Hei
Kysyin asiaa japanin kieltä opiskelleelta kollegaalta ja hän kertoi näin: "Kysyjä on oikeassa siinä, että japanilaisessa kulttuurissa pakkauksilla ja erilaisilla esineen ympärille laitettavilla kääreillä on tärkeä asema erityisesti lahjojen yhteydessä. Japanissa lahjojen paketoimiseen liittyy pitkät traditiot ja siihen liittyy monia seremonioita. Lahjat paketoidaan aina ja paketoimatonta lahja ei käytännössä ole mahdollinen. Kysyjä puhuu kuitenkin yleensä paketeista ja paketoimisesta, ei siis varsinaisesti lahjoista. En löytänyt sanakirjoista mitään sanaa, joka merkitsisi sekä paketoimatonta että keskeneräistä. Mutta olen varma, että paketoimattomia lahjoja voidaan sanoa keskeneräisiksi Japanissa. Näinhän tehdään myös Suomessa...
Taikarumpu kertoo -c-kasettia vuodelta 1989 löytyy vielä monista yleisistä kirjastoista ympäri Suomen. Voit saada sen lainaksi kääntymällä oman kirjastosi kaukopalvelun puoleen.
Aineistojen saatavuuden eri kirjastoissa voi tarkistaa Frank-monihausta osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/.
Kyseinen katkelma on Rainer Maria Rilken kirjeestä Franz Xaver Kappusille. Kirje on päivätty Pariisissa 17.2.1902 ja sisältyy teokseen Briefe an einen jungen Dichter (1929). Teoksen on suomentanut Liisa Enwald vuonna 1993 ja se ilmestyi nimellä Kirjeitä nuorelle runoilijalle.
Saat katkelman suomennoksen sähköpostiisi.
http://www.themista.com/freeebooks/rilkeletters.htm
http://monoskop.org/images/5/57/Rilke_Rainer_Maria_Briefe_an_einen_jung…
Rilke Rainer Maria: Kirjeitä nuorelle runoilijalle (suomentanut ja toimittanut Liisa Enwald, TAI-teos, 1993
Järjestelmässämme on tilastotietoja teoksen lainauksesta ainoastaan kuluvalta ja edelliseltä vuodelta sekä teoksen järjestelmässä olon ajalta. Tilastonikkarimme saisivat ne automaattisesti järjestelmästä ulos, mutta hain ne vastausta varten ihan manuaalisesti käymällä teoksen niteet läpi. Jätin pois laitoskirjastojen kappaleet, koska niissä on käytetty lainausjärjestelmää, joka ei tilastoidu nykyiseen järjestelmäämme.
Sinisimmät silmät -teoksen niteet on viety järjestelmään pääasiassa vuonna 2002. Siitä tähän päivään asti 31 niteeseen on kohdistunut 1 520 lainaa, mikä tekee noin 49 lainaa nidettä kohti. Vuonna 2014 lainakertoja on yhteensä 84 ja vuonna 2015 vastauspäivään mennessä 39, mikä antaa noin 2,7 ja 1,3 lainaa nidettä kohti....
Sanakirjan mukaan suomennos on studio-ohjaaja. Ammattinetistä www.ammattinetti.fi ei löydy tuolla termillä kuvausta, mutta muuta tietoa Televisio- ja radioalasta sieltä löytyy.
Et voi saada omaa linkkiäsi osoittamaan haluamaasi kohtaan toisen tekemillä sivuilla, ellei sivulla satu olemaan valmiiksi ns. ankkureita sopivissa kohdissa. Voit tarkastella haluamasi sivun lähdekoodia, ja jos siellä on sopivassa kohdassa seuraavanlainen HTML-elementti eli ankkuri:
<a name="nimi">tekstikohta</a>, voit tehdä linkin tuohon kohtaan lisäämällä sivun osoitteen loppuun merkin # ja elementin lainausmerkeissä olevan nimen: .../jokusivu.html#nimi.
