Tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannan mukaan kirjaa löytyy ainoastaan Jyväskylän, Kuopion, Turun ja Tampereen Yliopistojen kirjastoista. Kaukolaina-pyynnön voit tehdä Helsingin kirjastojen kautta. Kysy lähimmästä kirjastostasi tarkempia ohjeita. Voit tehdä pyynnön myös Internetin kautta osoiteessa: http://www.lib.hel.fi Valitse kirjastopalveluiden opas, sieltä löydät Kaukopalvelu henkilöasiakkaille.
Karl Edward Wagnerilta on suomennettu ainoastaan kaksi teosta:
Pimeyden verkot (alkuteos: Darkness weaves) WSOY 1992 sekä:
Kauhujen kirja 6 (kokoomateos, joka sisältää myös Wagnerin tekstiä, alkuteos Night visions 2), 1994
Kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit katsoa nettiosoitteesta:
http//www.libplussa.fi
Ahti Lakan teos Isäni tarina: Portterista betoniin (2001) löytyy esimerkiksi Turun yliopiston ja Åbo Akademin kokoelmista. Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa kyseistä teosta ei valitettavasti ole. Seuraavassa on linkit Turun yliopiston ja Åbo Akademin saatavuustietoihin:
https://utu.finna.fi/Record/volter.874319
https://abo.finna.fi/Record/alma.471691
Kun etsit jonkin teoksen saatavuustietoja Suomen kirjastoista, voit käyttää esimerkiksi Finna-tietokantaa (https://www.finna.fi/). Finna on hakupalvelujen kokonaisuus, johon kuuluu paljon suomalaisia museoita, kirjastoja ja arkistoja. Lisäksi voit hakea tietoa kirjastot.fi-sivuston monihaulla (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/). Sen avulla voit rajata hakusi esimerkiksi tiettyjen kuntien...
Kaunokirjallisuutta, joissa matkustetaan junalla Siperiassa:
Rosa Liksom: Hytti nro 6
Hugo Pratt: Corto Maltese Siperiassa (sarjakuva)
Antti Tuuri: Suuri viljajuna Siperiasta
Paulo Coelho: Alef
Stuart M. Kaminsky: Murder on the Trans-Siberian Express : an inspector Porfiry Rostnikov mystery (E-kirja)
Kaunokirjallisuutta, joka sijoittuu Siperiaan:
Jevgeni Griškovets : Joet
Anneli Ylimartimo: Baikal, ystäväni
Jeremei Arpin: Siperian veriset lumet
Kaunokirjallisuutta, jossa ollaan vankileirillä Siperiassa:
Guzel Jahina: Suleika avaa silmänsä
Riikka Pelo: Jokapäiväinen elämämme
Katja Kettu: Yöperhonen
Matkakertomukset ym:
Robert M. Goldstein: The gentleman from Finland – adventures on the Trans-...
Minullakaan ei ole Helsingin isojen kirjastojen tarkkoja kokoelmamääriä (ehkä joku ne pystyy kaivamaan esiin ja lisäämään tähän vastaukseen), mutta kyllä Oodi kuuluu isojen ryhmään kuin Pasila, Töölö, Itäkeskus, Kallio ja Malmi. Ehkä kokoelman suuruutta hahmottaa silti paremmin vertailu itsenäisiin naapurikuntiin, joista saa tarkkoja tilastotietoja osoitteesta tilastot.kirjastot.fi.
Radanvarsikunnista Järvenpäällä ja Keravalla on noin 150 000 kirjan kokoelmat, Riihimäellä melkein 200 000. Kirkkonummi on edellisiä hieman pienempi, noin 140 000 kirjaa, Lohja taas huomattavasti suurempi 290 000. Oodia hitusen isompi on Sipoon kokoelma, sitä pienempiä ovat mm. Kauniainen, Askola, Mäntsälä ja Myrskylä. Oodi on siis Helsingin sisällä "suuri",...
Kosmologi Tommi Tenkanen sanoo Ylen Prisma studiossa mm. näin: "Alkuräjähdys oli ajanjakso, jona maailmankaikkeus oli laajetessaan hyvin kuuma ja tiheä. Kuitenkin alkuräjähdystä ennenkin oli nykykäsityksen mukaan tapahtumia." Lisää tietoa alkuräjähdyksestä mm. Prisma studiosta, Ylen uutisista ja geologia.fi-sivustolta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/07/03/vaarinkasitys-alkurajahdys-oli-kaiken-alku
https://yle.fi/uutiset/3-10944052
http://www.geologia.fi/index.php/2018/04/23/big-bang-alkurajahdys/
Vuonna 1930 julkaistun artikkelin mukaan viimeinen Bachin tiedetty jälkeläinen oli Carolina Augusta Wilhelmine Ritter, joka kuoli 13 toukokuuta 1871. Myöhemmin on tutkittu lisää ja löydetty, että olisi Von Colson-nimisiä henkilöitä, jotka ovat suoraa sukua, mutta ei siis nimellä Bach.
Tieto täältä (englanniksi). Tällä keskustelupalstalla myös viitataan von Colsoniin ja Göschel-nimiseen henkilöön jälkeläisinä (saksalaisen artikkelin perusteella).
