Boswellin teos on julkaistu lyhennelmänä nimellä ”Tohtori Johnsonin elämä” (Tammi, 1970). Teoksen on suomentanut ja lyhentänyt Jouko Linturi. Kaipaamasi sitaatti löytyy suomennoksen sivulta 193, ja Linturi on sommitellut sen suomeksi seuraavasti:
”Laiva on vankilaakin pahempi paikka. Vankilassa on ilma raikkaampaa, seura parempaa; kaikkinaiset elämän mukavuudet monipuolisempia; ja laivassa on lisävikana sekin, että purjehtija on aina vaarassa. Miesten miellyttyä merielämään ei heistä ole enää maakravuiksi.”
Kirjasarja Elämisen taito 1-6 vastaisi aika hyvin kuvaustasi. Sarjan kirjat ovat ilmestyneet 1990-1993, ne ovat isokokoisia, kirjojen selkä on sininen ja paksuuskin täsmää. Sarja käsittelee ihmissuhteita, persoonallisuutta, elämäntaitoa ym. psykologian ja sosiaalipsykologian osa-alueita. Kirjat ovat lainattavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjavarastosta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sel%C3%A4misen%20taito%20lah…
Valitettavasti Reijo Taipaleen esittämän Tanssi (Baila morena) –kappaleen sanoja ei löytynyt. On etsitty nuottikirjoista, Taipaleen levyjen liitteistä ja karaokelistoilta, mutta turhaan.
Eikä nuottejakaan löytynyt tähän Rafael Garcia Ferron ja Roberto Livin kappaleeseen Baila morena.
Kysymyksen kuvailusta tulevat ensimmäisenä mieleen Else Holmelund Minarikin Pikku karhu -kirjat, joita ilmestyi kaikkiaan viisi vuosina 1978-79: Pikku Karhu, Isä Karhu tulee kotiin, Pikku Karhu saa ystävän, Pikku Karhu mummolassa ja Suukko Pikku Karhulle. Yhdenkään kannessa tosin ei kuvatun kaltaista kuvaa ole, mutta kirjassa Pikku Karhu on tarina Pikku Karhu lähtee kuuhun, jonka kuvissa karhulla on päässään neliskulmainen laatikosta askarreltu kypärä, josta sojottaa pari antennia.
Voit ottaa mallia vaikkapa Brother Christmas-nimimerkillä toimivasta hyväntekijästä.
http://sotaveteraanit.fi/blogi/2016/10/13/hyvantekijoita-tarvitaan-lisa…
Suoraan sotaveteraaneja auttavia vapaaehtoisjärjestöjä en löytänyt. Yleensä he ovat valinneet laajemman joukon autettavia.
Erilaisia toimijoita löytyy kyllä paljon pääkaupunkiseudulta esim.http://www.espoonvapaaehtoisverkosto.fi/ tai http://www.hel.fi/www/sote/fi/vapaaehtoistoiminta/
Sotaveteraanien auttamisesta voisi kysyä suoraan veteraanijärjestöiltä:
Vapaussodan Rintamamiesten Liitto – toimi 1929–1944
Entisten Punakaartilaisten Keskusjärjestö – toimi 1945–1980
Rintamanaisten Liitto – toimi 1980–2013
Sotainvalidien Veljesliitto – perustettu 1940
Sotaveteraaniliitto – perustettu...
Vaikuttaa siltä, että thaimaalaista kaunokirjallisuutta on suomennettu hyvin vähän. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-haun tai kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta ei löytynyt yhtään teosta.
Kahdessa teoksessa on thaimaalaisen kirjailijan suomennettu novelli. Heistä Rattawut Lapcharoensap on syntynyt Yhdysvalloissa, kasvanut Bangkokissa ja opiskellut Yhdysvalloissa. Somtow Papinian Sucharitkul eli S. P. Somtow taas on syntyjään thaimaalainen, mutta opiskellut Englannissa. Varmuutta siitä, että novellit olisi kirjoitettu thain kielellä eikä englanniksi, ei löytynyt.
Rattawut Lapcharoensapin novelli Kapteeni on julkaistu kirjallisuuslehti Grantassa nro 7, Koti.
