Joensuun seutukirjastossa on kirjaa Joensuun pääkirjaston varastossa yksi kappale. Voit tehdä kirjasta hyllyvarauksen ja valita noutopaikaksi lähimmän kirjastosi, jolloin kirja kuljetetaan sinne ja voit lainata kirjan sieltä tai tulla lainaamaan kirjan Joensuusta.
Alan koulutusta on aikoinaan järjestetty Diakonissalaitoksella ja laitosta käsittelevissä kirjoissa löytyy jotakin tietoa. Eeva Hurskaisen kirjassa Sisar Linan tyttäret ( Kirjapaja, 1992) on esim. luku Sisaret kotisairaanhoitajina. Diakonissalaitoksen historiaa löytyy mm. kirjoissa Helsingin Diakonissalaitos ( 1937), Martti Mäkisalo: Ihanteista kasvaa arki; Helsingin Diakonissalaitos (1867-1992) ja Nainen paikallaan: diakonissoja kotona ja kentällä, toimittanut Pirkko Probst ( 2010). Kirjassa Kotiapulaiset; muistoja sadan vuoden ajalta, toimittanut Minna Kilkki ( Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2006) löytyy tarinoita kodinhoitajista. Nämä kirjat ovat tilattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun HelMet kirjastoista. Yliopiston Melinda...
Shadow of the Vampire löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastosta videokasetilla. DVD-versiolle ei ehkä ole saatu lainausoikeuksia - kirjastokäyttöön ei voi ostaa dvd-levyä kaupasta, vaan meidän täytyy ostaa siihen myös lainausoikeudet. Kaikkiin julkaisuihin lainausoikeuksia ei saada.
Fearless Vampire Killers -elokuvasta ei ehkä ole suomiversiota tehtykään, en löydä sitä edes myynnistä mistään. Huuto.net-palvelussa on myynnissä ruotsi-versio, jossa tekstitys on ruotsiksi ja englanniksi.
Jos haluatte lainata Jyväskylästä tuon Shadow of the Vampire -videon, se maksaa 7 euroa. Kaukopalvelupyyntö tehdään täyttämällä tama lomake:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Tarkistin Suomen kirjastojen tilanteen...
Sähköiselle versiolle pitää anoa erillinen tunnus. Suomen ISBN-keskuksen sivuilla kerrotaan, että teoksen jokaiselle julkaisumuodolle annetaan erillinen tunnus.
Suomen ISBN-keskuksesta kerrottiin, että elektroniselle versiolle olisi voinut hakea tunnuksen samalla kertaa kuin painetulle. Tunnuksen voi kuitenkin hakea myös jälkikäteen.
http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/isbn.html#Tunnuksen hankkiminen julkaisulle
Suomen ISBN-keskus
Uusi kirjastokortti maksaa 2 euroa. Ota kirjastoon mukaan henkilötodistus. Alla tietoa Kotkan kirjaston käyttösäännöistä ja maksuista:
http://www.kotka.fi/asukkaalle/kirjastot_ja_arkistot/kaupunginkirjasto/…
Kyseessä on varmaankin Bob Shaw'n romaani Kukahan minä olen?, joka on ilmestynyt suomeksi vuonna 1988 Jalavan kustantamana. Lisätietoja esim. Kirjasammosta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3379.
Stetlejä eli juutalaisten asuttamia pikkukaupunkeja ennen holokaustia käsitellään seuraavissa kirjoissa ja verkkolähteissä:
Tietokirjallisuutta:
Encyclopedia of Jewish history : 1986. 91.13 Sisältää luvun The Community as the framework of Jewish life, s.94-95.
Chagall, Bella. Palavat sydämet / 1986. 99.1 Bella Chagall kertoo muistelmissaan lapsuudestaan Vitebskissä Valko-Venäjällä.
Gitelman, Zvi. A Century of ambivalence : 1988. 97.1 Sisältää luvun Ruination and reconstruction of the shtetlekh, s 122-132.
