Ikävä kyllä DOVE-lehteä ei ole tilattu yhteenkään pääkaupunkiseudun kirjastoon. Italian kulttuuri-instituutissakaan sitä ei näytä olevan.
http://www.iichelsinki.esteri.it/IIC_Helsinki/Menu/La_Biblioteca/Quotid…
Kyllä tämä suoritus ehdottomasti on kovan tason onnistuminen ja huippunautinto suomalaisille jalkapallofaneille.
Wikipedian mukaan "Suomen paras saavutus jalkapallossa on vuoden 1912 Tukholman olympialaisten neljäs sija." Muuta tästä saavutuksesta onkin jo yli sata vuotta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_jalkapallomaajoukkue
Asiasanoitus ja luokitus ovat juuri ne apukeinot, joita etsit. Suomen sisällissodasta, jota on kutsuttu myös vapaussodaksi, käytetään virallisesti asiasanaa 'kansalaissota'. Käyttämällä pelkästään tätä asiasanaa hakuterminä saat HelMetistä 709 viitettä:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kansalaissota&searchscope…
Jos kuitenkin haluat rajata haun nimenomaan muistelmatyyppiseen kirjallisuuteen, kirjoita hakuun kaksi asiasanaa: 'kansalaissota muistelmat'. Tuloksena on 114 viitettä:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=kansala…
Koska kaikkea aineistoa ei kuitenkaan ole asiasanoitettu, ainakaan täydellisesti, voit lisäksi tehdä haun kirjastoluokituksen mukaan. Verkko-HKLJ:stä http://hklj.kirjastot....
Valitettavasti en ole löytänyt netistä Perry Gahalowoodista kertovia sivuja, jotka eivät liittyisi Dickerin kirjaan vaan kertoisivat samannimisestä oikeasta rikospoliisista. Myöskään Facebook ei tuottanut tulosta.
Tarkoittanette Tarinoiden Helsinki -verkkopalvelua. Palvelun toiminta on valitettavasti lopetettu vähäisen käytön vuoksi 30.3.2015.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen tietokannasta voitte etsiä Helsinkiin ja Helsingin kaupunginosiin liittyvää kirjallisuutta kyseisen kaupunginosan nimellä. Tulossivun vasemmassa laidassa on rajoittimet, joilla voi rajata kokoelman, kielen jne..
Myös Kirjasammosta (ks. linkki alla) voi etsiä tiettyyn paikkaan liittyvää kirjallisuutta.
http://www.hel.fi/hki/Kirjasto/fi/Palvelut/Tarinoiden+Helsinki
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
http://www.kirjasampo.fi/fi#.VS5M2fPyV1N
Listaamistasi kirjastoista suurin kokoelma on Ison Omenan kirjastossa, joten siellä on suurin määrä myös eläinaiheisia kirjoja. Soukan ja Kivenlahden kokoelmat ovat suunnilleen samankokoiset, Saunalahden kokoelma on taas selvästi pienempi. Saunalahden kirjaston kokoelma on painottunut lasten kirjoihin.
Eläinkirjoja löytyy kirjastosta useammastakin paikasta. Eläimistä kertova kaunokirjallisuus on kaunokirjallisuudessa (esim. Ruohometsän kansa). Lasten eläin-kuvakirjat ovat kuvakirjoissa - joissain kirjastoissa ne on saatettu ottaa erilleen. Lasten tietokirjallisuus on samoin saatettu järjestää eri kirjastoissa hieman eri tavoin.
Aikuisten tietokirjallisuudessa eläimet on jaettu pääosin kahteen osaan: villieläimiin ja kotieläimiin....
Kansallisdiskografia Violan mukaan Päivänne-Mieskuoro ja Säynätsalon Sekakuoro ovat julkaisseet vuonna 1975 albumin "Kantaatti" (Posetiivi PPLP1), jolta löytyy myös tama Sibeliuksen sävellys, jonka levyllä esittää Säynätsalon Jousikvartetti. Sibelius teki sävellyksen Säynätsalon tehtaitten 25-vuotisjuhlille 28.12.1922 ja se on omistettu Walter Parviaiselle. Muun ohjelmiston johtaa Vilho Maaniemi. Muita Vilho Maaniemen levytyksiä ei valitettavasti löydy.
Tämä äänite taitaa olla erittäin hankala tapaus löytää, sillä Kansalliskirjastossa ei näytä olevan siitä omaa kappaletta. Yleisradion äänilevystössä levy on, mutta se kuullakseen täytyy asiasta sopia levystön kanssa erikseen ja tulla Pasilaan kuuntelemaan. Lainaksi sitä ei saa.
Levy löytyy...
