Espoon kaupunginkirjaston toimipisteiden väliset varaukset kulkevat nopeasti, jos aineisto on hyllyssä vapaana eikä muilla asiakkailla lainassa tai varattuna. Toimitusaika on tällöin periaatteessa pari tai enintään kolme päivää, olettaen, että tilattu aineisto löytyy oikeasti hyllystä, on riittävän hyvässä kunnossa eikä ole muita poikkeuksellisia ongelmia varauksen toimittamisessa.
Vaikka aivan kaikki yksityiskohdat eivät vastaa kysymyksessä esitettyjä, tekisi mieleni ehdottaa Nora Robertsin irlantilaisista legendoista ammentavaa trilogiaa, johon kuuluvat kirjat Morriganin risti, Jumalten tanssi ja Hiljaisuuden laakso.
Morriganin risti alkaa prologilla, jossa tarinankertoja, vanha mies, alkaa kertoa lapsille tarinaansa, jota kirjan takakannen esittelyteksti kuvaa seuraavasti:
Mahtava irlantilaisvelho Hoyt janoaa kostoa. Hurja vampyyrikuningatar Lilith on vietellyt hänen veljensä Cianin. Hoyt matkustaa 1100-luvulta omaan aikaamme, jossa hän kohtaa vampyyriksi muuttuneen Cianin, kipakan wicca-noita Glennan sekä vampyyrinmetsästäjä Blairin.
Nelikko joutuu yhdistämään voimansa, sillä Lilithin kokoama pimeyden...
Valitettavasti näillä tiedoilla ei lehteä ole löydettävissä. Helmet-kirjastoihin tulee lehti: Suuri käsityö ja Pasilan kirjavarastosta löytyy lehti nimeltä Suuri käsityölehti.
Suuri käsityö Helmet -haussa http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuuri%20käsityölehti__Origh…
Varastolehtiluettelo http://www.helmet.fi/download/noname/%7BBB215ED4-694E-423C-AA9A-7FE04E4…
Aikaisemmin kirjastolla oli käytössä aihehaku lehtien artikkeleihin. Nyt tätä BTJ Aleksi -hakua ei ole enää käytettävissä.
Mahtaisikohan kyseessä olla Majakosken silta Saarijärven Tarvaalan kylässä? Sillan rakennustyöt mainitaan sivulla 235 Mauno Jokipiin toimittamassa teoksessa Keski-Suomen historia 3, Keski-Suomi itsenäisyyden aikana (1993). Heikki Junnilan ja Kauko Hakalan kirjan Saarijärven historia : Paavon Saarijärvestä kaupungiksi (1995) sivulla 397 kerrotaan, että naapuripaikkakunnilta Saarijärvelle tulleita työntekijöitä oli pääosin Majakoskella, joka oli silta- ja työttömyystyömaa. Kirjan mukaan Majakosken vanha silta oli lahonnut, ja sen uusimistyöt sijoittuivat vuosille 1934 - 1936. Teos kertoo myös, että uusi, viisi metriä leveä silta tehtiin teräsbetonipalkeista, ja siitä tuli kolmiaukkoinen. Samalla sivulla on maininta myös Palvasalmen sillan...
Slovakin kielestä on suomennettu valitettavasti varsin vähän kaunokirjallisuutta.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyvät seuraavat slovakista suomennetut teokset aikuisten kaunokirjallisuutta.
Mňačko, Ladislav: Dresdenin yö (Nočny rozhovor, suom. Kirsti Siraste, 1970) ja Vallan maku (Jak chutná moc, saksankielisestä täydellisestä laitoksesta Wie die Macht schmeckt suomentanut Risto Lehmusoksa)
Milan Kundera: Elämä on toisaalla (Život je jinde, suom. Kirsti Siraste, 1977)
Milan Rúfus: Pienet rukoukset (Modlitbičky, suom. Jarmo Vanhanen, 2005)
Miroslav Válek: Kosketuksia (suom. Jari Aula, 200) ja Rakastelua kananlihalla. Rauhattomuutta. (suom. Jari Aula, 2014) ja Suuri matkakuume (suom. Kirsti Siraste, 1980)...
Helsingissä toimivien askarteluliikkeiden sivuilta en vielä löytänyt papereita, mutta niiden tulo kauppoihin lienee vain ajan kysymys. Kannattaa kysellä esim. Sinellista, Hobby pointista tai Askarellista.
Scratch paperia tai Raaputuspaperia/Raapekartonkia voi ostaa esim. Heureka Shopista, Fruugo.fi, Konsta shopista, Lelukauppa Partaselta, CDON.comista sekä Allomaari.netistä
Askartelu aitta myy valmiiden kuvien paketteja. Lumikellot.fi myy valkoista tekstin piilottavaa raaputuspaperia.(salaviesteihin?)
Tietenkin myös Amazon.com ja Alibaba myyvät papereita, mutta kannattaa muistaa mahdolliset tullimaksut Euroopan ulkopuolelta.
Luonnonkumia valmistetaan trooppisten puulajien maitiaisnesteestä. Kumin tuotantoon valjastettujen puiden elinkaari on vain noin 30 vuotta. Aikaisemmin kannattamattomiksi käyneet puut poltettiin, mutta nykyään niistä tehdään huonekalupuuta. Kumiplantaasien suurimpana haittana ympäristölle pidetään monimuotoisuuden katoamista, eroosiota, suurta vedenkulutusta ja puiden haavoittuvuutta kasvitaudeille.
https://helecleaner.com/luonnonkumi-ekologinen-vai-ei/
Vuonna 2016 laskettiin, että luonnonkumin tuotantoalue kattoi 11 miljoonaa hehtaaria maata. Kysyntä kasvaa koko ajan, joten yhä enemmän maata on sittemmin otettu tuotantokäyttöön. On mahdoton sanoa tarkalleen, kuinka paljon tästä alasta on raivattu muilta puulajeilta....
