Hei!
Kansalliskirjasto on äskettäin julkaissut suurelle yleisölle suunnatun verkkoteoksen Kirjava keskiaika: http:/keskiaika.kansalliskirjasto.fi sekä englanninkielisen tutkimustietokannan Fragmenta membranea: http://fragmenta. kansalliskirjasto.fi.
Tietokanta aiheesta löytyy myös osoitteesta: http://extranet.narc.fi/DF/df.php
Nämä tietokannat käsittelevät siis Suomen keskiaikaa. Kysymyksestäsi ei käy ilmi, haluatko tietoa esim. Keski-Euroopan keskiaikaisesta kulttuurista vai mistä. Tietoa löytyy myös Makupaloista eli: http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=1b7d6071-d1fc-47c8-b51c…
Kirjoista tietoa löytyy mm. Otavan suuresta maailmanhistoriasta osista 8 ja 9 sekä esim. seuraavista teoksista:
Sodan historia (kirj. Janne Malkki...
Kirja on ollut Sellon kirjaston kokoelmissa. Tämä ainoa kappale on kadonneena tai huonokuntoisena juuri korvattu, näin nimiketietue on vielä näkyvissä Helmet-haussa.
Voit jättää kirjasta kaukopalvelupyynnön http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kirja on saatavilla ainakin Porin kaupunginkirjastosta http://www.satakirjastot.fi/teos.asp?teosid=252328B5%2D8684%2D4D21%2DB9…
Seuraavista kirjoista löytyy varmastikin vinkkejä:
- H niin kuin huvila / Heli Lahdenranta ja Ulla-Maija Lähteenmäki http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2084184
- Kesäkodin lumo / Paula Bagge http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1903393
- Kesäkoteja / Sania Hedengren & Susanna Zacke
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2040861
- Unelmien kesäkoti / Anu Harkki http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1904077
- Unelmien piilopaikka / Ilona Pietiläinen http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2083718
- Vanhan tavaran uusi koti / Mark & Sally Bailey http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1852788
Ehkä myös näistä löytyisi vinkkejä, vaikka eivät olekaan kesämökkiaiheisia:
- Kauneimmat klassikot :...
Näyttäisi siltä, että sivusto on nyt osoitteessa http://authorscalendar.info/. Onneksi artikkelit eivät siis oole kadonneet, ainoastaan vaihtaneet osoitetta. Linkkien korjaamisessa tosin voi olla aika iso työ.
Veikko Vallas on tehnyt sanoituksen Irving Berlinin kappaleeseen Count your blessings instead of sheep. Laulu on saanut suomenkielisen nimen "Vie uneesi vain muistoista kauniit" ja se sisältyy Marjatta Leppäsen esittämänä LP-levylle Nukkumatin luo (1961). Valitettavasti mistään ei kuitenkaan löydy tietoja, että kappaleen suomenkieliset sanat olisi saatavina painettuina. Myöskään levystä ei ole saatavuustietoja.
https://finna.fi
Kirjan Suomalainen sotilas. [2], Hakkapeliitasta tarkk'ampujaan (Weilin+Göös, 2010) sivulta 89 löytyy akvarelli Uudenmaan jalkaväkirykmentin sotilaasta vuoden 1779 mallin univormussa.
Muistitikku on vain muistiväline, joka toimii samalla logiikalla kuten mikä tahansa Windowsin kansio. Sen sisältöä voi toisin sanoen järjestää eri ominaisuuksien perusteella, mutta se ei sinällään toista sisältöään.
Se, missä järjestyksessä tikulla olevat äänitiedostot toistuvat, riippuu taas kokonaan siitä ohjelmasta, jolla ääntä kuunnellaan. Kun kysyjä ei ole tästä ohjelmasta tai laitteesta kertonut mitään, on vaikea varmuudella tietää, mikä ei-toivotun järjestyksen aiheuttaa. Mitään yleistä syytä siihen, etteivät tiedostot toistu "aakkos- tai numerojärjestyksessä", ei kuitenkaan pitäisi olla. Riippuen siitä, miten äänitiedostot on luotu, voi niissä kuitenkin olla sellaista ihmissilmälle näkymätöntä dataa, jonka seurauksena...
Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 2018 on tietoa keskimääräisisä kulutusmenoista taulussa 21.21 Kotitalouksien keskimääräiset kulutusmenot kulutusyksikköä kohti 1985–2016:
Tilastokeskuksen Kotitalouksien kulutus -tilaston tietokantatauluista voi poimia lisää erilaisia tietoja kulutuksesta vuosina 1985–2016: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tul__ktutk/?tablelist=true. Esimerkiksi taulusta 001 -- Kotitalouksien kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan 1985-2016 kulutusmenojen lisäksi saa poimittua taustatiedoksi myös kotitalouden käytettävissä olevat tulot.
Palkansaajien keskiansioita vuosilta 2000–2018 voi poimia Ansiotasoindeksi-tilaston tietokantataulusta 122k -- Palkansaajien kuukausiansiot työnantajasektoreittain...
Aikuisten selkokirjoista, eli helppolukuisella suomen kielellä kirjoitetuista kirjoista, voisi löytyä sopivaa luettavaa. Kirjat on yleensä kirjoitettu alunperin ei-selkokielellä ja myöhemmin mukautettu selkokielisiksi. Tässä muutama ehdotus ja linkki Helmet-kirjastojen esittelyyn kirjasta:
- Tuntematon Kimi Räikkönen / Kari Hotakainen ; selkomukautus: Hanna Männikkölahti: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523042056&qtype=b
- Ennen lähtöä / Leena Lehtolainen ; selkomukautus: Leena Kaivosoja: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523042162&qtype=b
- Yösyöttö / Eve Hietamies ; selkomukautus: Hanna Männikkölahti ; kuvitus: Ina...
