Lauri Pohjanpään rakastettu runo Kalajuttu on ollut useammassakin 50-luvun lukukirjassa. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta mainitsee seuraavat oppikirjat, joihin runo sisältyy:
Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Aukusti Salo, Kerttu Mustonen, Esteri Paalanen ; kuvittanut Martta Wendelin, Otava, 1961)
Viides lukukirjani (Inkeri Laurinen, Antero Valtasaari ; kuvittanut Olavi Vikainen, WSOY, 1955)
Luen ja kerron. 2., Syksystä suveen : alaluokkien lukukirja (Dagmar Kemilä, Paavo Kuosmanen, Valistus, 1952)
Meidän lasten lukukirja : alakansakoulun kokonaisopetukseen liittyvä lukukirja 2 (Aukusti Salo, Urho Somerkivi ; kuvittaneet Rudolf Koivu, Hilkka Rosola, 2.p. 1957)
Kaksi ensin mainittua löytyvät Helmet-kirjastojen...
Mikko Niskasen vuonna 1974 ohjaama elokuva Omat koirat purivat on Yleisradion tuotantoa. Elokuvasta on kirjastoissa lainattavana Ylen tallennepalvelun tuottama VHS-tallenne, mutta DVD:llä elokuvaa ei valitettavasti ole katsottavissa. VHS-tallenne on lainattavissa muutamasta Suomen kirjastosta, joten jos olette kiinnostunut siitä, voitte tehdä kaukopalvelupyynnön oman lähikirjastonne kautta.
Yle Arkistomyynnistä voi tilata tallenteita lähinnä Ylen tuottamista ohjelmista omaan käyttöön, mutta hinnat ovat varsin korkeita. Alla olevista linkeistä löydätte lisää tietoa asiasta.
Elonet https://www.elonet.fi/fi
Finna https://finna.fi/
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Yle Arkistomyynti https://docs.google.com/...
Sitaatti on Simone Weilin teoksen Painovoima ja armo (La pesanteur et la grâce, 1947) 14. luvusta Rakkaus. Teoksen suomensi Maija Lehtonen vuonna 1957.
Alkutekstissä virke kuuluu näin:
"Aimer un étranger comme soi-même implique comme contrepartie : s'aimer soi-même comme un étranger."
Suomennoksessa kyseinen kohta kuuluu seuraavasti: "Rakastaa vierasta kuten itseään merkitsee kääntäen: rakastaa itseään kuten vierasta."
Weil Simone: Painovoima ja armo (Otava, 1957)
http://palimpsestes.fr/textes_philo/weil/pesanteur_et_grace.pdf
Kyseinen Maaria Leinosen runo on nimeltään Tämän maiseman syliin synnyin. Runo on kokoelmasta Sydämessäni tämä maa vuodelta 2003 (Kirjapaja). Runo on luettavissa myös Maaria Leinosen runojen kokoelmasta Kootut runot II : Matka on laulu : 1994-2005 (Kirjapaja, 2006).
Ellinooran kappale ”Carrie” ei mielestäni ole ollenkaan ”pornolaulu”. ”Carrien” ovat säveltäneet Ellinoora Leikas ja Samuli Sirviö ja sen on sanoittanut Ellinoora Leikas. Iltalehden verkkoartikkelissa Ellinoora kertoo laulustaan. Laulun nimi ”Carrie” viittaa Sinkkuelämää-tv-sarjan päähenkilöön Carrie Bradshaw’hon:
”- Carrie on laulussa ruumiillistuma sille yksinololle. Kun on kyllästynyt etsimään rakkautta ja toisaalta se on ainoa asia, mitä toivoo.”
Sinkkuelämää-sarjassa naiset puhuivat suoraan ja estoitta rakkauselämästään.
Pornolauluiksi tai isojen (tai pahojen) poikien lauluiksi sanotaan lauluja, joiden sanoitukset ovat rivoja tai joissa on ronskia huumoria. Esimerkiksi Juha Vainio on kirjoittanut tällaisia sanoituksia 1970-luvun...