Hoffman, Eva: Shtetl : the history of a small town and an extinguished world, London 1999.
Johnsson, Peter. Puola : 2004. 97.3 Kirjassa on luku Puolan juutalaiset – juutalaisten Puola.
Juutalainen kulttuuri / 1998. 98.114|49 Shtetl on...
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan tuntunut muistavan. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseisen novellin?
Näyttää siltä että noihin mainitsemiisi luettelointiin liittyviin asioihin liittyviä yksityiskohtia on viime aikoina pohdiskeltu aika vähän, koska ainakaan suomen kielellä en käytössäni olevista artikkelitietokannoista (Aleksi, Arto, Kati) löytänyt oikeastaan mitään. Yksi englanninkielinen aihettasi jollakin tavalla sivuava kirja löytyy Tampereen yliopiston kirjastosta:
Guidelines for subject authority and reference entries, München : Saur, 1993.
Lisäksi löysin informaatiotutkimuksen virtuaalikirjastosta yhden osoitteen, josta voisit itse kokeilla hakea tietoa: http://www.itcompany.com/inforetriever/cat.htm
Toimii tosin vain englannin kielellä. Ehkäpä sitten Suomalaiset luettelointisäännöt ovat tällä hetkellä paras lähde tällaisille...
Här är en: på Finska Historiska Samfundets websida, http://www.histseura.fi, finns det Nationalbiografin och där är det möjligt att söka information om en person.
Och några till: http://home.swipnet.se/mobigym/runeberg.htm
http://130.236.254.25/runeberg/svlihist/runeberg.html
http://www.kirjasto.sci.fi/runeberg.htm (på engelska)
Kyseessä voi olla kuusen koristemuoto ns. pallolatvakuusi tai tuulenpesäkuusi. http://www.metla.fi/tapahtumat/2014/metsataimitarhapaivat/Nikkanen-Kuusen-koristemuodoista-koristepuulajikkeita.pdf Myös männyllä on melko yleisesti tuulenpesä-latvustoja. http://www.metla.fi/julkaisut/mt/1998/670/ps-tuule.htm
Koivun ja muiden lehtipuiden tuulenpesät aiheuttaa tuulenpesäsieni. Kuusessa tuulenpesä on periytyvä geenimuutos latvuston kasvupisteessä. Siksi tuulenpesäkuusia on voitu jalostaa koristekasveiksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuulenpes%C3%A4sienet
Luonnonvarakeskukselle (Luke) on myönnetty Euroopan unionin laajuiset kasvinjalostajanoikeudet kuusen koristeelliselle erikoismuodolle, lajikenimeltään ’Punahilkalle...
Merriam-Webster-sanakirjan mukaan cousin-in-law tarkoittaa serkun puolisoa tai puolison serkkua.
https://www.merriam-webster.com/dictionary/cousin-in-law
Suomen kielessä ei ole vastaavaa nimitystä.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-ja-natoon
http://www.kysy.fi/kysymys/voisitteko-te-kertoa-kaikkikaiken-sukulaissanat-ja-kertoa-keta-ne-tarkoittavat
Muistelet aivan oikein. Ainakin Helsingin Sanomissa on kirjoitettu Keskuskadun kiveyksen kuvioinnista pariinkin kertaan. 24.11.2009 kiveys oli vielä alkutekijöissään ja aidattuna. Laatoista ei löydy ihan samanlaista aina toistuvaa kuvioita, todettiin Hesarin jutussa. "Penrosen laatassa on vain kaksi osaa, josta kaikki muodostuu: nuoli ja leija. Niitä kun yhdistelee parin helpon säännön avulla, jatkuu kuvio luovasti loputtomiin."
6.8.2014 lehden sivuilla esiteltiin jo valmista kiveystä: "Keskuskadun kävelykadusta voi tulla matemaattisen hämmästelyn kohde."
