiheuttanut silloisen lääkärintarkastusohjesäännön kohta 31. Hyvin epämuodostunut rintakehä. B merkitsee lievemmän laatuista tapausta, josta seuraa vapautus rauhan ajaksi.
Sama kohtalo kohtasi 1920-luvulla noin kolmannesta kustakin ikäluokasta.
Lähteitä ja taustaa:
Ahlbäck, A. (2010). Soldiering and the making of Finnish...
Tekijänoikeuslainsäädäntö koskee kaikkea julkaisemista, siis myös sosiaalista mediaa.
Tekijänoikeuslaki, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Sanasto, tietoa tekijänoikeudesta, https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/
Sitaattioikeuden perusteella voi teosta siteerata asiallisesti. Siteerauksen voi tehdä, jos sitä hyödynnetään omassa tekstissä, esimerkiksi tutkimuksessa tai kirjallisuusarvotelussa. Lisäarvon tuominen omaan tekstiin ei riitä perusteluksi, Sanaston sivulla annetaan esimerkiksi proosapätkän painaminen tuotekatalogiin tai runon julkaiseminen omaa blogia piristämässä: ne eivät täytä kriteerejä. Käsittääkseni Facebookissa tai Instagrammissa mainitunlainen julkaiseminen on...
Lönnrot on aika vaikeasti määriteltävä. Kansallisbibliografia ketoo hänestä mm. näin:"Elias Lönnrot oli suomen kirjakielen toinen isä Mikael Agricolan jälkeen, kansalliseepoksen, Kalevalan, ja sen sisarteoksen Kantelettaren luoja, kielen uudistaja ja sanakirjojen toimittaja sekä ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden kustantaja ja toimittaja. Lönnrot oli myös lääkäri ja laati lukuisia kansaa valistavia terveydellisiä ja tieteellisiä julkaisuja." https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2836
Lönnrot eli kuitenkin 1800-luvulla aikana, joka luetaan kirjallisuuden kautena romantiikkaan. Turun yliopisto kirjallisuudentutkimus
Kalevalaa ja Kanteletarta kuitenkin hyödynnettiin etenkin 1900-luvun...
Aristoteleen kantapään toimituksesta kerrottiin, että musiikin Hammond-uruille on säveltänyt Jouni Kenttämies (Yle) ja juonnot lukee Hellevi Härkönen (Yle).
https://areena.yle.fi/podcastit/1-2750116
Kyseessä voisi olla alkuperäinen tai ainakin vanha versio Rosvo ja Poliisi -pelistä. Pelialusta näyttää vähän toisenlaiselta tässä versiossa, mutta idea vaikuttaa samalta. Peli on legendaarinen roolipeli, jossa on tarkoitus tienata mahdollisimman paljon rahaa. Jos olet rosvo, ryöstät pankki- ja postikonttoreita. Jos olet poliisi, otat kiinni rosvoja ja tienaat palkkiorahoja. Eniten rikollisuudella tienaava voittaa tässä klassisessa perhepelissä, jota on myyty yli 60 vuotta.
https://www.algaspel.se/produkter/barnspel/tjuv-och-polis
Liitteesä näkyy kuva nykyisestä pelilaudasta.
Karaokea varten varustettuja tiloja löytyy ainakin Lippulaivan, Myllypuron, Oodin ja Tikkurilan kirjastoista. Tiloja voi etsiä ja varata alla olevien linkkien kautta.
Espoon varaamo
Helsingin varaamo
Tikkurilan kirjaston soittohuone
Iso on johdos ikivanhasta isä-sanasta. Kansanrunoudessa iso esiintyy isä-sanan deminutiivisena rinnakkaismuotona. Suomen kirjakielessä iso on esiintynyt Agricolasta alkaen.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
SKS:n Suomen kansan vertauksia -kirja taustoittaa sanontaa "Seisoo kuin Jyrin päivä" selittävällä huomautuksella "vastakohtana pääsiäiselle". Pääsiäissunnuntain ajankohta kalenterissa voi vaihdella melkoisesti (kirkon pääsiäissäännön mukaan 22.3.–25.4.), mutta Jyrin päivä on aina samaan aikaan vuodesta. – SKS:n Vanhat merkkipäivät listaa Jyrin päivään kytkeytyviä sanontoja enemmän kuin yhdellekään toiselle pääsiäisaikaan kuulumattomalle maaliskuun lopun ja huhtikuun lopun väliselle päivälle, joten Jyrin päivän voisi otaksua valikoituneen vertailukohteeksi sen merkittävyyden vuoksi.
Sanonnasta tunnetaan myös pitempi muoto "Seisoo kuin Jyrin päivä allakan laidassa" ja variantti "Ei liiku enempää kuin Jyrin päivä".