Tietoa taiteilijasta Paul Burman löytyy analyyttisesta tutkielmasta Burman, Kristi, "Body and space: Descovering the composition of Paul Burman", http://eprints.st-andrews.ac.uk/archive/00000386/01/Vol7-article2.pdf.
Tästä huolimatta en ole saanut selville, milloin hän vaikutti Ruotsissa. Stockholms auktionsverk, jossa myydän paljon taidetta, voisi ehkä auttaa tässä asiassa.
http://www.auktionsverket.se/
Kirjastosta löytyy paljonkin korttitemppukirjoja sekä suomeksi että englanniksi. Kirjat ovat enimmäkseen perustasoa. Parhaiten voit hakea sinulle sopivaa kirjallisuutta Helmet-tietokannasta (=pääkaupunkiseudun yleisetn kirjastojen yhteinen aineistohaku).
Helmet-aineistohaun sivulle pääset osoitteella http://www.helmet.fi . Valitse vasemmanpuoleisesta pudotusvalikosta hakutavaksi Aihe. Kirjoita hakusanaksi "korttitemput" (ilman lainausmerkkejä), paina Hae-painiketta ja valitse seuraavasta näytöstä 2-vaihtoehto (klikkaa linkkiä), niin saat esille kirjaluettelon.
Klikkaamalla kirjojen nimekkeitä, saat näkyviin kirjan saatavuustiedot. Kirjan voit varata joko noutamalla sen kirjastosta, jos se on "hyllyssä"-tilassa tai puhelimitse, mikäli...
Eräiden internet-lähteiden mukaan toinen tyttäristä Gillian Baverstock (synt. 1931) on tehnyt elämäntyönsä ala-asteen opettajana, mutta on nyt jo eläkkeellä. Nuorempi tytär Imogen Smallwood (synt. 1935) on koulutukseltaan psykoterapeutti.
Lähteet:
http://www.contactmusic.com/new/xmlfeed.nsf/mndwebpages/blyton.s%20daug…
http://en.wikipedia.org/wiki/Enid_Blyton
http://www.theage.com.au/articles/2002/03/30/1017206160031.html
Lienee kyse kielitieteilijästä Leonard Bloomfield (1887-1949), Wikipediasta löytyi hänestä tietoa: http://en.wikipedia.org/wiki/Leonard_Bloomfield
Hakemalla Frank-haulla maakuntakirjastoista, näet yleisten kirjastojen tilanteen: http://frank.kirjastot.fi/ . Ehkä tunnetuin teos Language on myös Joensuun seutukirjaston kokoelmissa. Varastokirjastosta löytyy myös joitakin. Frankin kautta pääsee myös hakemaan tekijähaulla yliopistokirjastoista.
Hei!
Helmet-kirjastoissa näyttää olevan saatavilla varsin vähän kysymykseesi liittyvää tietoa. Relevanteimmalta näyttää teos:
Suhonen, Ville. Nimeke Tilapäiset tulvasuojelurakenteet : selvitys tarjolla olevista vaihtoehdoista / Ville Suhonen ja Kari Rantakokko. Kirja on hyllyssä-tilassa Pasilan kirjastossa, Sellossa ja Tikkurilan kirjastossa.
Kirja löytyy Lieksan kirjastosta. Tekemällä kaukolainan voit mahdollisesti saada sen tilattua kotikirjastoosi.
Kirjaa on myös mahdollista ostaa netitse TitiTyy verkkolankakaupan kautta
http://www.titityy.fi/fi/tuotteet/kirjat/haapsalu-shawl
Suomennoksesta en osaa sanoa.
Kyllä, Riihimäen Sanomat on sekä mikrofilmeinä että alkuperäisinä lehtinä ilmestymisvuodestaan 1914 alkaen aina 31.10.2003 saakka, jonka jälkeen lehti muuttui Aamupostiksi. Mikrofilmejä tai alkuperäisiä lehtiä voi lukea lehtisalissa.
Vuoden 1956 Helsingin puhelinluettelo on luettavana Pasilan kirjaston varastossa. Kirjaa ei voi lainata kotiin, mutta sen voi pyytää luettavakseen.
Pasilan kirjaston osoite on Kellosilta 9 ja kirjasto on kesäaikana avoinna maanantaista torstaihin klo 9-20 ja perjantaisin klo 9-18.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2150885?lang=swe
Näillä tiedoilla on valitettavasti hyvin vaikea päätellä, kenen versiosta voisi olla kyse. Tästä Adagiosta on tehty suuri määrä versioita, eikä ilmaisu "jazz-yhtye" kerro mitään täsmällistä esimerkiksi soittimista. Kävin läpi Radio Classicin helmikuun soittolistat, joilta löytyi kyllä tämä teos pariinkin kertaan, mutta ihan perinteisinä versioina.
Jos emme tiedä varmasti, minkä version asiakas on kuullut, on sen esittäjääkin vaikea arvailla. Jos radioaseman nimi on muistettu oikein, voisi ilmaisun "hiljattain" täsmentäminen auttaa eteenpäin. Osoitteessa http://www.radioclassic.fi/fi/soitetut voi etsiä aseman soittamaa musiikkia.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