Myös Tiedekeskus Heurekan edustalla on Penrosen laatoitus, kuten Simo Kivelä matematiikkablogissaan mainitsee http://simokivela.blogspot.com/2014/08/keskuskadun-...
Laadin Kirjasampoon kirjahyllyn tuoreista saksan kielestä suomennetuista kaunokirjallisista teoksista. Jännityskirjallisuutta ja viihdettä on mukana jonkin verran, mutta en ottanut listalle aivan kaikkea näistä genreistä. Muuten listalla on mukana kattavasti kaikki vuosien 2013-2021 välillä ilmestyneet saksasta käännetyt teokset. Kirjailijat ovat saksalaisia, sveitsiläisiä ja itävaltalaisia nykykirjailijoita. Lisätietoa teoksista ja kirjailijoista löytyy Kirjasammon kautta.
Tässä linkki hyllyyn:
https://www.kirjasampo.fi/fi/uutta_saksankielist%C3%A4_kirjallisuutta_s…;
Nykysuomen sanakirja antaa "on yks(i) lysti" -fraasille rinnakkaisen muodon "yhtä lysti". Sakari Virkkusen toimittamasta Suomalaisesta fraasikirjasta löytyvä esimerkkilause auttaa ymmärtämään, kuinka alun perin vertailuilmaukseksi tarkoitettu "yhtä lysti" saattaa hyvinkin olla "yhden lystin" taustalla: "'Makslahtelaisille ei näytetty Jääkärin morsianta, mutta makslahtelaiset sanoivat, että yhtä lysti. Melkein vielä lystimpikin' (koska yleisö sai sen sijaan nähdä juopuneen näyttelijäseurueen tappelun). – HS 10.9.1930" Se, että näytelmää ei esitetty, oli "yksi lysti", koska tarjolla oli kuitenkin yksi lysti (ohjelmanumero).
Kieliä, niiden kielioppeja ja näiden vaikeutta on loppujen lopuksi aika vaikeaa vertailla. Se, mikä yhdelle on helppoa, voi toiselle olla vaikeaa ja päinvastoin. Kansainvälisesti saksaa tunnutaan kuitenkin pitävän englantia helpompana kielenä oppia. Vertailtaessa englantia ja saksaa onkin löydettävissä yksi hyvin selkeä kriteeri, jonka perusteella tämä voisi olla selitettävissä: saksan kielioppisäännöt ovat hyvin täsmällisiä ja yksiselitteisiä: poikkeuksia on hyvin vähän; englannin kieliopissa taas poikkeukset ovat niin sanotusti enemmän sääntö kuin poikkeus. Vaikka saksa sukuineen ja sijamuotoineen saattaakin lähtökohtaisesti vaikuttaa englantia monimutkaisemmalta, tekee sen säännönmukaisuus siitä perusasioiden oppimisen jälkeen...
Vuoden 1570 paikkeilla Suomessa on arvioitu asuneen noin 300 000 henkeä. Enemmistö puhui suomen murteita, pieni osa ruotsalaismurteita. Sivistyskielinä olivat aateliston ruotsi, papiston latina ja useiden porvarien taitama saksa. Sitä suomen kielen kehitysjaksoa, joka alkoi myöhäiskantasuomesta ja päättyi 1540-luvulla, kun Mikael Agricola julkaisi enimmät teoksensa, kutsutaan varhaissuomeksi. Tuosta ajanjaksosta ei ole olemassa suomeksi kirjoitettuja dokumentteja. Vanhan suomen kaudeksi sanotaan sitä suomen kielen vaihetta, joka alkoi ensimmäisten suomenkielisten kirjojen ilmestymisestä 1540-luvulta. Tältä ajalta ovat peräisin ensimmäiset säilyneet yhtenäiset suomenkieliset käsikirjoitukset.
Käsitykset siitä, millaista puhutun...
