Helmet-kirjastoissa on tätä Jukka Pakkasen kirjaa jäljellä muutama kappale. Aineistoa poistetaan kirjastojen kokoelmista lähinnä huonokuntoisuuden takia, tietoaineistosta tietojen vanhenemisen takia, tai jos kappaleita on liikaa kysyntään nähden. Vaikka kaunokirja ei olekaan enää jatkuvasti lainassa, on sitä hyvä olla kokoelmissa, koska uusia ei useinkaan saa enää hankituksi.
Joten valitettavasti emme poista kirjaa toiveista huolimatta. Se näyttää olleen myynnissä muutamassakin nettihuutokaupassa, mutta jo myyty. Kannattanee jättää ilmoitus jonkin verkkoantikvariaatin puutelistalle, vaikka näille:
http://www.antikvaari.fi/
http://www.antikka.net/
http://www.antikvariaatti.net/
Taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokanta Arscan kautta löytyivät mm. alla mainitut teokset. Ne ovat ensimmäisenä mainittua lukuunottamatta opinnäytetöitä.
- Säveltäjäksi kasvattaminen : pedagogisia näkökulmia musiikin luovaan tekijyyteen / toimittajat: Juha Ojala ja Lauri Väkevä.
- Improvisoiminen ja säveltäminen koulun musiikinopetuksessa / Anna Kuoppamäki
- Säveltämisen ja improvisoinnin integroiminen soitonopetukseen / Laura Rahnasto
- Kerro tarina pianolla : mielikuvia ja improvisointia painottavia sävellyksiä lapsille ja nuorille / Susanna Torvi
- Marjamäki, Hannu. Säveltäminen, improvisaatio ja sommittelu musiikinopetuksen lähtökohtana : yhdentoista oppaan tai suunnitelman vertailu
- Lohi, Ari. Improvisaatiosta sävellykseksi...
Kaivattu teos on Aira Savisaaren kirjoittama ja Pirkko Vainion kuvittama Hemppa (Sanoma, 1989).
"Hemppa oli koko ikänsä ollut Kallen uninalle. Mutta nyt Kalle oli unohtanut sen saareen. Hemppaa pelotti. Miten se tulisi toimeen yksin autiolla saarella, kun oli tähän asti viettänyt päivänsä lelulaatikossa tai päiväpeiton mykkyrässä tai keittiön kaapissa kattilassa. Vaan yritettävä oli. Hemppa kyhäsi majan, opetteli onkimaan ja marjastamaan, istui iltaisin nuotiolla ja haisteli tuulia. Vähitellen se rupesi oikein rakastamaan uutta vapauttaan, uutta itsenäisyyttään."
"Eräänä myrskyisenä päivänä aallot viskasivat rantaan keltaisen pyykkisaavin. Joka puolella saavin ympärillä lojui pikkuruisia kenkiä. Vähän kauempana näkyi kampauspöytä ja pieni...
Ainakin Matti Heinivaho on laulanut tämän laulun. Se on taltioitu myös CD-levylle, jota voit halutessasi kysyä esim. Helsingin kaupungin pääkirjastosta, p. 31085701.
Kirjastoalan työpaikkoihin on paljon hakijoita ainakin Jyväskylän seudulla. Äskettäin avoinna olleeseen kirjastovirkailijan toimeen tuli kymmeniä hakemuksia. Pitkäaikaiset sijaiset odottavat joskus useita vuosia, että saavat vakituisen paikan.
Useiden elokuva-alan verkkolähteiden mukaan molempiin kirjasarjoihin olisi hankittu tuotanto-oikeudet. On uutisoitu, että suoratoistopalvelu Hulu olisi tuottamassa Throne of Glass -kirjasarjaan perustuvaa tv-sarjaa. Warner Bros -yhtiö on taas hankkinut Valinta-kirjasarjan elokuvaoikeudet.
Tuotantojen edistymisestä ei kuitenkaan ole tiedotettu mitään uutta vuosiin, eli on epäselvää milloin kirjasarjojen tv- tai elokuvaversiot valmistuisivat tai aiotaanko niitä toteuttaa ollenkaan. Esimerkiksi Hidden Remote –viihdesivustolla on spekuloitu Throne of Glass –kirjoihin perustuvan sarjan toteutumista.
Lähteitä ja lisätietoja: ...
Sveitsiläinen kellonvalmistaja Auguste Reymond SA (ARSA) rekisteröi Ukko-Pekan tavaramerkikseen vuonna 1957. Tämän enempää tietoa en kellosta onnistunut löytämään. Lienee pelkkää sattumaa, että samana vuonna valmistuivat viimeiset Hr1 ("Ukko-Pekka") -veturit.