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan Kirsi Kunnas on kirjoittanut kaksi ja suomentanut yhden Kysymyksiä ja vastauksia -nimisiä runoja:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Vanhin on kirjassa Aarteiden kirja. 2: kerro äiti, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1956. Runo alkaa näin: "Mitä tekee mehiläinen, mitä suuri aurinko". Runon tekjöistä kerrotaan näin: Chr. Richardtin mukaan K. K. [=Kirsi Kunnas]
Toinen on kirjassa Aikamme lukukirja 2, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1972. Runo alkaa näin: "Miten ylhäällä on taivas?" Tekijästä kerrotaan näin: K. K. (=Kirsi Kunnas), kansasadun mukaan
Kolmas on kirjassa Kirsi Kunnaksen kirjassa Tiitiäisen runolelu vuodelta 2002....
Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi esitellään kymmenen romaania ja kuusi novellikokoelmaa, joissa teemana on juutalaisuus. Helmet-kokoelmasta https://haku.helmet.fi/ voi etsiä kaunokirjallisuutta hakusanoilla juutalaisuus ja identiteetti. Tässä joitakin nostoja edellisistä:
Patrick Modiano, Kehäbulevardit
Pariisissa vuonna 1945 syntyneen Modianon tuotantoa leimaa vahvasti perhetausta. Isä oli italianjuutalainen. Kehäbulevardit kuvaa Pariisin kohtalonaikojen yöllistä tunnelmaa, se on tarina arvoituksellisesta isästä, identiteetistä, vainotun ja vainoojan ongelmasta taustana Ranskan miehityksen ja vastarintaliikkeen mustat vuodet. Modiano sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuona 2014.
Nathan Englander, Erikoistapausten...
Verkosta löytyy kultasepänliike J. A. Tarkiaisen pieni historiikkikirjanen, jossa kerrotaan myös liikkeen varhaisista vaiheista. Kirjasen mukaan liike on toiminut Mikonkadulla kolmessa eri osoitteessa: ensin Mikonkatu 4:ssä 22 vuoden ajan alkaen joskus sodan jälkeen, sitten Mikonkatu 1:ssä, johon oli siirrytty vuoteen 1974 mennessä, ja lopuksi Mikonkatu 3:ssa vuodesta 1991 alkaen.
Asia on kirjasessa ilmaistu epämääräisesti, mutta laskemalla selviää, että liike muutti Mikonkadulle viimeistään 1950-luvun alussa, mutta on siis toiminut Mikonkadulla kolmessa eri osoitteessa.
https://issuu.com/testaus/docs/tarkiainen
Lisäksi Helsingin Sanomissa 25.9.1957 mainitaan Tarkiaisen kultasepänliikkeeseen osoitteessa Mikonkatu 4 tehty murto.
Varastokirjastosta Kuopiosta löytyy teossarja Henrik Ibsen's Gesammelte Werke, johon myös kysytty näytelmä sisältyy. Kirjan voi pyytää sieltä kaukolainaksi.
Kaukolainatilauksen voi tehdä missä tahansa kaupunginkirjaston toimipisteestä.
Huom.: teos on painettu fraktuuralla, vanhalla saksalaisella kirjasinlajilla.
Kysymyksestäsi ei oikein käy ilmi, millaisia kirjoja etsit. Suomenkielisiä kirjoja aiheesta "neulat" ei erikseen löydy, mutta jotakin tietoa saattaisi löytyä selaamalla eri alojen teoksia läpi (tietokannoista ei tässä ole apua, vaan kirjoihin pitäisi tutustua yksityiskohtaisemmin). Esimerkiksi kansatieteen luokasta löytyy erilaisia perinteisiä ammatteja ja käden taitoja esitteleviä kirjoja, joista jossakin saattaisi ehkä olla mainintoja perinteisistä äimä-tyyppisistä neuloista; käsityökirjoista saattaa löytyä mainintoja siitä, millaisia neuloja minkäkinlaisissa käsitöissä käytetään, akupunktiota käsittelevissä kirjoissa saatetaan kertoa siihen käytettävistä neuloista, arkeologian kirjoissa voi olla tietoa muinaislöydöissä olleista...
Tässä on internet-osoite, josta voit seurata kilpailua reaaliajassa.
http://www.lavuelta.com/05/ingles/webimagenes/imagenes7.html?e=7
Ja tässä on reittikartan osoite: http://www.lavuelta.com/05/ingles/recorrido/mapa.html?e=7
Lapin maakuntakirjastosta ei löydy suoraan Lille-matkaopasta, ja kovin ovat Ranskaa koskevat oppaat lainassa, jotta voisin tarkistaa olisiko niissä mitään.
