Kun puhutaan terminologiasta, on merkitystä myös sillä, minkä tyylin kitarasta ja oppaasta puhutaan. Klassisen musiikin kitaran maailmassa käytetään monilta osin eri terminologiaa kuin populaarimusiikin puolella ja jälkimmäisessäkin on paljon erityistermejä siitä riippuen, onko opas tarkoitettu jazz-kitaristeille vai esimerkiksi heavy metal -tyyliin soittaville. Hyvä yleisteos on Ralph Denyerin jo 1984 ensimmäisen kerran ilmestynyt Suuri kitarakirja (WSOY), jota ovat olleet suomentamassa suomalaiset ammattilaiset kuten Ilpo Saastamoinen (joka itsekin on julkaissut paljon käytetyn oppaan (Kitarakirja, Tammi 1975).
Kannattaa myös aina vertailla oppaissa olevia termejä yleisiin musiikin sanakirjoihin ja tietosanakirjoihin, joiden...
Koru kannattaa arvioituttaa ammattilaisilla eli kultasepänliikkeessä. Jyväskylässä koruliikkeitä löytyy esimerkiksi Kävelykadun varrelta.
Jos pronssikoru on mitali, niin silloin saattaa olla apua myös keräilymitaleihin ja kolikoihin erikoistuneista liikkeistä, kuten Matin Markasta.
http://www.matinmarkka.com/
Vanhan kirjallisuuden hintaoppaasta (Suomen antikvaariset kirjakauppiaat, 2010) löytyy hinta-arvio 70 euroa ainoastaan 1950-luvulla ilmestyneelle painokselle teossarjasta Shakespearen Kootut draamat 1-9. Antikvaarisissa verkkokirjakaupoissa sen myyntihinta näyttää olevan nykyisin 50 euroa. Lisäksi turkulainen kulttuuriantikvariaatti näyttää tarjoavan sadalla eurolla aikaisemmin julkaistua Shakespeare'n dramoja 1-9. Jossain nettikeskustelussa mainittiin, että parhaan hinta-arvion saa yleensä kyseistä kirjallisuudenlajia harrastavalta keräilijältä. Bibliofiilien seuran https://www.bibliofiilienseura.fi/31 asiantuntijan mukaan 1950-luvun nahkaselkäisestä painoksesta maksetaan ehkä hieman enemmän kuin tavallisesta. Hänen nähdäkseen...
Suomuorin maitoa, kahvia ja karpalomehua lypsävä lehmä tavataan Saara Heinon Pienen väen satukirjan (Valistus, 1951) sadussa Taikalehmä. Aakkosista kerrotaan sadussa Pikku Leenan ihmeellinen aapinen. Tonttusadun nimi on Saunatontun syntymäpäivät. Kirjan mustavalkoinen piirroskuvitus on Helga Sjöstedtin.
Maria Jotunista löydät tietoa mm. seuraavista kirjoista, joissa
käsitellään sekä hänen elämäänsä että teoksiaan: Suomen kirjallisuus 5: Joel Lehtosesta Antti Hyryyn / toim. Annamari Sarajas, Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, "Sain roolin johon en mahdu" : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja /toim. Maria-Liisa Nevala,
Kansallisgalleria : Suuret suomalaiset 3: Nuori tasavalta 1920-1945.
Lisäksi on useita kirjoja, joissa käsitellään Jotunin kirjoittamia
teoksia. Lähimmässä kirjastossasi on varmaan joitain niistä. Myös artikkelitietokannoista (Kati) löytyy paljon Jotunista ja hänen tuotannostaan kertovia aikakauslehtiartikkeleita. Artikkelitietokantaa voi käyttää kirjastossa.
Runoa pikkuisesta oravanpojasta on kysytty palvelussamme ennenkin. Kyseessä on Hilja Haahden runo Oravasatu. Runo sisältyy mm. kokoelmiin Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997), Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, 1994), Rudolf Koivun runokirja (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, useita painoksia) ja Tämän runon haluaisin kuulla. 2 (toim. Satu Marttila, Juha Virkkunen ja Mirjam Polkunen, Tammi, useita painoksia).
https://finna.fi/
http://lastenkirjainstituutti.fi/
https://www.kirjastot.fi/kysy/tunteeko-kukaan-runoa-oravanpojasta-olisikohan
Sitaatti on Simone Weilin teoksen Painovoima ja armo (La pesanteur et la grâce, 1947) 14. luvusta Rakkaus. Teoksen suomensi Maija Lehtonen vuonna 1957.