Laulu "Päivä on päättynyt" sisältyy esimerkiksi nuotteihin "Viisikielinen" (Perussanoma, 2. painos 2014, 8. painos 2017), "Klassikkoveisut" (LK-kirjat, 2011), "Nuoren seurakunnan veisukirja" (esim. 9. laitos 2010) ja "Laulutuuli" (Lasten keskus, 2. painos 2003, 4. painos 2008). Kaikissa nuoteissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Laulun melodia on suomalainen kansansävelmä, sama kuin laululla "Aamulla varhain". "Päivä on päättynyt" -sanoituksen on tehnyt Katri Kosonen.
Kielitoimiston ohjepankin mukaan ko. lauseessa voidaan käyttää pilkkua, mutta se ei ole välttämätön. Kumpikin tapa kirjoittaa siis käy.
Linkki ohjeeseen: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/96
Heille ei ole keskenään omaa sukulaisnimitystä. Itse puhuisin ihan vain serkun serkuista.
Ks. Tuomas Salsteen kattava taulukko sukulaisten nimityksistä: https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Todennäköisin selitys on, että kyse on eri koivulajeista. LuontoPortti-sivuston mukaan rauduskoivun silmut ovat ruskeita ja lehdet puhjetessaan usein punertavia tai ruskeita. Hieskoivun silmut puolestaan voivat ruskean lisäksi toisinaan olla myös vihertäviä ja lehdet puhjetessaan aina vihreitä.
Lähteet:
LuontoPortti. https://luontoportti.com/. (Katsottu 26.4.2023)
Valitettavasti kirjaa voi olla vaikea löytää. Se on käännetty ranskaksi nimellä Soldats inconnus vuonna 1956, mutta näyttää siltä, että uusia painoksia ei sen jälkeen ole otettu. Ulkomaisista verkkodivareista sitä voi toki etsiä, mutta ainakaan omalla pikaisella haullani en löytänyt yhtäkään myynnissä olevaa kappaletta.
Ranskankielistä laitosta on joissakin suomalaisissa kirjastoissa, ja siitä voi tehdä tarvittaessa kaukolainapyynnön oman kirjastonsa kautta.
Mustameri on saanut nimensä pohjan ominaisuuksistaan. Sitä peittää rikkivetypitoinen musta lieju, joten siitäpäs nimikin.
Lähde: Mustameri ja muita meriä - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Tässä muutamia vaihtoehtoja joissa on jonkin verran fantasiaa ja jännitystä mutta eivät ole kauhean pelottavia:
Tolonen: Agnes ja unien avain
Griffiths: Maailman paras puumaja-sarja
Kaarla: Pet agents-sarja
Harrison: Kisu-sarja
Lawson: Höpersankarit 1 - opejahti
Russell: Nolo elämäni-sarja
Gaiman: Onneksi oli maitoa
Hurme: Kiepaus
Salo: Super-luokka -sarja
Peltoniemi: Ihmetyttö
Tolonen: Mörkövahti-sarja
Portin: Sumupuiden kirja
Lukuiloa!
Valitettavasti Frederikistä ei ole olemassa omaa elämäkertaa. Hänestä löytyy muutama sivu teoksessa: Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja, 1986. Kirjan saatavuuden meiltä Oulun kaupunginkirjastosta voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Vuoden alkupuolella Anna-lehdessä on ollut artikkeli:Siistonen, Miia: Reetu von Retee: macho, joka löysi markkinarakonsa, 2001:3, s. 90-94, 96, 98, 100. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat linkeistä http://www.makupalat.fi/music.htm löytyi Frederik sivuja pari http://www.smok.com/reetu/index.html ,http://www.smok.com/reetu/index.html .
Ilmatieteenlaitoksella on hyvät sääsivut http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?place=Helsinki.
Muita sääsivuja on esim.Foreca weather, josta näkee säätilan maailmalla lähitunteina http://www.foreca.fi/Suomi/ennuste/1-3
Vaasan kaupunginkirjastossa on teoksia, jotka käsittelevät aihetta. Kattavimmin aihetta tuntuu lähestyvän teos Monikasvoinen Suomi: venäläisten mielikuvia Suomesta ja suomalaisista (2009). Kirjassa käsitellään suomi-kuvaa sekä Neuvostoliiton että Venäjän ajalta. Kirja on tällähetkellä paikalla pääkirjaston yhteiskunta- ja talousosastolla (1 krs).
Meillä on myös suppeamman näkökulman aiheeseen omaavia teoksia esim. Kesäyön lumoa, venäläisiä matkakuvauksia 1800-luvun alun Suomesta ja Susiluoto: Pieni Karjalakirja. Tai laajemmin suomi-kuvaa pohtiva teos Lähteenkorva: Idän etuvartio? Suomi-kuva 1945-1981
Tiedottajamme Susanna Saari vastaa kysymykseesi seuraavasti: Kiitos palautteestasi. Ilmeisesti tarkoitat sivustolla Venny-verkkokirjastoamme. Olemme ottamassa syksyllä käyttöön uuden verkkokirjaston, josta pyrimme tekemään mahdollisimman selkeän ja helpon käyttää. Tarvittaessa henkilökunta neuvoo aina verkkokirjaston käytössä. Toivomme saavamme mielellään palautetta myös uudesta verkkokirjastosta.
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastossa ei ole noin vanhoja Kauppalehtiä.
Tampereen yliopiston kirjaston sanomalehtilukusali säilyttää
Kauppalehdet pysyvästi. Niiden sijainti löytyy osoitteesta http://www.uta.fi/kirjasto/
