Pirjo Mikkosen kirjasta Sukunimet löytyy tieto, että nimen taustalla voisi olla Syvä-alkuinen asuinpaikan nimi. Nimeä esiintyy kirjan mukaan lähinnä Hämeessä ja Satakunnassa.
Netissä on myös sivustoja, joiden avulla voit etsiä nimen esiintymistä. ( Esim. http://fi.geneanet.org )
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kappaleen nuotteja ja sanoja ole julkaistu missään. Viola-tietokannassa osoitteessa https://finna.fi ainoa viittaus on Reijo Frankin levyyn, eikä muistakaan tutkimustani tietokannoista löytynyt tietoa, että kappaletta olisi julkaistu painettuna.
Runo on julkaistu ilman nimeä ainakin Karjalaisen Odota minua, elämä –kirjassa (Kirjapaja, 1996, ISBN 951-625-366-0) sivulla 47. (Tiedon lähetti Forssan kirjasto.)
Oppaita on kirjamuodossa varsin vähän saatavilla, etenkin suomeksi. Verkosta materiaalia löytyy runsaasti, kannattaa katsastaa esim. Kaikki kuvaa –elokuvakasvatushankkeen tutoriaalit: http://kaikkikuvaa.fi/tutoriaalit/animaatio/
Green screen –tekniikkaan voi perehtyä Hannu Rantakallion Oulun ammattikorkeakouluun tekemän opinnäytetyön Chromakey: Suunnittelusta jälkitöihin, kuinka välttää yleisimmät virheet? avulla. Työ löytyy verkosta: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/101801/rantakallio_hannu…
Kirjojakin löysin jokusen tarkoituksiinne kenties sopivan:
Tohtori Markkasen nukkeanimaatio-opas / teksti ja kuvat: Tuomas Heimala (Vantaan kaupungin nuorisopalvelut, 2009)
Saatavuus Helmet-kirjastoissa: http://haku.helmet.fi/iii/encore/...
Internetin hakupalvelimista parhaan tuloksen antoi Google. Sieltä löytyi viite Helsingin Sanomien
artikkeliin Juha K. Tapiosta, Oulun kaupunginkirjastossa tehty luettelo paikallisista kirjailijoista
sekä Utopia 98 -tapahtuman esittely (Juha K. Tapio oli kutsuttu Ranskaan Utopia-festivaaleille vuonna
1998). Noiden viitteiden tiedot sinulla jo taitaa ollakin.
Ainakin kaikkiin isompiin kirjastoihin tulee Kirjallisuusarvosteluja-lehti. Vuonna 1996 lehden B-osiossa
on useampiakin sanomalehtiarvosteluja Frankensteinin muistikirjasta.
Jos haluat ottaa kirjailijaan suoraan yhteyttä, sinun kannattanee kääntyä Oulun kaupunginkirjaston
puoleen, saadaksesi yhteystiedot.
Moi,
Lahden kaupunginkirjaston media- ja musiikkipalveluista löytyy sekä äänitysstudio että editointihuone. Editointihuoneeseen on mahdollista lainata videokamera, josta videon voi siirtää PC:lle tai iMacille editointia varten. Äänitysstudiossa on käytännössä mahdollista äänittää ja editoida vain ääntä.
Huoneen voi varata puhelimitse numerosta 044-4163517. Palvelun käyttöön tarvitaan jonkin Lastu-kirjaston kirjastokortti.
Lisätietoja äänitysstudiosta: http://lastukirjastot.fi/109905/fi/articles/lahden-musiikkiosaston-studio
Lisätietoja editointihuoneesta: http://lastukirjastot.fi/110361/fi/articles/digitointi-ja-editointi-lahden-paakirjastossa
Irina Milanin esittämä Missä olit silloin on Ahmet Ertegunin (1923-2006) sävellys Dawn in Ankara. Valitettavasti Suomen kirjastoista ei kappaleesta löydy nuottia, eikä sitä näytä olevan saatavissa myöskään netin kautta.
Jorma Panulan säveltämän Keskiyöllä-kappaleen ainoa nuotti näyttää olevan Kansalliskirjaston musiikkiarkistossa. Nuotin tarkempia saatavuustietoja ei ole kuitenkaan mainittu Kansallisdiskografia Violassa, joten voisitte ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjastoon.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/neuvonta
Yrjö Varpio käsittelee asiaa Väinö Linnan teosten käännöksiä käsittelevässä tutkimuksessaan Pentinkulma ja maailma (WSOY, 1979). Varpion mukaan Tuntemattoman sotilaan suomennoksen teki alun perin Linnan ystävä Alex Matson, joka käänsi muitakin suomalaisia teoksia englanniksi. Käännöstyöstä oli sopinut englantilainen kustantaja Collins, joka ei ollut kuitenkaan tyytyväinen Matsonin käännökseen. Niinpä kustantaja muokkasi tekstiä käyttäen apuna teoksen ranskankielistä käännöstä. Veikkaisin, että siinä vaiheessa teksti on muuttunut merkittävästi.