Alkutekstissä virke kuuluu näin:
"Aimer un étranger comme soi-même implique comme contrepartie : s'aimer soi-même comme un étranger."
Suomennoksessa kyseinen kohta kuuluu seuraavasti: "Rakastaa vierasta kuten itseään merkitsee kääntäen: rakastaa itseään kuten vierasta."
Weil Simone: Painovoima ja armo (Otava, 1957)
http://palimpsestes.fr/textes_philo/weil/pesanteur_et_grace.pdf
Oulun maakunta-arkistossa säilytetään Oulun piirilääkärin arkistoa, josta löytyvät kätilöiden laatimat synnytysluettelot ja -kertomukset (1888-1914). Asiakirjojen käyttö saattaa edellyttää käyttölupaa.
Kyllähän tuo Jäähvyäisten ensimmäinen säkeistö enemmän itsemurhan kuin onnettomuuden suuntaan tekstin tulkintaa ohjaa: "mikä harhaan käänsi pään / mikä voima veti / valokiilaan lähestyvään". Isän itsemurhasta kertovana kappale mainitaan myös Mikko Meriläisen Rajaportti-albumin arvostelussa (Soundi 3/2002).
https://www.soundi.fi/levyarviot/timo-rautiainen-trio-niskalaukaus-rajaportti/
Löysin saksan kielen sanakirja Wahrigista etymologisen selityksen saksan kielen vastaavalle ilmaukselle Tratte. Se on lähtöisin italian kielen samaa merkitsevästä ilmauksesta tratta, joka taas pohjautuu latinan verbin trahere (vetää) partisiipin perfektimuotoon tractus, tracta, tractum.
Nykysuomen sanakirjasta en löytänyt selitystä sanan alkuperälle.
Katkelma on Percy Bysshe Shelleyn runosta Rakkauden filosofia (Love’s Philosophy). Runosta on kaksi suomennosta. Tuomas Nevanlinnan suomennos sisältyy Eva Maria Korsisaaren teokseen Tule rakkaani : naisen ja miehen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (2006, s. 98 - 99). Matti Järvisen suomennos on luettavissa alla olevasta linkistä.
https://fi.wikisource.org/wiki/Rakkauden_filosofia_(J%C3%A4rvinen)
https://www.poetryfoundation.org/poems/50262/loves-philosophy
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Korsisaaren teoksen saatavuuden PIKI-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Lukijapalautteen mukaan tämä on leppäkertun toukka.
Hyönteisten tunnistuksen avuksi kannattaa kokeilla seuraavia sivustoja: Suomen lajitietokeskus https://laji.fi/ ja Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/. Laji.fi-sivulla on foorumi, johon kirjautumalla voi pyytää apua lajien määritykseen.
Ötökkätiedon sivuilta löytyy tällaisia toukkia, https://www.otokkatieto.fi/cat?id=50
Kyseessä on suomennos englanninkielisistä sanoista. Lewis Carroll kirjoitti alkuperäisen runon The Walrus and the Carpenter toisessa Liisa-kirjassaan Liisan seikkailut peilimaassa (Through the Looking-Glass) vuonna 1871. Runossa mainitaan kaaleista ja kuninkaista seuraavanlaisesti:
The time has come,' the Walrus said,
To talk of many things:
Of shoes — and ships — and sealing-wax —
Of cabbages — and kings —
And why the sea is boiling hot —
And whether pigs have wings.'
Tässä tapauksessa voisi olettaa, että on tullut aika puhua monista eri asioista kuten kaaleista ja kuninkaista. Disneyn elokuvassa Alice in Wonderland (1951) esiintyy Carrollin runoon pohjautuva laulu, jossa mainitaan alkuperäisten...
Kattavaa kirjamuotoista teosta Kristiinankaupungin sodanjälkeisestä historiasta ei valitettavasti ole olemassa.
Pienehkö teos (160 s.) Kristinestad - en småstadsidyll = Kristiinankaupunki - pikkukaupunki-idylli / Olle Haavisto ym., Kristinestads stad 1985, on paikallishistoria ja kuvateos.