Topi Sorsakoski levytti kappaleen suomeksi nimellä Aamun toit mun maailmaan. Suomennoksen teki Jukka Itkonen. Laulu julkaistiin Sorsakosken levyllä Yksinäisyys (1991).
Kysyin asiaa kirjastoverkon yhteisistä palveluista (KiVePa). Vastaus kuuluu seuraavasti:
Helmetin viivakoodit eivät ole EAN-koodeja. Helmetin viivakoodeissa on kaupunkitunnus, juokseva numero sekä tarkistusnumero. Muodosta nähdään, että kyseessä on nide eikä kirjastokortti.
Sama kysymys on esitetty Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymykset -palstalla 17.6.2016, ja matematiikan professori Mats Gyllenberg on vastannut siihen silloin seuraavasti:
"Luvulla 'ääretön' ei ole välitöntä edeltäjää. Jokaisella äärellisellä luvulla on äärellinen seuraaja, joka saadaan lisäämällä siihen yksi. Jokaisella äärellisellä luvulla on myös edeltäjä, joka saadaan vähentämällä siitä yksi.
Lukuja on kahdenlaisia: peruslukuja ja järjestyslukuja. Perusluvut (1,2,3, jne.) ilmoittavat joukon koon ja järjestysluvut (ensimmäinen, toinen, kolmas, jne.) liittyvät laskemiseen.
Kysymyksesi viittaa järjestyslukuihin. Tavallisiin äärellisiin järjestyslukuihin voidaan liittää uusi ääretön järjestysluku sopimalla, että se on suurempi kuin...
1940- ja 50-luvulla ilmestyneissä suomen kieliopeissa vanhoja ja uusia nimityksiä käytetään usein rinnakkain. Näistä ehkä kätevin lähde terminologisessa mielessä on Lauri Merikallion Äidinkielen opas (WSOY, 1940), jonka loppuun liitetty kieliopillisten nimitysten hakemisto palvelee oivallisesti kaivatunlaisena listauksena. Merikallio puoltaa vahvasti suomalaisten kieliopillisten nimitysten käyttöä, ja ne ovatkin hänen kirjassaan vielä ensisijaisia: "vieraat" nimitykset esitetään suluissa "niiden varalta, jotka haluavat tutustuttaa oppilaansa myös näihin nimityksiin".
Slovakin kielestä on suomennettu valitettavasti varsin vähän kaunokirjallisuutta.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyvät seuraavat slovakista suomennetut teokset aikuisten kaunokirjallisuutta.
Mňačko, Ladislav: Dresdenin yö (Nočny rozhovor, suom. Kirsti Siraste, 1970) ja Vallan maku (Jak chutná moc, saksankielisestä täydellisestä laitoksesta Wie die Macht schmeckt suomentanut Risto Lehmusoksa)
Milan Kundera: Elämä on toisaalla (Život je jinde, suom. Kirsti Siraste, 1977)
Milan Rúfus: Pienet rukoukset (Modlitbičky, suom. Jarmo Vanhanen, 2005)
Miroslav Válek: Kosketuksia (suom. Jari Aula, 200) ja Rakastelua kananlihalla. Rauhattomuutta. (suom. Jari Aula, 2014) ja Suuri matkakuume (suom. Kirsti Siraste, 1980)...
Pääkaupunkiseudun leisistä kirjastoista eniten systeemityöstä löytynee pääkirjastosta Pasilasta osoitteesta Rautatieläisenkatu 8, p. 31085331. Myös esim. Rikhardinkadulta (Rikhardinkatu 3, p. 31085013), Töölöstä (Topeliuksenkatu 6, p. 31085025), Kalliosta (Viides linja 11, p. 31085053) ja Itäkeskuksesta (STOA, Turunlinnantie 1, p.31085090) voi kysyä. Kirjallisuutta voi tilata yhdestä kirjastosta toiseen. Jos haluat selata kokoelmiamme Internetistä aiheeseesi liittyen, osoite on http://www.libplussa.fi.
Helsingistä löytyvät mm. seuraavat kirjat, joissa käsitellään systeemityötä:
Connolly, Thomas M.: Database systems a practical approach to design, implementation, and management, 1999; Virkki, Pekka: Systeemityö tutuksi, 1997 ja Pressman,...
Suomen kirjailijat 1945-1980 – teos (1985) sisältää Vivi-Ann Sjögrenistä suppeat henkilötiedot.
Kustantajan sivuilla http://www.schildts.fi/ViviAnnSjogren.htm on esittely ja sähköpostiosoite. Kirjastossa asiakkaiden käytössä olevasta Aleksi-tietokannasta löytyy pari artikkelia, joissa on henkilöhistoriaa:
Häkkinen, Anna : Kotonaan kaikkialla (Kosmopoliitti)(Henkilökuvassa kirjailija Vivi-Ann Sjögren, jolle matkustaminen on elämäntapa). Lehdessä: Mondo 2003 ; 4 ; 68-71
Husso, Marja-Liisa : Maailma avasi Vivi-Ann Sjögrenin silmät (Elämäni opettajat). Lehdessä: Et-lehti 2002 ; 4 ; 22-26