Yhdysvaltalaisessa käännöksessä oli vielä yksi mutka matkassa. WSOY:n kustannusvirkailija Leena Karron muistikuvien mukaan sitä muokkasi tuntemattomaksi jäänyt amerikkalainen. Se työ oli lähinnä...
Verneri.net-sivustolla on vastattu tähän samaan kysymykseen. Asiaa on tiedusteltu Helsingin maistraatista. Sieltä on vastattu, että nimilain mukaan etunimen pitää erottua sukunimestä, mutta että ei kuitenkaan ole ehdotonta estettä sille, että henkilön nimi olisi esimerkiksi Tapio Tapio. Tavallista tämä ei kuitenkaan ole. Alla linkki vastaukseen:
https://verneri.net/selko/verkko-kerttu/sama-nimi-etunimena-ja-sukunimena/
Arvelisin, että etsitty kirja on Niilo Keräsen Soiperoisten maa (Otava, 1993).
Soiperoisten maan jättiläiskuningas Abu-Abdullah rakasti lapsia ja usein hän asettui makaamaan hietikolle, ja peikkolapset kiipeilivät hänen viiksissään ja vaatteissaan, nousivat hänen päälleen ja laskivat liukumäkeä hänen nenäänsä pitkin. Maan mustat asfalttitiet höyrysivät kuumuudesta - ne olivat niin kuumia, että peikkoäidit paistoivat paistinpannuillaan kananmunia asfaltilla välipalaksi lapsillensa.
Soiperoisten maasta, sen kuninkaasta ja peikoista kerrotaan myös kirjassa Soiperoisten maan kuningas (Otava, 1996).
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä käännöstietokannasta voi etsiä tietoja eri kielelle käännetyistä suomalaisista kaunokirjallisista teoksista. Myös kansallisbibliografia Fennicasta voi etsiä eri kielille käännettyä suomenkielistä kaunokirjallisuutta.
Puolan kielelle on käännetty varsin laajasti suomalaista kaunokirjallisuutta. SKS:n käännöstietokannan mukaan suomesta on käännetty puolaan 139 nimekettä aikuisten kirjallisuutta. Suomenruotsalaista aikuisten kaunokirjallisuutta on puolannettu 39 nimekettä. Tämän lisäksi on käännetty myös runsaasti lastenkirjallisuutta.
Näin ollen ei kannattane tehdä listaa siitä, mitä suomenkielistä kaunokirjallisuutta on käännetty puolaksi, vaan sinun kannattaa hakea teoksia SKS:n...
Kyseessä on Jeanna Oterdahlin runo Kantarellit (Kantareller). Runon on suomentanut Kirsi Kunnas ja se sisältyy teoksiin Aarteiden kirja 2 : Kerro äiti (toim. Kirsi Kunnas, s. 126) ja Aikamme lukukirja. 3 (toim. Kirsi Kunnas et al, 1969).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://sv.wikipedia.org/wiki/Har_du_sett_herr_Kantarell
Teoksen saatavuuden kirjastoverkkosi alueella voit tarkistaa täältä https://helle.finna.fi/
https://finna.fi/
Petsamon asukasluku vuonna 1920 Suomeen liitettäessä oli noin 1500, 1944 asukkaita oli yli 5000. Väestönkasvu kytkeytyi suurelta osin Petsamon nikkelivaroihin ja voisi otaksua, että Petsamon asukasmäärän vastaava kehitys olisi yhtä lailla kytköksissä alueen kaivannaisteollisuuteen. Pakinoitsijanimimerkki Tapani pohti sanomalehti Lapin kansassa Petsamon tulevaisuutta tältä kannalta jo vuonna 1938:
"Monia tulevaisuuden näköaloja avautuu sille, joka syventyy nikkelitunturin touhuun vähän joka puolelta. Se on jo varmassa tiedossa, että sinne syntyy kukoistava kaivosteollisuus. Nousee isohko kaupunki ja kansaa kertyy Petsamon perukoille monenlaista. Mutta kun katselee asioita pitemmällä tähtäimellä, joutuu pakostakin erinäisiin...
Maailman ensimmäisenä koirapsykologina pidetty Anders Hallgren toteaa kirjassaan Koiraongelmia ja ongelmakoiria : koiran normaali ja epänormaali käyttäytyminen seuraavaa: "Olen tavannut erittäin harvoin koiria, joita voisi sanoa 'luonnevikaisiksi', enkä käytä sitä termiä. Häiriytyneen käyttäytymisen syyksi on melkein aina ilmennyt jokin muu kuin parantumaton vika 'luonteessa'."