S. P. Somtowin novelli Aquila on kokoelmassa Science...
Kuvauksesi sopii Cat Clarken teokseen The lost and the found (London : Quercus, 2015).
http://www.goodreads.com/book/show/20685157-the-lost-and-the-found
Kirjaa on Helmet-kirjastojen kokoelmissa yksi kappale, joka on tällä hetkellä lainassa, mutta voit tehdä siitä varauksen.
Mikäli tämä ei ole etsimäsi kirja, jatkan etsintöjä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Liikekannallepanosuunnitelman mukaan Venäjältä sotaan lähtivät aktiivipalveluksessa olevat vuosien 1911, -12 ja -13 ikäluokkien 1 500 000 varusmiestä sekä I luokan reservi eli vuosien 1904-10 ikäluokista 2 800 000 miestä, eli yhteensä 4,3 miljoonaa sotilasta. Kaikkiaan sotavuosina väkeen vietiin 14 miljoonaa miestä. Menetykset nousivat yhdeksään miljoonaan: kaatuneita oli kaksi miljoonaa, haavoittuneita neljä miljoonaa (joista puolet toipui takaisin riviin), karkureita ja sairastuneita miljoona, sotavankeja neljä miljoonaa.
Venäläisillä ei vuodenvaihteen 1916-17 tienoilla ollut paljonkaan sotaintoa jäljellä. Helmikuun vallankumouksen tärkein merkitys sodankäynnin kannalta oli, että kuri armeijassa romahti ja sotilaat alkoivat karkailla...
Koska kysymääsi aineistoa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, voit pyytää sitä kaukolainaksi. Lomakkeen voi täyttää internetissä http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm) tai lähimmässä kirjastossa. Helsinkiläiset saavat kotimaiset ja pohjoismaiset kaukolainat maksutta, mutta Pohjoismaiden ulkopuolelta tilatuista lainoista peritään 130 mk/laina 1.9.00 alkaen. Lisäksi kaukopalvelupyynnöstä peritään viiden markan varausmaksu.
Hotellin nimi on nykyisin Saint Petersburg. Hotellista löytyy lyhyt englanninkielinen Wikipedia-artikkeli: https://en.wikipedia.org/wiki/Saint_Petersburg_(hotel,_Saint_Petersburg).
Hotellin verkkosivu: https://hotel-spb.ru/
Muutamia teoksia löytyy meidän kokoelmista:
Etulinjassa itään ja länteen : Kouvolan seudun sotilashistoria 1400-luvulta 2000-luvulle / Airio, Pentti.
Junalla sotaan ja sotaa pakoon : sota-ajan junamatkoja -kirjoituskilpailun parhaat / toimittanut Heli Mäki.
Tehtävä Utissa : venäläisen pommikonelaivueen tuho loppiaisena 1940 / Heimo Siiropää, Jukka Vesen, Heikki Kauranne.
Tuokiohavaintoja Kouvolan seudun ilmapuolustuksesta talvi- ja jatkosodassa sekä sotien poliittinen tausta / Pekka Vanhala.
Maanpuolustustyötä Kymenlaaksossa II : Kymenlaaksolaiset isänmaan asialla 1917-1945 / Vitikainen, Erkki.
Kovat päivät Kouvolassa / Ranta, Jorma.
Kouvolan ilmapuolustus talvisodan aikana / Tanska, Jukka-Pekka.
Kotirintamaelämää löytyy Kouvolan...
Elinan Vaaran suomentamassa kokoelmassa Sonetteja Lauralle (1966) ei ole kaikkia sonetteja.Siinä ei valitettavasti ole kyseistä sonettiakaan (128. sonetti).
Tyyni Tuulio on suomentanut kyseisen kohdan näin:
[Kun merkin vain se saa,
niin muinaiskunnollansa]
se vimmaa vastaan nousee sotimaan.
Oi Italian kansa,
viel' uljuus rinnastas ei kuollutkaan!