Vuonna 1898 perustettu Auguste Reymond SA ei selviytynyt kelloteollisuutta 70- ja 80-lukujen taitteessa koetelleesta kvartsivallankumouksesta, mutta yhtiö on sittemmin herätetty uudelleen henkiin. Sitä en valitettavasti osaa sanoa, onko nykyisen Auguste Reymondin arkistoissa tietoja vuoden 1983 konkurssia edeltävältä ajalta.
http://www.mikrolisk.de/show.php?site=280#sucheMarker
https://www.augustereymond.ch/
https://masterhorologer.com/2018/06/05/auguste-reymond-swiss-watches...
Signeeraus näyttäisi olevan K. Kervinen. Samalla signeerauksella löytyy netistä muutama teos. Sen sijaan taiteilijasta ei löydy mitään tietoa. Työt näyttävät olevan 60- ja 70-luvuilta.
Ylivoimaisesti suosituinta vegetarismi on Intiassa: yli kolmannes väestöstä on kasvissyöjiä.
https://www.worldatlas.com/articles/countries-with-the-highest-rates-of-vegetarianism.html
Aivan yhtä helppoa ei ole nimetä maata, jossa kasvissyöjiä on vähiten. Vahva ehdokas sellaiseksi on Mongolia: siellä kasvissyöjien määrä on hädin tuskin 1% väestöstä. Sielläkin, tosin, vegetarismin suosio on jonkin verran lisääntynyt viime vuosina. Huomattavaa kuitenkin on, että Mongoliassa kasvikset ja hedelmät ovat pääosin tuontitavaraa Kiinasta. Lihakarjaa mongolialaiset sitä vastoin kasvatettavat runsaasti: maassa on jokaista asukasta kohti 14 tuotantoeläintä; eniten syödään vuohen ja lampaan lihaa.
https://www.panoramicjourneys.com/Know...
Kirjailija Marilyn Kayesta on kysytty tietoja aikaisemminkin. Kysymykseen on vastattu 4.2.2001, ja vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta kirjoittamalla hakuriville Marilyn Kaye. Lisäyksenä tuohon vastaukseen: kirjailijan koko nimi on Marilyn Janice Kaye. Tämä tieto löytyy internet -osoitteesta http://www.magicdragon.com/UltimateSF/authorsK.html#Ka Jos tarvitset lisätietoja, sinun kannattaa ottaa yhteyttä kirjailijan suomalaiseen kustantajaan, joka on WSOY. Sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.wsoy.fi
Ruotsin maatunnus on se.
Osoitteestamme http://www.kirjastot.fi pääsee valitsemalla Tiedonhaku internetistä kohdan selailemaan pohjoismaisia hakupalveluja.
Hakemasi teokset ovat olleet Olivier Messiaenin "Vingt Regards sur l'Enfant-Jésus" -teoksen innoituksen lähteinä.
Internetistä löytyneen erinomaisen artikkelin, katso http://www.vcme.org/pgmnotes.html, perusteella voi olettaa, että Maurice Toescan(oik. Maurice Royatin)runo "Les Douze Regards" sisältyy teokseen "La Nativité". Teos löytyy Ranskan kansalliskirjastosta, Bibliothègue nationale de Franceista tai Oxford University Librarysta.
Suomesta, Studium catholicumin kirjastosta, saattaisi löytyä Columba Marmionin "Le Christ dans ses Mysteres" -teos. Studium catholicumin osoite on Ritarikatu 3, ja kirjasto on avoinna keskiviikkoisin klo 14-18.
Marmionin teoksen englanninkielisen version "Spiritual Writings", voit saada lainaksi...
Hakuteos "Something about the author" kertoo,että Dalton
(s. 1948) asuu Suffolkissa, Englannnissa.
Hän on työskennellyt monissa ammateissa, tarjoilijana, siivoojana ja tehdastyöläisenä, mutta nyt hän elättää itsensä kirjailijana. Dalton on naimisissa ja hänellä on kaksi tytärtä ja yksi poika.
Samoja tietoja löydät myös seuraavalta nettisivulta.
Sivulla on lueteltu myös Daltonin kirjoittamat kirjat.
http://www.fantasticfiction.co.uk/authors/Annie_Dalton.htm
Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta saat hakemalla tekijän nimellä (dalton, annie) suomenkielisten kirjojen nimiä
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro
Kirjoista Vilkuna, Kustaa: Etunimet (4.uud.painos 2005) ja Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1999) löytyy tietoa etunimistä. Kirjat löytyvät kirjastosta. Vilkunan kirjassa kerrotaan, että Henna on vanha muoto nimistä Henriikka ja Henrietta. Nämä nimet ovat Henrikin sisarmuotoja.
