Tanssiaiheisia opetusvideoita Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy yli 30 kpl.
Paritanssiin sopivimpia ovat: Tanssikurssit Bottiksella: 10 yleisintä paritanssia, Tanssitaan 1: paritanssit ja Tanssitaanko: paritanssin alkeet.
Hyvä kirja aiheesta on: Laird, Walter: Paritanssit, jossa on mukana myös cd-levy. Kirjan ja videoiden saatavuuden voi tarkistaa kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto.
Luonnontieteellistä kirjoista tai sanakirjoista en löytänyt vasarasimpukan latinankielistä nimeä. Netissä
osoitteessa: http://www.fmnh.helsinki.fi/users/haaramo/Metazoa/Protostoma/Mollusca/B… vasarasimpukat ovat malletiidae.
Lisäksi kirjassa The Encyclopedia of Shells löytyy vasarasimpukoista seuraavat tiedot:
Family MALLEIDAE
Genus MALLEUS Lamarck
Malleus albus Lamarck (White Hammer Shell)
Malleus malleus Linnaeus (Black Hammer Shell)
Kyseisessä kirjassa on kuvia ja muutakin tietoa vasarasimpukoista.
Suomen kansallibibliografian Fennican http://fennica.csc.fi/ mukaan Walbeckin etunimet ovat Henricus Johannes. Joissakin lähteissä nimet ovat muodossa Henrik Johan, esim. http://www.astro.helsinki.fi/vaiheet/4.html
Tilastokeskus ei tilastoi etätyöskentelyä, mutta on tutkinut sitä Suomalaiset tietoyhteiskunnassa -projektissaan. Projektin tuloksia löytyy verkosta:
http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/suomalaiset.html ja sieltä otsikkolinkin Tietotekniikka työelämässä takaa löytyy tietoa etätyöhalukkuudesta taulukoituna sukupuolen ja iän mukaan. Tiedot löytyvät myös Tilastokeskuksen v. 2001 julkaisemasta kirjasta: Tiedolla tietoyhteiskuntaan III. Kirja on lainattavissa ainakin Tilastokeskuksen kirjastosta, ks. yhteystiedot: http://tilastokeskus.fi/tk/kk/index.html
Työministeriön verkkosivuilla:
http://www.tem.fi/index.phtml?s=2387
on etätyötietoa, sisältäen myös tilastotietoa.
Keväällä 2002 on Työministeriön toimesta perustettu suomalaisten...
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin kyseistä kirjaa ei sisälly. Helsingin yliopiston kirjastoissa kirjaa on useita kappaleita. Heidän tietokannastaan Helkasta, voitte etsiä lisätietoja. Helkaan pääsette esim kirjaston koneen kotisivulta http://www.lib.hel.fi valitsemalla kohdasta Hakemisto Helka.
Lahden kaupunginkirjastossa on kaikki suomenkieliset SFS-standardit, mukaan lukien käsikirjat käsikirjastossa. Myös kysymäsi käsikirja löytyy sieltä. Vuoden 2006 painosta (2. uudistettu painos) ei voi lainata, mutta vanhemman painoksen v:lta 2002 saa myös kotilainaan. Kirja löytyy luokasta 62.081 nimellä Koneiden turvallisuus. Käsikirjastossa standardit löytyvät aikuistenosaston perältä karttalaatikoiden läheisyydestä. Kysy tarvittaessa apua tietopalvelusta.
Lahdessa on standardeja myös Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tietokeskuksissa. Niistä löytyy myös englanninkielisiä standardeja ja ISO-standardeja. Koulutuskonsernin puolella standardit ovat käytettävissä online-palveluna. Tarkemipia tietoja saat tietokeskuksista. Aukioloajat ja...
Kappale Asfaltin reunalla on Tommi Soidinmäen uusi single, joka julkaistiin heinäkuussa. Single on mukana Soidinmäen tulevalla albumilla, joka ei siis vielä ole ilmestynyt.
Hyviä uutisia: varaamanne levy löytyi ja on matkalla valitsemaanne noutokirjastoon. Saatte noudettavissa olevasta varauksesta ilmoituksen sähköpostiin varmaankin lähipäivien kuluessa.
Etunimissä suosikit vaihtelevat ja niissäkin on oma muotinsa. Nyt 2000-luvulla suosittuja ovat vanhat suomalaiset nimet. Suomalaiset ovat yleensä kokeilevampia naisten nimien suhteen ja antavat tytöille uudisnimiä, kun taas miehet saavat perinteisiä nimiä. Omalle lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi 2000-luvulla lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosiossa 1800-luvun lopulla. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle...
Tarkoitatko Helmet-sivustoa ja sen palveluja? Helmetissä tehtiin päivityksiä tietokantaan ma 10.6., ja sen jälkeen palveluissa on ollut ajoittain hidastelua ja muuta toimimattomuutta. Nyt kaikki näyttäisi jo toimivat.
Tämä kysymys on välitetty kirjastonhoitajien yhteiselle keskustelupalstalle ja monia ehdotuksia on tullut. Suomen kansallisfilmografian työryhmän ehdotuksia ovat : Yli rajan (-42), Natalia (-79), Ystävät toverit (-90), Vartioitu kylä (-78), Kainuu 39 (-78). Asian selvittämiseksi tarvittaisiin lisätietoja eli esim. onko nähty elokuvateatterissa/ televisiossa, millä vuosikymmenellä nähty, väri vai mustavalkoinen, oliko tuttuja näyttelijöitä tai kuvauspaikkoja, sarjan osa vai itsenäinen teos yms.]