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. [6] : Italian kirjallisuuden kultainen kirja (toimittanut Tyyni Tuulio, WSOY, 1945)
Kysyin vinkkejä henkilöiltä, jotka itse lukevat ja vinkkaavat paljon kaikenikäisille. He suosittelivat aloittamaan novelleihin tutustumisen seuraavista teoksista:
Salla Simukka: Sytytä valot, sammuta valot
Magdalena Hai: Haiseva käsi
Tusina
Etsijät
Mielenkiintoinen kysymys. Maailman väestössä punapäitä arvioidaan olevan kaksi prosenttia. Suurin osa lienee sukujuuriltaan skotteja tai irlantilaisia, sillä Skotlannin väestöstä noin 6 - 13 % on punapäitä ja Irlannin väestöstä heitä on noin 10 %.
Lukumäärällisesti eniten punapäitä lienee kuitenkin Yhdysvalloissa, mutta arvio vaihtelee 6 ja 18 miljoonan välillä.
What Percentage of the World Population Has Red Hair? - WorldAtlas
Ginger hair: 13 fascinating facts about redheads (cosmopolitan.com)
Red hair - Wikipedia
Sirkka Lassilan Uuden käytöksen kultaisen kirjan (WSOY, 1.p. 1997 - 7.p. 1999) jälkeen WSOY:ltä on ilmestynyt Eija Kämäräisen Hyvä käytös, hyvät tavat: käytöksen kultainen kirja (2004). Muita käytösoppaita on ilmestynyt tämän jälkeen, tosin niitäkin harvoin ja vähän. Ohessa muutamia:
Helena Valonen Hyvä käytös: kaikki mitä tulee tietää (Auditorium, 2014)
Mirva Saukkola: Etiketti: käytösopas arkeen ja juhlaan (WSOY, 2014)
Pelkästään kasvirasvoista tehdyt margariinit eli kasvimargariinit erottaa kasvirasvalevitteistä oikeastaan vain tuotteen rasvaprosentti. Suomessa margariinin rasvapitoisuus on 40, 60 tai 80%. Jos rasvaprosentti on jokin muu, nimityksenä on rasvalevite.
Lähde:
Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja
Hei,
Ohjaaja Markku Pölösen mukaan elokuvassa hyödynnettiin ainakin kolmea ns. rekilaulua / isojen poikien laulua. Yksi näistä oli Koppelovitun valssi (josta ainakin tuo jälkimmäinen riimipari) ja muita hän ei enää muistanut.
Koppelovitun valssi löytyy vaikkapa Mesikämmenet-yhtyeen levyltä Kauneimmat rekilaulut (CD-levy ; Ainoa productions, 2014).
Muita voi etsiä vaikkapa seuraavista:
Isojen poikien laulukirja : Rehvakkaita ja remsseitä rekilauluja Suomen kansan suusta / koonnut Otso I. Hipiäinen (Gummerus, 1971)
Isojen poikien laulukirja / toim. Peppi Helin (Gummerus, 1994)
Eikä tätä laulua laulaa saa : suomalaiset eroottiset kansanlaulut / Jimmy Träskelin (Kansanmusiikki-instituutti, 2018)
Makupalat-palvelussa on linkkejä kirjablogeihin ja arvostelusivustoille. Esimerkiksi Kirjavinkit-sivustolla on yli 10 000 arvostelua. Muista sivustoista laajin on lienee GoodReads, josta löytyy arvosteluja useilla kielillä.
Myös haku kirjan nimellä ja kirjoittajalla antaa usein osumia kirjablogeihin tai lehtiarvosteluihin. Sosiaalisessa mediassa on paljon lukemiseen liittyviä ryhmiä, Facebookissa mm. Helmet-lukuhaasteen ryhmä tai Kirjallisuuden ystävät. Instagrammissa vinkkejä voi hakea #kirjagram ja TikTokissa #booktok.
Suomi oli 1800-luvun lopulla vielä suurimmalta osin maatalousyhteiskunta, jossa tyypillinen miehen ammatti oli renki. 1800-luvun loppupuolella renki ansaitsi vuodessa rahapalkkaa 100-150 markkaa. Tämän lisäksi palkkaan sisältyi erilaisia luontoisetuja.https://veteraanienperinto.fi/index.php/tietopankit/kertomuksia/itsenaistymisen-vuodet/nuorisoa-1800-luvun-lopulla/Vuoden 1899 100-150 markkaa olisivat nykyrahassa 557-835 euroa.https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
