Lättaste vägen att hitta länkar om Animal Rights är genom att använda Yahoo söktjänst. Olika söktjänster hittar du från http://www.lib.hel.fi/svenska/ > sökning i Internet. Klicka Yahoo och gå: Science > Animals > Animal rights. Du kan också gå direkt till International Fund for Animals hemsida http://www.ifaw.org/ eller i Finland till Animalia hemsida http://www.animalia.fi/.
Litteratur om dethär ämnet kan du söka från Plussa mediedatabasen http://www.libplussa.fi/ . Om du använder ämnesord "djur rättigheter" eller "djur etik" får du svenska böcker, med ord "eläinten oikeudet" eller "eläimet etiikka" hittar du finska och engelska böcker.
Käy katsomassa ensin näitä sivuja
http://www.kunnat.net/k_etusivu.asp?path=1
Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut.
Myös Suomen Kuntaliiton kirjasto palvelee kunnallisalan tiedontarvitsijoita:
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;145;30546;1042
Pertti Rovamon ja Martti Lintusen värikuvateoksessa Suomalainen puuvene on tietoa ja kuvia purjeveneiden malleista, luokista, rakenteista, historiasta, hankinnasta ja hoidosta. - Pekka Parikan kirjaa Myrskylintu nousee siivilleen : perinteisen puupurren rakentaminen ja ensimmäinen kaukopurjehdus en valitettavasti saanut käsiini. - Kummankin teoksen saatavuuden näkee aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi/ .
Kokkolan kaupunginkirjaston aineistoa voi etsiä Anders-verkkokirjastosta http://webkirjasto.kpnet.fi Vasemmasta laidasta valitaan laajennettu haku ja asiasana-kohtaan kirjoitetaan kansallispuvut. Haulla löytyvät esim. kirjat Kurula: Kansallispukuja Suomesta, Sirelius: Suomen kansallispukujen historia, Kansallispukuja kuvina ja Kaukonen: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut.
Linkkejä kansallispukuihin löytyy Linkkikirjastosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=635
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-sivustossa http://www.makupalat.fi on myös linkkejä kansallispukuihin, esim. http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/esitteet.htm
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on aikaisemminkin kysytty...
Ikävä kyllä Margit Sandemon kirjoja ei ole suomennettu vuoden 1999 jälkeen, joten myöskään Sagnet om lysets rike -sarjaa ei ole saatavana suomeksi.
Lähde: Fennica-tietokanta
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneiden ohjeiden mukaan varauksia voi tehdä yhden kerrallaan, mutta uuden varauksen voi tehdä, kun tulee käyttämään varaamaansa aikaa. Kaikki ohjeet löydät täältä:
https://varaus.lib.hel.fi/help
Kouvolan pääkirjastossa on viikolla 43 ja 44 nallenäyttely ja nallevisa. Kyseisillä viikoilla myös Amanalle pyörii lastenosastolla aina kun ehtii. Viikolla 42 ei ole erityistä satuviikon ohjelmaa.
Pääkirjaston satutunteja on syksyllä keskiviikkoisin klo 10. Ohjelma on kirjaston nettisivulla: http://www.kyyti.fi/lapset-ja-nuoret/tapahtumat/6692
Kirjastoon voi aina tulla lapsiryhmän kanssa ja sopia ryhmälle etukäteen oma ohjelma. Yhteydenotot kirjastonhoitaja Anna-Mari Anderssonille puh. 0206157494 tai sähköpostitse
Anna-Mari.Andersson@kouvola.fi
Kevään 2014 opinto-ohjelma julkaistaan painettuna marraskuun lopulla. Toivottavasti pian sen jälkeen saamme oppaat myös kirjastoihin. Mutta vielä sitä ei siis ole kirjastoissa.
http://www.hel.fi/hki/sto/fi/uutiset/uutiset_kevaan_2014_opinto-ohjelma
Voit tutustua kevään ohjelmaan jo nyt alla olevan linkin kautta:
https://ilmonet.fi/
Sotalapsien siirtoa Ruotsiin hallinnoi sosiaaliministeriön lastensiirtokomitea, jonka aineistoa säilytetään Kansallisarkistossa. Aineistoon sisältyy esimerkiksi sotalapsia koskevia henkilökortteja.