Tässä lastenosaston henkilökunnan vinkkejä kirjoiksi, jotka saavat nykylapset paremmalle tuulelle:
Colfer, Eoin : Legenda Pottu-Mäkisestä. Kertomus kirjastonhoitaja Pottu-Mäkisestä, joka huhujen mukaan piilottelee tiskinsä alla kaasulla toimivaa perunapyssyä.
Foxley, Janet : Muncle Trogg - maailman pienin jättiläinen. Kirja kertoo pienestä jättiläisestä, jota pikkuvelikin kiusaa pikkuisuudesta. Mutta Muncle Troggill on taitoja, jotka isommilta jättiläisiltä puuttuvät... . Lisänä hervottoman hauska kuvitus.
Hulkko, Johanna : Geoetsivät -sarja. Etsiväsarja, joka keskittyy muodikkaaseen geokätkentään. Vauhdikkaita seikkailuja.
Kinney, Jeff : Neropatin päiväkirja. Sarjakuvaromaani kertoo Gregistä, joka aikoo olla jonain päivänä vielä kuuluisa...
Pirjo Mikkosen kirjasta Sukunimet löytyy tieto, että nimen taustalla voisi olla Syvä-alkuinen asuinpaikan nimi. Nimeä esiintyy kirjan mukaan lähinnä Hämeessä ja Satakunnassa.
Netissä on myös sivustoja, joiden avulla voit etsiä nimen esiintymistä. ( Esim. http://fi.geneanet.org )
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kappaleen nuotteja ja sanoja ole julkaistu missään. Viola-tietokannassa osoitteessa https://finna.fi ainoa viittaus on Reijo Frankin levyyn, eikä muistakaan tutkimustani tietokannoista löytynyt tietoa, että kappaletta olisi julkaistu painettuna.
Runo on julkaistu ilman nimeä ainakin Karjalaisen Odota minua, elämä –kirjassa (Kirjapaja, 1996, ISBN 951-625-366-0) sivulla 47. (Tiedon lähetti Forssan kirjasto.)
Oppaita on kirjamuodossa varsin vähän saatavilla, etenkin suomeksi. Verkosta materiaalia löytyy runsaasti, kannattaa katsastaa esim. Kaikki kuvaa –elokuvakasvatushankkeen tutoriaalit: http://kaikkikuvaa.fi/tutoriaalit/animaatio/
Green screen –tekniikkaan voi perehtyä Hannu Rantakallion Oulun ammattikorkeakouluun tekemän opinnäytetyön Chromakey: Suunnittelusta jälkitöihin, kuinka välttää yleisimmät virheet? avulla. Työ löytyy verkosta: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/101801/rantakallio_hannu…
Kirjojakin löysin jokusen tarkoituksiinne kenties sopivan:
Tohtori Markkasen nukkeanimaatio-opas / teksti ja kuvat: Tuomas Heimala (Vantaan kaupungin nuorisopalvelut, 2009)
Saatavuus Helmet-kirjastoissa: http://haku.helmet.fi/iii/encore/...
Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen yhteisen Finna-palvelun kautta löytyy monenlaista tietoa ja mm.vanhoja kuvia Pajusaaresta hakusanoilla Kemi Pajusaari. Tulosta voi halutessaan rajata esim. aineistotyypin tai aiheen mukaan. Alla linkki tulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=pajusaari+kemi&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
Lapin kirjaston aineistotietokannan kautta löytyy myös kirjoja Pajusaaresta:
https://koha.lapinkirjasto.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?q=pajusaari&idx=kw
Lainattavia kirjoja tai muuta materiaalia voit kysyä kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
Internetin hakupalvelimista parhaan tuloksen antoi Google. Sieltä löytyi viite Helsingin Sanomien
artikkeliin Juha K. Tapiosta, Oulun kaupunginkirjastossa tehty luettelo paikallisista kirjailijoista
sekä Utopia 98 -tapahtuman esittely (Juha K. Tapio oli kutsuttu Ranskaan Utopia-festivaaleille vuonna
1998). Noiden viitteiden tiedot sinulla jo taitaa ollakin.
Ainakin kaikkiin isompiin kirjastoihin tulee Kirjallisuusarvosteluja-lehti. Vuonna 1996 lehden B-osiossa
on useampiakin sanomalehtiarvosteluja Frankensteinin muistikirjasta.
Jos haluat ottaa kirjailijaan suoraan yhteyttä, sinun kannattanee kääntyä Oulun kaupunginkirjaston
puoleen, saadaksesi yhteystiedot.
Moi,
Lahden kaupunginkirjaston media- ja musiikkipalveluista löytyy sekä äänitysstudio että editointihuone. Editointihuoneeseen on mahdollista lainata videokamera, josta videon voi siirtää PC:lle tai iMacille editointia varten. Äänitysstudiossa on käytännössä mahdollista äänittää ja editoida vain ääntä.
Huoneen voi varata puhelimitse numerosta 044-4163517. Palvelun käyttöön tarvitaan jonkin Lastu-kirjaston kirjastokortti.
Lisätietoja äänitysstudiosta: http://lastukirjastot.fi/109905/fi/articles/lahden-musiikkiosaston-studio
Lisätietoja editointihuoneesta: http://lastukirjastot.fi/110361/fi/articles/digitointi-ja-editointi-lahden-paakirjastossa