Kyllä isoäitisi serkku ja hänen lapsensa ovat sinulle sukua, mutta eivät kovin läheistä. Suomen kielessä ei ole näille sukulaisuussuhteille yleisesti käytössä mitään vakiintuneempia sanoja (kuten täti, anoppi ym.), vaan isoäitisi serkku on sinulle isoäitisi serkku. Hänen lapsensa puolestaan ovat isäsi tai äitisi pikkuserkkuja. Tästä taulukosta voi olla apua sukulaisuussuhteiden ja niiden nimitysten hahmottamisessa: Tuomas Salste: Sukulaiset
Varmasti on vain mukava tapa siellä, missä pianon pito kadulla on mahdollista.
Kanadassa on listaus julkisista pianoista https://pianos.pub/location/canada
Myös Ranskassa on vuonna 2012 ollut runsaasti katupianoita. http://streetpianos.com/paris2012/
Ukrainassakin on ollut useampia julkisia pianoita. https://pianos.pub/location/ukraine
Yleisessä käytössä olevian pianoiden listauksen löydät siis osoitteella https://pianos.pub/location
Suomessa on sivuston mukaan jo yksitoista julkista pianoa. https://pianos.pub/location/finland
Kyseessä on ilmeisesti Karhunlapset-kappale. Kappaleen sanat löytyvät esimerkiksi Lauluaarteiden kirja -nuottikokoelmasta. Kappale löytyy myös nuottikokoelmista: Lasten toivelaulukirja, Iloinen lauluretki: päiväkerholauluja ja -leikkejä 2, Lasten kultainen laulukirja 1 sekä Antila: Tule leikkimään.
Paasilinnan käyttämä lausahdus on muunnelma sota-aikaisesta sutkauksesta "Älä vapise isänmaa, ei poikaskaan vapise", jonka rintamalehti Pohjan Poika kirjasi muistiin vuonna 1944. Se on yksi pääasiassa eri rintamalehdistä kerätyistä yli 15 000 sota-aikaisesta kaskusta, joista 60-luvun alussa koottiin kaksi kirjaa otsikolla Nauru sodalle : sotiemme huumoria. Ennen Jäniksen vuotta sanonta löytyy kutakuinkin Paasilinnan käyttämässä muodossa ainakin Kai Heinosen vuonna 1973 julkaistusta Nyky-Suomen sananparsikirjasta: "Älä vapise isänmaa, vaikka poikas horjuu."
Laulu on Yrjö Niemelän Koululaisen kevätmietteitä. Ensimmäinen säkeistö kuuluu:
"Aurinko paistaa ikkunan pieleen, ikkunan pieleen,
ai, ai, pieleen,
aurinko paistaa ikkunan pieleen,
ja kesä tulee mieleen."
Laulussa on kaikkiaan kuusi säkeistöä.
Laulu löytyy laulukirjasta Lapinlasten laulukirja. Kirja on lainattavissa Kokkolan kaupunginkirjastosta.
https://anders.finna.fi/Record/anders.953386?sid=2931176439
Kaikki Tarvo Laakson levytetyt laululyriikat voi löytää hänen kirjastaan Mies, kitara ja sanat. Se sisältää myös Laakson lyhyet kommentit kustakin kappaleesta. Krusifiksin juurelle -laulusta rokkipappi sanoo seuraavaa: "Tulisieluinen tuohtuminen alas ajetun kirkon ja perinteisten kristillisten ihanteiden raunioilla."
Kansallisarkiston Arkistojen Portin aineisto-oppaista löytyy tietoa henkikirjoista: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/henkikirjat
Siellä sanotaan, että henkikirjat ovat olleet verotusta varten laadittuja manttaaliluetteloita. Koska henkikirjojen pohjana on käytetty maakirjoja, on näiden rakenteessa ja sisällössä paljon yhtäläisyyksiä: kylän talot (eli tilat, eli ne, jotka ovat maksaneet maaveroa) on ryhmitelty yleensä yhteen, ja ihmiset taas on merkitty asuttamansa talon yhteyteen. Aina taloilla ei ole ollut sanallista nimeä, vaan identifiointiin esim. henki- ja rippikirjoissa on käytetty numerointia - tai molempia. Maakirjoissa eli virallisessa maarekisterissä taloilla eli tiloilla eli kiinteistöillä on ollut...
Nicholas Evansilta on ilmestynyt suomeksi teokset:
Hevoskuiskaaja (1995), Suden läheisyys (1998), Tulisielut (2002), Kylmät vuoret (ilmestyy syksyllä 2006). Kirjailijan kotisivulla esitellään samat teokset (www.nicholasevans.com/author/author.asp).