Mikäli Kansallisarkistosta ei löydy tietoja, saattaa ruotsalaisista arkistoista löytyä.
Ruotsissa sotalapsisiirtojen järjestämiseen osallistui Hjälpkommittén för Finlands barn –niminen organisaatio. Sen arkistoa säilytetään Ruotsin valtionarkistossa (Riksarkivet) Tukholmassa.
Lisätietoja voi kysyä suoraan Ruotsin valtionarkistosta (Puhelin: +46 10 476 7000, Sähköposti: riksarkivet@riksarkivet.se).
Suomen Kansallisarkistossa on Ruotsissa säilytettävästä aineistosta arkistoluettelo. Osa arkistosta on jopa käytettävissä mikrofilmeinä...
Maksalla on ollut lukuisia symbolisia merkityksiä eri kulttuureissa ja eri aikakausina. Maksaa on pidetty esimerkiksi intohimon elimenä (roomalaiset) sekä jumalien suosimana elimenä, osittain sen verisen tummanpunaisen värin takia. Maksan on ajateltu myös omaavan kyvyn paljastaa jumalallisia salaisuuksia.
Sielulla on nähty olevan yhteyksiä maksaan. Myös filosofi Platon kirjoitti Timaios-teoksessaan maksan yhteydestä sieluun. Hän liitti maksaan myös ennustamisen taidon. Maksalla on keskeinen rooli Prometheus-myytissä. Tulen ihmisille lahjoittanutta Prometheusta rankaistiin sitomalla hänet erämaassa sijaitsevaan pylvääseen ja usuttamalla hänen kimppuunsa kotka. Kotka nokki Prometheuksen maksaa päivittäin ja joka yö se kasvoi takaisin...
Ulla-Maija Peltosen kirjan Muistin paikat: vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta (2003) mukaan vuonna 1929 Suomessa oli 333 valkoisille pystytettyä muistomerkkiä 316 paikkakunnalla. 11 paikkakunnalla oli punaisten muistomerkki. 1940- ja 50-luvuilla punaisten muistomerkkejä pystytettiin lisää 117 paikkakunnalle. Tämän jälkeenkin niitä on tullut lisää.
Täsmällisiä lukuja on siis vaikea antaa, mutta vaikuttaa siltä, että 1920-luvulla pystytettiin pääosin valkoisten muistomerkkejä ja yhteiskunnallisen tilanteen muututtua 1940-luvulla punaisten muistomerkkien määrä lisääntyi huomattavasti.
Ulla-Maija Peltosen kirjassa on aiheesta paljon tietoa. Muita hyviä lähteitä ovat ainakin alla mainitut kirjat:
- Monumentum :...
Tästä huonekasvista ei tosiaan löytynyt "kirjatietoa", mutta tässä on muutama nettiosoite: http://www.zone10.com/planttips/1999/073099.htm,
http://www.desert-tropicals.com/Plants/Araceae/Zamioculcas_zamiifolia.h…,
http://www.sunshinetropical.com/WhatisZZ.htm
Suutarilan kirjastossa on vielä saatavana näyttelyssä ollut " Siilin talvipesän rakennusohje". Myös Kaarina Turtian kirjassa Siili, pihapiirin villilemmikki kerrotaan seikkaperäisesti siilin "omasta" pesänrakentamisesta ja miten siilille voi rakentaa talvipesän.
Suutarilan kirjastoon saat yhteyden puh. 310 85 074 ja Turtian kirjaa löytyy useista kirjastoista. Saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ .
Laulu on varmaankin Baby-twist, jonka on suomeksi laulanut Erkki Pohjanheimo. Tytärtä kappaleella esitti Ragni Malmsten. Kappale oli hänen vuonna 1963 ilmestyneellä levyllään Limbo rock, Baby-twist. Kappale on Werner Twardyn säveltämä ja alunperin salanimi Lilibertin sanoittama. Suomalaiset sanat on tehnyt Orvokki Itä.
