Kysymys on painovoimasta. Musta aukko on niin massiivinen, ettei valokaan pääse pakenemaan sen painovoimakentästä, mistä syystä musta aukko näyttää "mustalta" eikä sitä ei voida havaita esim. teleskoopilla katsomalla. Mustaan aukkoon syöksyvän ja sen ympärille kertyvän materian ilmiöineen voimme sen sijaan havaita. Metsähovin radiotutkimusaseman kvasaarisivuilla mustan aukon ja valon suhdetta selitetään näin: "Newtonilaisittain ajateltuna mustan aukon pakonopeus eli nopeus, joka kappaleella täytyy olla päästäkseen pois gravitaatiokentästä, ylittää valonnopeuden. Kun heitämme maapallolla kiven ilmaan, se kohoaa hetken ja kaartaa sitten takaisin maanpinnalle. Periaatteessa mustan aukon pinnalla ylöspäin suunnatulle valokeilalle kävisi samoin...
Viestintäalalla kilpailu työtilaisuuksista on kovaa, koska eri viestinnän oppilaitoksissa koulutetaan viestinnän osaajia liikaa suhteessa avoimiin työpaikkoihin.
Tällä hetkellä (2011) työllistetynä paikan saaminen lienee ainoa vaihtoehto päästä työmarkkinoille, oppisopimuspaikkoja ei alalla ole. Ota yhteyttä oman kotipaikkakuntasi työvoimaviranomaisiin.
Googlettamalla "akateemiset rekrytointipalvelut" löydät palveluita, joissa on viestinnän alan työpaikkoja. Freelancerinä työskenty on toinen hakeutumisvaihtoehto toimittajan töihin.
Hyviä tiedonlähteitä aloittelevalle toimittajalle:
Lintula, Anni & Valkama, Meri: Nuoren toimittajan eloonjäämisopas (Ajatus-kirjat 2009), jonka löydät Frank-monihaun tai Linda-tietokannan kautta...
Tiedustelin asiaa sarjan kustantajalta, ja sieltä kerrottiin, että sarjasta ilmestyy kaksi seuraavaa osaa vuoden 2013 alussa. Kannattaa siis odotella siihen asti.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy teos Kåla, Tom :
Kinesioteippaus(2011). Kirjan saatavuus löytyy Vaskista http://www.turku.fi/vaski hakemalla vaikkapa kirjan nimellä.
Voisi kuvitella että kuva olisi osa Poliisilaitoksen kampanjaa. Ota yhteyttä Poliisimuseoon http://www.poliisimuseo.fi/poliisi/poliisimuseo/home.nsf/pages/469E32C1… . Siellä luvattiin tehdä haku tietokannoista ja ohjata tarvittaessa eteenpäin.
Yhdysvaltoja käsittelevää kirjallisuutta on pääkaupunkiseudulla runsaasti tarjolla. Sinun kannattaa katsoa sekä pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi) että Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta (https://finna.fi). Hyviä hakusanoja voisivat olla historia, kulttuurihistoria, poliisi, kaupungistuminen, teknologia, tekniikka, 1970-luku tai 1930-luku yhdistettynä hakusanaan Yhdysvallat.
Hyvä paikka lähdekirjallisuuden löytymiseen voisi myös olla Helsingin Yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa sijaitseva American Resource Center. Tietopalvelu on auki ma-pe 10-17. Heille voi esittää kysymyksiä myös puhelimitse tai sähköpostilla.
WSOY julkaisi vuosina 2003 ja 2004 tämän sarjan osat 1 ja 2 suomeksi, mutta jatkoa ei ole ainakaan vielä seurannut. Syynä voi olla yksinkertaisesti se, että englanninkielinen versio Blood moon on näköjään ilmestynyt - pitkän odotuksen jälkeen - vasta lokakuussa 2013.
En löytänyt tätä WSOY:n kotisivuilta, mutta veikkaan, että suomennos ilmestyy joskus myöhemmin tänä vuonna. Varmaa se ei kuitenkaan ole.
Kouvolan kirjastosta ja muista Kymenlaakson kirjastoista lainataan edelleen liikuntavälineitä, mutta valitettavasti putkirullia ei ole. Alla olevan linkin kautta saat luettelon lainattavista liikuntavälineistä.
http://www.kyyti.fi/libdbsearch/selauslista/edhaku%3D3%26lkm%3D94%26siv…
Valtakunnallisia lainaustilastoja ko. kirjasta ei ole saatavissa. Helmet-järjestelmässä Laura Lehtolan kirjaa ”Pelkääjän paikalla” on 72kpl. Keskimäärin kirjat ovat olleet 6 kertaa lainassa, joten kirjat ovat olleet 6x72=432 kertaa lainassa. Kirjasta on tällä hetkellä (18.12.2015 klo 10.37) 211 varausta. Kirja on ilmestynyt myös e-kirjana, mutta siitä ei ole kappaleita helmet-järjestelmässä. Kirjat ovat koko ajan lainassa, joten tilanne muuttuu koko ajan. Vuoden vaihtuessa ilmestyy tilastoja, joista käy ilmi esim. eniten lainatut teokset vuoden aikana.