Ongelmakäyttäytyminen ei Hallgrenin mukaan ole seurausta "huonoista ominaisuuksista", vaan vika on tavallisesti koiran ympäristössä. Tavallisimpia syitä ovat erityyppiset lääketieteelliset vaivat ja stressi-ilmiöt. Tavallisia syitä ovat myös hormonihäiriöt ja ravinteidenpuute, jotka liittyvät usein fyysisiin vikoihin.
Koiran käyttäytymiseen vaikuttavat toki...
Sukujuuria etsimässä : käytännön sukututkimus -kirja kiteyttää asian näin: "Parhaassa tapauksessa sukututkija voi Suomessa päästä aina 1540-luvulle saakka, mikäli esivanhemmat ovat olleet talonpoikia. Joidenkin aatelissukujen kohdalla voidaan päästä vielä sitäkin kauemmas. Toisinaan tutkimus voi pysähtyä jo 1800-luvulle. Kirkonarkistot ovat saattaneet tuhoutua esimerkiksi tulipalon tai sotien vuoksi. Sukututkimus voi katketa myös aviottomaan lapseen. Koska jokainen suku on erilainen, ei voi ennustaa sukututkimuksen etenemistä eikä sitä, mihin se tulee johtamaan."
Kirkonkirjoista kirja kertoo seuraavaa: "Kirkonkirjoja on säilynyt eri seurakunnista varsin vaihtelevasti, mutta ottaen huomioon maamme sotaisan historian, seurakuntien...
Hei!
En löytänyt lauluun useampaa kuin yhden säkeistön. Sanat löytyvät mm. Rakkaudesta opeiluun -blogista Rakkaudesta opeiluun: Vinkkejä musiikkiin ja Keski-kirjastoista nuottikirjasta Laulava Toivonliitto: lasten ja nuorison laulu- ja laululeikkikirja.
Ruotsinkieliset sanat löytyvät mm. ruotsinkielisestä Wikipediasta: Min hatt den har tre kanter – Wikipedia. Sanat lauletaan kuitenkin laulun Venetsian karnevaali (tai Kai tunnet Venetsian) melodialla. Laulu löytyy myös Keski-kirjastojen kokoelmista, nuoteista 100 lätta barnsånger: ukulele, Våra bästa barnvisor ja Kompa på piano : rock, pop, schlager, visa. Del 1 /Birger Nilsson.
Ukko Nooan melodiaan on keksitty useita muita ruotsinkielisiä sanoituksia, joita löytyy mm....
Kysymyksen Dostojevski-sitaatti on romaanin Kirjoituksia kellarista I osan luvusta XI: "Te kerskailette tietoisuudellanne mutta te epäröitte vain, sillä vaikka teidän järkenne toimiikin, sydämenne on irstauden synkentämä, ja ilman puhdasta sydäntä ei täydellistä, oikeaa tietoisuutta synny." (suomennos Esa Adrian)
Laajasalon kirjastossa on 3-10 hengelle tarkoitettu kokoustila Luoto. Tilan voi varata max. 2 tunniksi ja sen käyttö on maksutonta.
Tilan voi varata Varaamossa https://tilavaraus.hel.fi/. Kirjoittamalla hakukenttään Laajasalon kirjasto, löytää kokoushuoneen. Varauksen tehdäkseen on palveluun kirjauduttava pankkitunnuksilla.
Minusta tuo kuulosti myös hieman Pikku Myyltä, muttei löytynyt mistään kirjasta.
Kyselin myös kollegoilta, mutta emme millään muistaneet mitään sopivaa kirjaa. Lause kyllä tuntui tutulta.
Lukijalta saimme kommentin: Tämä on Uppo-Nallesta. Laulava Lintukoira laulaa näin luvussa seitsemän, jossa joutuu eläinlääkäriin.
Hei, Anna Paalon Peruna - kirja kertoo, että:
1940-luvulla Suomessa suosikki oli Siikli,(saksalainen lajike vuodelta 1935). Matilda 1980-luku, 1990-luvulta Rosamunda (Ruotsi 1986) ja Van Gogh (Hollanti 1993).
1970-luvulla Sabina (ruotsalainen lajike 1979) , Rekord (hollantilainen lajike vuodelta 1932 ja Barima, ja 1980-luvulla Ostara (Ruotsi 1977), Bintje 1990-luvulla.
"Norjan punainen" ei ole virallinen lajikenimi, vaan on ilmeisesti lähtöisin Norjassa viljeltävästä vanhasta amerikkalaisesta lajikeesta nimeltään Kerrs Pinks. Kerrs Pinks ei kuulu suomalaiseen perunan lajikeluetteloon. EU:n ulkopuolisista maista on käsittääkseni erittäin hankala ellei jopa mahdotonta tuoda perunan siementä, joten virallisen siemenen...