Kirjakaupan sivulta löytyi pari opasta, joista yhden voisimme hankkia. Bradt Travel Guides-kustantajalta Lille: the Bradt Mini-Guide (296 s.), Automobile Ass:n Essential Lille 2006 (150 s.)ilmestymispäivä 20060100.
Allaolevassa nettiosoitteessa on perustietoja Lillestä
http://en.wikipedia.org/wiki/Lille
Voit pyytää kirjan kaukolainaksi. Kaukolainapyynnöt tehdään aina oman kirjaston kautta. Kysy asiasta joko Keravan kaupunginkirjastosta kirjastovirkailija Päivi Kuutilta
(puh. (09) 2949 2058 kello 12 - 15.00 tai kaukopalvelu@kerava.fi .
Iltaisin tiedusteluihin vastaa neuvonta) tai Laurean kirjastosta:
http://www.laurea.fi/net/fi/03_Kirjasto/04_Palvelut/index.jsp
Vuosina 2007-2008 vietettiin rytmimusiikin teemavuotta. Teemavuoden aikana laadittiin selvitys rytmimusiikin asemasta musiikkioppilaitoksissa. Kysely rytmimusiikista lähetettiin Suomen musiikkioppilaitosten liiton ja Suomen konservatorioliiton taiteen
perusopetusta antaviin jäsenoppilaitoksiin. Rytmimusiikilla selvityksessä on tarkoitettu kaikkia jazz-, rock-, pop-, iskelmä-, tanssi- ja kansanmusiikeiksi miellettyjä musiikin tyylilajeja.
Selvityksen mukaan pop/jazzmusiikin opetuksen määrä ja
prosentuaalinen osuus kokonaisviikkotuntimäärästä oli 7,6 % ja kansanmusiikin osuus 1,0 %. Jäljelle jäävä "muu" 91,4 % on käytännössä klassista musiikkia.
Koko selvitys löytyy täältä:
http://www.musicedu.fi/easydata/customers/sml/files/Teemavuosi/...
Monenlaisia painokoneita on myytävänä ainakin Huuto.netin, Keltaisen Pörssin ja Yritystele.fin kautta. Koneiden hinnoista tai mahdollisista vuokrakoneista ei löytynyt tietoa. Ei myöskään oikein selvinnyt, minkälaisilla koneilla t-paitoja painetaan.
Ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä Viestintäalan ammattiliittoon, joka on mm. painoalan ammattilaisten liitto. Tämän joulunalusviikon liitossa ollaan lomalla:
http://www.viestintaliitto.fi/vaal/ammattiosastot.htm
Joensuun seutukirjastossa on kirjaa Joensuun pääkirjaston varastossa yksi kappale. Voit tehdä kirjasta hyllyvarauksen ja valita noutopaikaksi lähimmän kirjastosi, jolloin kirja kuljetetaan sinne ja voit lainata kirjan sieltä tai tulla lainaamaan kirjan Joensuusta.
Shadow of the Vampire löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastosta videokasetilla. DVD-versiolle ei ehkä ole saatu lainausoikeuksia - kirjastokäyttöön ei voi ostaa dvd-levyä kaupasta, vaan meidän täytyy ostaa siihen myös lainausoikeudet. Kaikkiin julkaisuihin lainausoikeuksia ei saada.
Fearless Vampire Killers -elokuvasta ei ehkä ole suomiversiota tehtykään, en löydä sitä edes myynnistä mistään. Huuto.net-palvelussa on myynnissä ruotsi-versio, jossa tekstitys on ruotsiksi ja englanniksi.
Jos haluatte lainata Jyväskylästä tuon Shadow of the Vampire -videon, se maksaa 7 euroa. Kaukopalvelupyyntö tehdään täyttämällä tama lomake:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Tarkistin Suomen kirjastojen tilanteen...
Sähköiselle versiolle pitää anoa erillinen tunnus. Suomen ISBN-keskuksen sivuilla kerrotaan, että teoksen jokaiselle julkaisumuodolle annetaan erillinen tunnus.
Suomen ISBN-keskuksesta kerrottiin, että elektroniselle versiolle olisi voinut hakea tunnuksen samalla kertaa kuin painetulle. Tunnuksen voi kuitenkin hakea myös jälkikäteen.
http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/isbn.html#Tunnuksen hankkiminen julkaisulle
Suomen ISBN-keskus