Olisikohan kyse Sakari Mäkelän ja Timo Suvannon toimittamista teoksista Onko pisara pyöreä? : tietoja arkipäivän luonnonilmiöistä (Otava, 1983) ja Milloin kuu on keltaisin? : tietoja arkipäivän luonnonilmiöistä (Otava, 1984)? Teokset ilmestyivät yhteisniteenä myöhemmin nimellä Onko pisara pyöreä ja Kuu keltainen? : ja muita arkipäivän luonnonilmiöitä (Otava, 1996).
Edellä mainitut teokset löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista. Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-luettelosta ja tilata ne omaan lähikirjastoosi.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Valitettavasti Tilastollisen vuosikirjan (Statistisk årsbok för Finland) noita vuosia käsittelevistä osista ei tällaisia tietoja löydy.
Vastaajan ulottuvilla olevista Helsingin kaupungin tilastokirjoista löytyy (keskimääräisiä) torihintoja vain vuodesta 1902 alkaen.
Erittäin hyödyllinen tässä yhteydessä varmaan on kuitenkin Kansalliskirjaston ylläpitämä digitaalinen sanomalehtiarkisto
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search
josta voi tehdä hakuja esim. seuraavantapaisilla sanoilla 'torihinnat', 'kansakoulunopettajien palkka', 'kahvin hinta', 'lehtorin palkka','muurarin palkka' jne.
Haku voidaan rajata lehden ilmestymisajan mukaan.
Mikäli kantakortin tilaaminen Astia-verkkopalvelun kautta ei ole teille mahdollista, ottakaa yhteyttä Kansallisarkiston kirjaamoon sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@arkisto.fi tai puhelimitse numeroon 029 533 7400 (arkisin klo 10-15).
https://www.arkisto.fi/fi/palvelut/n%C3%A4in-tilaat-kantakortin
Nuotti venäläiseen kansansävelmään Matus̆ka sisältyy esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osaan 6 sekä teokseen Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (toim. Timo Leskelä, Tammi, 2009). Sävelmän on sovittanut Olli Heikkilä ja suomeksi sanoittanut Kari Levola.
Teokset löytyvät verkkokirjastoalueesi kokoelmista.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://lapinkirjasto.finna.fi/
Kritiikki-sana on lainattu suomen kieleen ruotsista (kritik), johon se puolestaan on lainattu ranskan kielestä (critique).
Sanan juuret ovat kreikan kielessä. Kreikan sana kritikos ’arvioimaan kykenevä, erittelytaitoinen’ on johdos erottamista merkitsevästä verbistä krinein. Kritike tekhne tarkoittaa arvioimisen taitoa.
Suomen kielessä kritiikki-sanaa on alettu käyttää 1800-luvun loppupuolella. Sana mainitaan Kirjallisessa Kuukauslehdessä vuonna 1870 ja Agathon Meurmanin sivistyssanakirjassa 1886.
Lähde:
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004), s. 493
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan Kirsi Kunnas on kirjoittanut kaksi ja suomentanut yhden Kysymyksiä ja vastauksia -nimisiä runoja:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Vanhin on kirjassa Aarteiden kirja. 2: kerro äiti, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1956. Runo alkaa näin: "Mitä tekee mehiläinen, mitä suuri aurinko". Runon tekjöistä kerrotaan näin: Chr. Richardtin mukaan K. K. [=Kirsi Kunnas]
Toinen on kirjassa Aikamme lukukirja 2, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1972. Runo alkaa näin: "Miten ylhäällä on taivas?" Tekijästä kerrotaan näin: K. K. (=Kirsi Kunnas), kansasadun mukaan
Kolmas on kirjassa Kirsi Kunnaksen kirjassa Tiitiäisen runolelu vuodelta 2002....
Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi esitellään kymmenen romaania ja kuusi novellikokoelmaa, joissa teemana on juutalaisuus. Helmet-kokoelmasta https://haku.helmet.fi/ voi etsiä kaunokirjallisuutta hakusanoilla juutalaisuus ja identiteetti. Tässä joitakin nostoja edellisistä:
Patrick Modiano, Kehäbulevardit
Pariisissa vuonna 1945 syntyneen Modianon tuotantoa leimaa vahvasti perhetausta. Isä oli italianjuutalainen. Kehäbulevardit kuvaa Pariisin kohtalonaikojen yöllistä tunnelmaa, se on tarina arvoituksellisesta isästä, identiteetistä, vainotun ja vainoojan ongelmasta taustana Ranskan miehityksen ja vastarintaliikkeen mustat vuodet. Modiano sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuona 2014.
Nathan Englander, Erikoistapausten...
Tajunnanvirtakirjallisuus on kirjallisuuden lajityyppi eli genre, jonka kertomatekniikka pyrkii kuvaamaan ihmisen alitajuisia mielenliikkeitä eli tajunnanvirtaa.
Kirjaston kokoelmatietokannan kirjojen tiedoissa kuvailusanat tulevat yleensä kirjastojen virallisista asiasanastoista. Suomen kirjastojen asiasanastojen sanoja voi hakea ja tutkia verkkosivun Finto.fi kautta.