Kristiinankaupungin kaupunginkirjastosta kerrotaan, että heillä on kotiseutukokoelma, jonne on koottu aineistoa: artikkeleita yms. Lisäksi kokoelmaan kuuluu paikallislehtien sidottuja vuosikertoja. Mutta kotiseutukokoelman aineistoa ei lainata. Suupohjan Sanomat -paikallislehden vuosikertoja on digitoitu Kansalliskirjaston kokoelmiin, toistaiseksi vain vuosikerrat 1933-1939 ovat saatavilla. Syd-Österbotten paikallislehden vanhat...
Hei,
Ohjaaja Markku Pölösen mukaan elokuvassa hyödynnettiin ainakin kolmea ns. rekilaulua / isojen poikien laulua. Yksi näistä oli Koppelovitun valssi (josta ainakin tuo jälkimmäinen riimipari) ja muita hän ei enää muistanut.
Koppelovitun valssi löytyy vaikkapa Mesikämmenet-yhtyeen levyltä Kauneimmat rekilaulut (CD-levy ; Ainoa productions, 2014).
Muita voi etsiä vaikkapa seuraavista:
Isojen poikien laulukirja : Rehvakkaita ja remsseitä rekilauluja Suomen kansan suusta / koonnut Otso I. Hipiäinen (Gummerus, 1971)
Isojen poikien laulukirja / toim. Peppi Helin (Gummerus, 1994)
Eikä tätä laulua laulaa saa : suomalaiset eroottiset kansanlaulut / Jimmy Träskelin (Kansanmusiikki-instituutti, 2018)
Makupalat-palvelussa on linkkejä kirjablogeihin ja arvostelusivustoille. Esimerkiksi Kirjavinkit-sivustolla on yli 10 000 arvostelua. Muista sivustoista laajin on lienee GoodReads, josta löytyy arvosteluja useilla kielillä.
Myös haku kirjan nimellä ja kirjoittajalla antaa usein osumia kirjablogeihin tai lehtiarvosteluihin. Sosiaalisessa mediassa on paljon lukemiseen liittyviä ryhmiä, Facebookissa mm. Helmet-lukuhaasteen ryhmä tai Kirjallisuuden ystävät. Instagrammissa vinkkejä voi hakea #kirjagram ja TikTokissa #booktok.
Löysin Virpi Oksasen pro gradu tutkielman kirjastoalan ammattinimikkeistä vuodelta 2020. Hän listaa tavallisimpia: kirjastonhoitaja/erikoiskirjastonhoitaja, kirjastovirkailija/erikoiskirjastovirkailija, informaatikko/pedagoginen informaatikko, kirjastoauton virkailija, kirjastopedagogi, mediaohjaaja, kirjastoneuvoja. Lisäksi on tietenkin hanketyöntekijöitä sekä johto-ja esihenkilöitä, joiden nimekkeet vaihtelevat melkoisesti. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/121754/OksanenVirpi.pdf?sequence=2
Isomman kunnan ja kaupunginkirjastolla on yleensä kirjastotoimen johtaja tai kirjastopalveluiden johtaja ja mahdollisesti osastonjohtajia tai asiakaspalvelupäälliköitä. Pienemmillä kirjastoilla on kirjastonjohtajat, mutta...
1920-luvulla sukunimen Valtio saaneesta löytölapsesta kerrotaan Apu-lehdessä 13/2015 ilmestyneessä Hannu Koskelan artikkelissa Ihmeellinen on elämä (verkkoversio nimellä Raiteille hylätty vauva).
Koskela kirjoittaa lapsen saamasta sukunimestä hieman tulkinnanvaraisesti: "Löytölapsi sai hätäkasteen ja lain määräämän sukunimen Valtio." Tätä ei tule tulkita niin, että laki olisi määrännyt antamaan nimeksi juuri "Valtio". Vuoden 1920 sukunimilaki määräsi, että jokaisella tuli olla sukunimi. Sille, jolla ei ollut sukunimeä, papin piti kirkonkirjaan merkitä sukunimeksi "sen talon, torpan tai muun asumuksen nimi, jota hän hallitsee, tahi se sukunimeä vastaava nimi, jolla hänet muuten paikkakunnalla tunnetaan -- taikka, milloin näitä...
