Valitettavasti signeerauksesta on mahdotonta saada selvää. Teidän kannattaa kääntyä asiantuntevan taidevälittäjän puoleen, joka mahdollisesti pystyy selvittämään teoksen taulun tekijän.
Hei, Sokos-Varkaus avattiin v. 1960 ja tavaratalo suljettiin v. 1989 alussa, jolloin sen tilalle tuli S-market. Varkauden Prisma on avattu samaan aikaan v. 1989. Aikaisemmin sen paikalla toimi Talousosuuskauppa Varkaus v. 1917 - 1984.
Laulu "Riennämme" tai "Riennämme innoin" sisältyy esimerkiksi "Matin ja Maijan laulukirjaan" (Kokonuotti, 1990), mutta sanoitus löytyy myös "Suomen Urheilulehden" numerosta 15 vuodelta 1909. Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston Digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu). Sanojen kirjoittajasta ei ole tietoa.
Samalla melodialla lauletaan monia muitakin lauluja, esimerkiksi ruotsalaista onnittelulaulua "Ja, må han leva" tai "Ja, må hon leva". "Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 23, sen sanoitus on tällainen:
"Ja, må han leva, ja, må han leva, ja, må han leva uti hundrade år! Ja visst ska han leva, ja visst ska han leva, ja visst ska han leva uti hundrade år."
Lähde:
Digi.kansalliskirjasto.fi...
Metron raideleveydeksi löytyy verkosta tiedoksi sekä mittaa 1524 mm, joka olisi täysin sama kuin junaraiteilla, että kaksi mm kapeampaa raideleveyttä. Käytännössä tällä ei ilmeisesti olisi liikennöinnin kannalta väliä, sillä Venäjällä raideleveys on nykyisin 1520 mm ja Allegron liikennöinti Suomen ja Venäjän välillä onnistuu. (Lähde: EU haluaa Suomen kaventavan junaratojaan)
Metroa operoivan Kaupunkiliikenteen verkkosivuilla raideleveydeksi sanotaan 1522 mm. Heiltä voinee kysyä lisätietoja: info@kaupunkiliikenne.fi
Vesiesteen vedelle, jonka syvyys on syvimmästä kohdasta enintään 70 cm, ei ole määritelty IAAF:n virallisissa kilpailusäännöissä mitään tiettyä lämpötilaa. Veden lämpötilaanhan vaikuttavat ilman lämpötila ja muut sääolosuhteet - vesi tuntuu varmasti eri lämpöiseltä riippuen siitä, järjestetäänkö estejuoksukilpailu Intian Delhissä vai Rovaniemellä.
Katso myös: Official dimensions of the water jump (from 'IAAF Competition Rules... | Download Scientific Diagram (researchgate.net)
Maailmanmies tarkoittaa kokenutta, maailmaa nähnyttä miestä; "maailma" viittaa hänen kokemuspohjansa laaja-alaisuuteen ja monipuolisuuteen. Toista sanontaa hyödyntääkseni, maailmanmies on niin sanotusti mies, joka on kiertänyt muutakin kuin tahkoa.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/maailmanmies
Muona-sana perustuu ruotsinkieliseen yhdyssanaan månadskost, joka tarkoitti päiväläisille kuukauden tarpeisiin varattua ruokaerää – kirjaimellisesti 'kuukauden ruokia'. Ruotsinkielisen ilmauksen kuukautta merkitsevä alkuosa tuli sanan suomenkielisessä muodossa kantamaan koko yhdyssanan merkitystä. Suomen kirjakielessä muonan ensiesiintyminen tapahtui 1770-luvulla niiden lisäysten joukossa, joita H. G. Porthan teki Daniel Jusleniuksen vuonna 1745 julkaistuun sanakirjaan.
Asikkalan ja Ähtärin Muonalan talojen on kerrottu saaneen nimensä paikalla asuneista muonamiehistä, mutta muuten Muona sukunimenä ei vaikuttaisi liittyvän 'ruokavaroja, elintarvikkeita tai ravintoa' merkitsevään muona-sanaan. Viljo Nissilä on todennut...
Mitalin arvoa kannattaa tiedustella esim. Holmastolta, joka kauppaa ja huutokauppaa myös mitaleita, https://www.holmasto.fi/ tai Hagelstamilta, https://www.hagelstam.fi/yhteystiedot-1.
Muita huutokauppoja, joissa välitetään mitaleita ja rahoja, https://www.numisbids.com/
Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta kannattaa hakea ja kysyä tietoja, siellä on tietopankki, http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki sekä keskustelufoorumi, https://www.pk-numismaatikot.fi/forum/.
Mitalia on lyöty todella vain 100 kappaletta. Löysin yhden kaupan Huuto.netistä, siinä on myös mitalin tietoja https://www.huuto.net/kohteet/kauko-rasanen-kulta-18k-juhlamitali-suomi…
Löysin Saamelaiskultuurin ensyklopedia -sivustolta artikkelin, jossa todetaan: "Saamelaisten perinteisiä asumusmuotoja ja niiden kehityshistoriaa koskevat tietomme on yhä puuttelliset. Aihetta koskeva tutkimus on selvästi keskeneräisessä tilassa. Nyt näyttää siltä, että myöhäisellä postkeraamisella rautakaudella pohjoisen Fennoskandian sisämaan saamelaisyhteisöissä pääasiallisena ympärivuotisena asumuksena olisi ollut siirrettävä pistekota mutta Jäämeren rannikolla kiinteä, luultavasti kaaripuurakenteinen turvekatteinen kota. Pistekota näyttää syrjäytyneen talviasumuksena 1600-luvun vaihteessa ainakin Suomen Lapissa, jossa hirsikehäkota tuli käyttöön talviasumuksena. Suurimittakaavaiseen poronhoitoon siirtyneissä yhteisöissä kehitettiin...