En tiedä, mihin tuo prosenttisuus perustuu, sillä jos katsotaan Helmet-kirjastoihin hankittua kaunokirjallisuutta teoksittain, suhde näyttää aivan toisenlaiselta. Tarkastelin sitä ihan yksinkertaisella Helmet-haulla, joten sen tarkasta luotettavuudesta ei voi olla varma. Varmasti se silti antaa suuntaa.
Tarkastelin haulla ensiksi vuonna 2016 ilmestynyttä suomenkielistä aikuisten kaunokirjallisuutta, jossa on asiasana "suomenkielinen kirjallisuus". Tuon asiasanan nimittäin pitäisi kertoa, että teoksen alkukieli on suomi. Tulokseksi tuli 470 teosta. Sitten tein haun muuten samalla tavalla mutta käytin asiasanana vain termiä ”kaunokirjallisuus”. Tuloksia tuli 1 102. Lukujen erotus on 632, joten tuo kai kertoisi, paljonko muita kuin alun perin...
Kyllä lukuhaasteeseen käyvät myös pokkarit. Lukuhaasteeseen voi lukea kauno- tai tietokirjoja ja yhtä hyvin lasten tai nuorten kuin aikuistenkinkirjoja. Paperisen kirjan sijaan voit lukea e-kirjan tai kuunnella äänikirjan. Kannattaa muistaa myös runot ja sarjakuvat.
Täältä lisätietoa:
https://kirjasto.seinajoki.fi/feed-items/osallistu-kirjaston-lukuhaaste…
Kirjastossa Lopotin tiedoissa ei tosiaan ole asiasanaa homoseksuaalisuus. En usko, että kyse on kiertelystä, pikemminkin asioiden painotuksesta kirjassa. Kirjastojen asiasanoituksia voit vertailla esim. Monihaun tuloksissa, monihaku.kirjastot.fi. Monissa muissa teoksissa asiasanaa homoseksuaalisuus käytetään, esim. Fredrika-kirjastojen aineistohaussa löytyy 69 osumaa kaunokirjallisuutta, jossa on käytetty asiasanaa homoseksuaalisuus. Neljäntien risteys -kirjassa homoseksuaalisuus löytyy asiasanana.
Ulkomailla asuneet suomalaiset osallistuivat Suomen sotiin vapaaehtoisina. Tästä kerrotaan esimerkiksi teoksessa Kari Kallonen: Tähtilippu talvisodassa : Amerikan suomalaisen legioonan tuntematon tarina.
Veteraanien perintö sivustolla on tietoja vapaaehtoisten lukumääristä http://www.veteraanienperinto.fi/vepe/index.php/fi/ryhmia/ulkomaalaiset…
Siirtolaisuusinstituutin sivuilla on linkkejä lehtiartikkeleihin, jotka kertovat vapaaehtoisista sodissa. "Sota-aika, Kanada ja Yhdysvallat" http://www.migrationinstitute.fi/fi/page/sota
Kansalaisuuden saamisesta:
http://chicagounbound.uchicago.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1253&con…. Tässä mainitaan, että kansalaisuuden saaminen edellyttää viiden vuoden pysyvää oleskelua maassa. Jos menee...
Suomenkarjasta on ilmestynyt vuonna 1991 Lauri Myllylän teos Suomenkarja maan alkuperäinen karjarotu. Kirja on mm. Oulun yliopiston kirjaston kokoelmassa.
Seuraavassa asiasta lisäksi muutama lehtiartikkeli:
Romppanen, Helena: Maatiaislehmien arvostus nousee (Suomen luonto 1999 ; 8, s. 24-27),
Romppanen, Helena: Suomenkarja on kelpo vaihtoehto (Maatilan Pellervo 1999 ; 12, s. 72-75),
Kantanen, Juha: Suosimalla suomenkarjaa perinnöllinen muuntelu säilyy (Omavarainen maatalous 1995 ; 6, s. 18-20),
Koskela, Vesa: Kyyttöjen puolesta (Eläinmaailma 1993 ; 9, s. 24-31),
Kantanen, Juha: Maatiaislehmät kukin omaa rotuaan (Pellervo 1991 ; 8 ; liite),
Särö, Erkki: Katoaako suomenkarja? (Eläinmaailma 1991 ; 9, s. 48-49),
Pesonen, Merja:...
Tässä muutamia kirjoja, joiden tarinat sivuavat aihepiiriltään mainitsemiasi teoksia. Tapahtumapaikkoina Pohjois-Afrikka, Lähi-itä ja Afganistan.