Suomen kansallispukukeskus (www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/index.htm)
Jyväskylässä ja Suomen kansallispukuneuvosto (www.kansallispukuneuvosto.fi/) Helsingissä tallentavat ja dokumentoivat suomalaisia kansanpukuja ja perinteistä pukeutumista. Yhdessä he ovat koonneet Kansallispukutietokannan: www.kansallispuvut.fi, josta saa kattavasti tietoa suomalaisista kansallispuvuista.
Suomen kansallispukukeskuksen tietopalvelu ja käsikirjasto ovat kaikille avoimia.
Tällaisia satokausitilastoja ei valitettavasti löytynyt. Satokaudet vaihtelevat huomattavasti myös maiden sisällä, suurikokoisessa Suomessakin satokausi on eripituinen maan etelä- kuin pohjoisosassa. Satokauden pituus myös vaihtelee vuosittain.
Tilastokeskuksen Findikaattorista kohdasta Ympäristö- ja luonnonvarat löytyy joitakin satoon liittyviä tilastoja, mutta ei kysymiäsi.
Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR julkaisee erilaisia satotilastoja, mutta satokausien pituudesta niissäkään ei ole tietoa:
http://www.vyr.fi/www/fi/tuotanto_ja_viljelytietoa/viljely_ja_satotilas…
Ehkä asiaa kannattaisi kysyä vielä Viikin tiedekirjastosta:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/viikki/
Valitettavasti kysymääsi kirjaa meiltä ei löydy, Turkuun on tällä hetkellä hankittu vain kirjailijan uudempi teos, The Garden of Evening Mists.
Vastaavia tarkistuksia kirjojen saatavuuteen Turussa ja muissa Vaski-kirjastoissa voit tehdä Vaski -verkkokirjastossa osoitteessa www.vaskikirjastot.fi. Saman sivun kautta voit myös tarvittaessa tehdä kaukolainapyynnön tai hankitaehdotuksen, linkit näihin palveluihin löydät sivuston osuudesta "Asiakkaana kirjastossa".
Anna-Leena Härkösen koulutuksesta ja lapsuudesta löydät tietoa mm. teoksesta Tulusto Esko: Elämää Suomessa: henkilögalleria (1990).
Lisää lähteitä ja tietoa Härkösestä on esimerkiksi Kirjasammossa,
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena/
Kesäviikonloppuisin miltei kaikki kirjastot ovat tosiaan kiinni.
Helsingissä kesälauantaisin on auki Rikhardinkadun kirjasto, Kirjasto 10 ja Itäkeskuksen kirjasto. Sunnuntaisin auki on vain Kirjasto 10.
Kesäaukiolot perustuvat niin resursseihin kuin myös kysyntään.
Suomessa suurin osa työntekijöistä haluaa viettää lomansa kesäaikaan. Henkilökuntaa on siis vähemmän ja siksi on mietittävä miten työvuorot järjestetään. Viikonlopun, etenkin sunnuntain työtunnit ovat myös työnantajalle kalliita. Toinen juttu on se, että kirjastopalvelujen kysyntä on ainakin perinteisesti hiljentynyt kesäaikaan. Miksi pitää kirjaston ovia auki, jos kansalaisia kutsuvat metsät, järvet, hiekkarannat, meri, festivaalit ja matkailu?
Mutta maailma muuttuu ja niin...
Kirjastot tilaavat maksulliset lehtensä pääosin kertarysäyksellä syksyisin välittäjälle lähetettävillä listoilla. Ilmaislehtien esillepano kirjastoissa riippuu taas kokonaan siitä, onko ns. vapaata tilaa tarjolla vai ei. Useimmissa kirjastoissa on jonkinlainen tila kansalaisten tiedotteille ja paikallislehdille, ja tällaiseen tilaan voi oman lehtensä viedä tarjolle. Vakinaisen paikan saaminen edellyttää kuitenkin yhteydenottoa kirjaston johtajaan ja asiasta sopimista.
Mitään helppoa ja halpaa tapaa saada paperilehti esille "kaikkiin" kirjastoihin ei valitettavasti ole olemassa. Julkisuudesta, esilläolosta ja näkyvyydestä käydään ankaraa kilpailua ja tarjonta on valtavaa. Kirjastoilla on usein suuria vaikeuksia saada edes ns. paikallista...