Kysymyksessä vertailtujen Tuntemattoman sotilaan painosten erot ovat typografisia. 2017 julkaistu "itsenäisyyden juhlavuoden erikoispainos" on ladottu ensipainoksen mukaista 477-sivuista Tuntematonta suuremmalla kirjasintyypillä, joten sama teksti vaatii suuremman määrän sivuja. Jo ensimmäisellä sivulla erikoispainos jää yli 7 riviä jälkeen vuonna 1954 julkaistusta: se päättyy sanoihin "Paloaukea sai jalkaväkipataljoonan", kun taas "normaali" Tuntematon jatkaa sanoihin "Mitä ihmeellisiä sielullisia". Vuoden 1954 Tuntemattomassa kirjan toinen luku alkaa sivulta 41 – itsenäisyyden juhlavuoden erikoispainos on tässä vaiheessa edennyt jo sivuun 51. Erikoispainoksessa myös kaikki luvut alkavat aukeaman oikeanpuoleiselta sivulta, joten siinä...
Kappale on Alberte Windingin ja Benjamin Koppelin esittämä "Lyse nætter". Sen on säveltänyt Aske Bentzon ja sanoittanut Alberte Winding.Alberte Winding ja Benjamin Koppel: Lyse nætter YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=uiTNri4zwoU
Valitettavasti emme löytäneet mitään tietoa erityisesti "tummasta" ja "vaaleasta" soijasta. Soijasta sinänsä löytyy runsaasti tietoa; eniten seuraavasta: Rousi, Arne: Auringonkukasta viiniköynnökseen (kust. WSOY 1997).
Voit myös hakea kiinnostavia sivuja Internetistä: www.kirjastot.fi -> Tiedonhaku ja jatka sen mukaisesti haluatko suomenkielisiä sivuja vai myös muunkielisiä (jos haet kansainvälisesti, pitää hakusanankin olla englantia!). Hakusanaksi voit kirjoittaa minkä tahansa asian, joka sinua kiinnostaa (esim. soija tai vegaani tms.)
Ranskanperunapotku on Lauri Törhösen esikoislastenkirja ja katsomalla esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ asiasanalla Ranskaperunapotku tai Törhönen Lauri selviää, että em. kirjasta on tietoa teoksessa Esikoiset 2002 /toim. Ismo Loivamaa, 2003.
Helsingin kaupungin keskusvaalilautakunnasta kerrottiin, että Repelle oli tullut toistakymmentä ääntä.
Vaalilain 85§:n 2 kohdan mukaan äänestyslippu on mitätön, jos vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä; kohdan 6 mukaan äänestyslippu on mitätön, jos äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä.
Näitä mitättömiä ääniä ei tilastoida.
Tässä joitakin teoksia.
Peter F. Drucknerin teos Käytännöllinen liikkeenjohto, 1969. Druckner on alunperin itävaltalainen mutta muuttanut 1937 Yhdysvaltoihin.
http://www.peter-drucker.com/about.html
Simon, Herbert A., Päätöksenteko ja hallinto,1979.
http://nobelprize.org/economics/laureates/1978/simon-autobio.html
French, Wendell L., Organisaation kehittäminen, 1973.
Roald Dahlin Jali ja suklaatehdas -kirjasta on julkaistu uusi painos tänä vuonna ja sitä otetaan moniin kirjastoihin. En pysty vastaamaan, onko kirja tulossa omaan kirjastoosi, koska et kertonut, minkä kirjaston asiakas olet. Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun tulee kysymyksiä koko Suomesta.
Sanat ovat ilmeisesti Jorma Ikävalkon kappaleesta: Niin oli ennen. Tämä kappale sisältyy levyyn: Jorma Ikävalko vauhdissa 1. Levymerkki on Triola ne 151 (ep).
Levy on äänitetty 1957.
Suomen Jazz ja Poparkiston sivuilta löytyi äänitetiedot, mutta ei kappaleen sanoja.
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/
http://www.jazzpoparkisto.net/
Ramppi palaa –teoksen on toimittanut Kirjailijakeskuken työryhmä ja se sisältää useiden eri kirjailijoiden näytelmiä:
Ramppi palaa : suomalaisia näytelmiä 1974-1981
Julkaistu: Helsingissä : Otava , 1983
Ulkoasu: 381 s. ; 23 cm
Sisältö:
Perhe / Claes Andersson ;
Leijonalla ratsastava pawiaani / Henri Kapulainen ; Casablancan koirat / Christer Kihlman ;
Särjetty viulu / Pirkko Kurikka ;
Gracchuskan pojat / Jussi Kylätasku ;
Maailman laidalla / Pirkko Saisio ;
Wiipurin nopeat / Lauri Sipari
Huomautus: Toim. Kirjailijakeskuksen työryhmä
Aineisto: kirja
Teoksen kieli: fin
ISBN: 951-1-07322-2 (sid.)
Ensinnäkin kannattaa olla yhteydessä Kirjavälitykseen. Usein Kirjavälityksen listojen kautta pienkustanteet tulevat kirjastojen tietoon. Helsingin kaupunginkirjaston osalta kirjastot itse valitsevat ottavatko ne tietyn kirjan kokoelmiinsa. Kappalemäärästä on siis vaikea sanoa mitään.
Kirjavälitys http://www.kirjavalitys.fi/