Yasmina Khadra: Kabulin pääskyset
Khaled Hosseini: Ja vuoret kaikuivat
Alaa al-Aswani: Yacoubian-talon tarinat ja Chicagolaisittain
Hanan al-Shaikh: Kaukana Lontoossa
Emily Nasrallah: Muistot
Naguib Mahfouz: Kairo-trilogia ( Palatsikatu, Intohimon palatsi, Sokerikuja)
Nawal El Saadawi: Nainen nollapisteessä
Nadeem Aslam: Sokean miehen puutarha
Francesca Marciano: Matka kuvien taakse.
Saamelaiskieliä on yhteensä yhdeksän ja Suomessa niistä puhutaan kolmea: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Kaikilla niistä on oma kirjakielensä eivätkä niiden puhujat ymmärrä toistensa kieltä. Nykyään saamelaiskielet katsotaan erillisiksi kieliksi eikä murteiksi. Saamelaiskielet kuuluvat uralilaisiin kieliin kuten suomen kielikin.
Lisää tietoa mm. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/saame
https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet
https://www.kielikello.fi/-/saamelaiskielista-ja-niiden-huollosta
Järjestelmän tuottama viesti tarkoittaa, että jompikumpi numerosarja sisältää virheellisen numeron. Jos kortin numero on tarkistettu kortista, eikä ole muistin varassa, on vika tunnusluvussa. Tunnusluvun tietää vain kortin haltija, kirjaston henkilökunta ei sitä saa nähdä, joten mitään tarkistustapaa ei ole.
Tunnusluvun voi vaihtaa, mutta vasta kun sitä on onnistuneesti käyttänyt ja pääsee omiin tietoihinsa. Valitettavasti tässä tapauksessa, jos syötetty tunnusluku ei täsmää, ainoa keino saada se toimimaan on vierailla lähimmässä HelMet-kirjastossa ja pyytää salasanan vaihtamista. Kuvallinen henkilöllisyyskortti on otettava mukaan, sen avulla estetään varastettujen korttien tunnusluvun muuttaminen.
Varmuuden vuoksi kannattaa kortin...
GPS:stä löytyy Netin hakupalveluiden avulla valtavasti sivuja. Kokeilin itse Googlea ja Evreka.fi:n suomenkielistä hakua, molemmista löytyi hyväntuntuisia sivuja. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista voit hakea teoksia osoitteessaa http://www.libplussa.fi/, ainakin pari kirjaa löytyy hakemalla termillä GPS nimekehaussa. Helsingin yliopiston kirjaston luettelosta Helkasta (http://helkaw.lib.helsinki.fi/index.cgi)löytyy sanahaulla 28 viitettä GPS:stä. Näitä kirjoja voit tiedustella ao. kirjastoista.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston makupaloista löytyy pitkä linkkilista maatalouden nettisivuja osoitteesta http://www.makupalat.fi/maatal1.htm .
Lisäksi maanviljelystä löytyy tietoa alan kirjallisuudesta. Aiheesta löytyy myös aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleita, joita voi etsiä Aleksi- tietokannasta. Tätä tietokantaa voi käyttää itse kirjaston asiakasmikroilla. Kirjastonhoitajat auttavat mielellään sopivan aineiston haussa.
Rykälinnun laulu on englanniksi Song of a mating bird. Rykälintu ei siis ole mikään tietty lintu, vaan pesimäänsä aloitteleva lintu yleensä (vertaa esim. porojen rykimäaika).
Anna-Lisa Almqvistista löytyy lyhyesti henkilötietoja
kirjoista Vem är vem i barn- och ungdomsliteraturen
(1984) ja Svenskt författarlexikon 1941-1950. Svensk Bokhandel -lehdessä vuodelta 1972 (s.1085) pitäisi olla kirjailijasta artikkeli ja tämä lehti löytyy Kuopion varastokirjastosta.
Pienille lapsille turvallisimpia ovat selkä ajosuuntaan asennettavat turvaistuimet tai -kaukalot. Valtaosa onnettomuuksista on etupäätörmäyksiä, jotka ovat myös voimakkaimpia. Lapsen kaularakenne ei ole riittävän vahva kestämään kolarivoimia, sillä aikuisiin verrattuna heidän päänsä on painavampi suhteessa kehoon. Selkä ajosuuntaan olevassa turvaistuimessa lapsen kaula saa tarvitsemansa tuen.
Lasta suositellaan kuljetettavaksi selkä ajosuuntaan niin kauan kuin hän sopii istuimeen, mutta ainakin kolmeen ikävuoteen saakka. Turvalaitteen kiinnitysohjeista selviää, onko laite hyväksytty kiinnitettäväksi selkä ajosuuntaan.
Lisätietoja lasten turvallisesta kuljettamisesta autossa saa osoitteesta: www.liikenneturva.fi