Kappaleen voi kuunnella myös YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=KILOZO_JjWE
Voisiko tämä vuonna 2014 ilmestynyt kirja olla etsimäsi: Parhaat perinneneuleet : 150 mallia maailmalta / Rita Taylor?
Tässä muutamia muita kirjoja, joissa on ohjeita eri maiden perinneneuleiden tekoon. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
- Folkstyle : innovative designs to knit including sweaters, hats, scarves, gloves, and more / Mags Kandis
- Knitting from the Netherlands : traditional Dutch fisherman's sweaters / Henriette van der Klift-Tellegen
- Islantilaisia neuleita / suomennos: Tuula Tuuva-Hietala
- 150 pohjoismaista kirjoneulemallia / Mary Jane Mucklestone
- Folk socks : the history & techniques of handknitted footwear / Nancy Bush
- Sukupolvien silmukat / Pia Ketola, Eija Bukowski, Leena Kokko, Anne...
Olisiko kenties mahdollista, että runossa olisi puhuttu sieluni helluntain asemesta Suomemme helluntaista? Löysin eräästä vanhasta sanomalehdestä 90 vuotta sitten Mikkelin oppikoulujen ylioppilaiden lakkienjakojuhlassa luetun Runon nuorelle ylioppilaalle, jonka oli laatinut koulun johtaja Joos. Sajaniemi. Tässä runossa johtaja Sajaniemi runoilee Suomemme helluntain helavalkeista: "miten syttyisi syömmissä leimahtain / helavalkeat Suomemme helluntain". Ehkä tämä runo on ollut tuttu opettajallenne ja hän on hyödyntänyt sitä puhuessaan omille nuorille ylioppilailleen.
Runo nuorelle ylioppilaalle
Risto Isomäki kuuluu niihin suomalaisiin kirjailijoihin, joista löytyy hyvin vähän tietoa. Jotain tietoja löydät Kirjasammosta ja Kirjasammon mainitsemista teoksista ja linkeistä.
Risto Isomäki Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175947712112
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/272
Risto Isomäen teosten käännöksiä voit etsiä Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannasta tai suomalaisen kirjallisuuden bibliografiasta Fennicasta.
Käännöstietokanta http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Fennica https://finna.fi
Suomen kielessä merkit voi tulkita eri kirjaimiksi, koska suomen kieli ei tunne Í -kirjainta. Käytännössä suomalainen ääntää molemmat merkit iinä.
Myös espanjan kielessä Í ja I ovat sama kirjain. Painomerkki jakaa vokaalin eri tavuun edellisen tai seuraavan vokaalin kanssa.
"Tavutuksesta: A, o ja e ovat vahvoja vokaaleja, i ja u heikkoja. Vahva + heikko vokaali tai kaksi heikkoa vokaalia kuuluvat samaan tavuun.
Jos yhtymässä on painomerkki, vokaalit kuuluvat eri tavuihin = Ma|rí|a."
https://espanjaa.wordpress.com/2011/09/25/1-aantaminen/
Tässä muutama ehdotus ruotsinkielisistä lasten ja nuorten kirjoista, jotka ovat helppolukuisia ja sopivat myös kielitaidon kehittämiseen.
Fantasiaa ja seikkailua:
Michael Dahl: Drakblod-sarja (1. osa: Drakduellen)
Kazu Kibuishi: Amulett-sarja (1. osa: Stenväktaren)
Jan Kjær: Häxboken
Niklas Krog: Draksvärdet
Jo Salmson: Drakriddare-sarja (1. osa: Tam tiggarpojken)
Maria Turtschaninoff: Maresi (Jolin Slotten selkokielinen versio)
Rakkautta:
Cecilia Borgkvist: Kattvinter
Kerstin Lundberg Hahn: Pank och kär
Eva Salqvist: MSN - Maja söker Noa
Alla englanninkielisiä lasten ja nuorten kirjoja, jotka ovat helposti lähestyttäviä joko lyhyiden lauseidensa tai sanavarastonsa puolesta.
Joe Todd-Stanton: Brownstone...