Katso tarkemmin sisäisistä linkeistä Jukka Korpelan WWW-julkaisemisen oppaasta:
http://www.hut.fi/home/jkorpela/webjulk/1.5.html#sislink
Nokian sairaalan synnytysosasto lopetettiin vuonna 1968. Nokialaisten oli tämän jälkeen mentävä synnyttämään lapsensa Tampereelle.
Synnytysosaston lopettaminen ja sairaalan osastojaon muutos 1.1.1969 (synnytysosasto muuttui naistentautien osastoksi) hyväksyttiin Nokian seudun sairaalan kuntainliiton varsinaisessa syyskokouksessa 28.10.1968. Osaston viimeisenä toimintavuonna synnytyksiä oli 168 (elävänä syntyneitä 167, kuolleena syntyneitä 1), keskenmenoja 21.
Lähde:
Jussi Koivuniemi, Mervi Kaarninen, Pekka Kaarninen, Nokian ja Pirkkalan historia : yhteinen Pirkkalan pitäjä 1865-1921 ja kuntien erilliset vaiheet 1990-luvulle
Nokian seudun sairaalan kuntainliiton toimintakertomus v. 1968
Kyseinen kohta on F. M. Dostojevskin Karamazovin veljesten toisen kirjan toisesta luvusta.
Lea Pyykkö on suomentanut kohdan näin. "Joka valehtelee itselleen ja kuuntelee omaa valhettaan, menee niin pitkälle, ettei erota enää minkäänlaista totuutta itsessään, eikä ympärillään [ja näin lakkaa kunnioittamasta sekä itseään että muita]."
Lea Pyykön suomennos on vuodelta 1976 ja em. lainaus on teoksen yhdeksännen painoksen (2007) sivulta 60.
Teoksesta on myös Martti Anhavan suomennos vuodelta 2017 ja V. K. Trastin suomennos vuodelta 1927.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
https://finna.fi/
Vaski-kirjastoista löytyy englanninkielisiä kaunokirjallisuuden lukemistoja. Nämä ovat lyhennettyjä ja yksinkertaistettuja versioita täyspitkistä romaaneista, ja ne on tarkoitettu kielen opiskelun tueksi.
Joukosta löytyy myös klassikoita, esim. Thomas Hardya, Charles Dickensia, Jane Austenia.
Löydät englanninkieliset lukemistot Vaski-verkkokirjastosta hakusanalla "lukemistot" ja haun tehtyäsi rajaamalla kieleksi "englanti" sivun oikeasta sivupalkista.
Voit myös lisätä hakukenttään hakusanoiksi teoksen tai kirjailijan nimen.
Vaski-verkkokirjasto: https://vaski.finna.fi/
Hei,
kaikki, joita kiinnostaa sanaristikoiden laadinta kiinnostaa, voivat niitä tehdä. Internetistä löytyy muutamia sivustoja, joita voi hyödyntää ristikoiden laadinnassa. Kannattaa tutustua esimerkiksi Sanaris oy:n sivustoon ja Generistik-sivustoon. Jälkimmäinen on tietokoneohjelma ristikoiden laadintaan. En pysty sanomaan millainen se käytännössä on. Rekisteröityminen maksaa 50 €. Internetistä voi löytyä myös muita sanaristikoiden laadintaan tehtyjä ohjelmia.
Ristikoiden laadinnassa on tärkeää hyvä ja monipuolinen suomenkielentaito. Ristikoiden laadintaan on julkaistu erilaisia sanaristikkokirjoja. Kirjat ovat pääasiassa sanastoja ja niitä ovat laatineet esimerkiksi Erkki Vuokila ja Veijo Wirén. Näitä kirjoja kannattaa tiedustella...
Kruunuvuoren nimestä on merkintöjä jo 1700-luvun alkupuolelta. 1750-luvun kartoissa se esiintyy muodossa Crono berget, 1777 Kronberget ja lopulta 1933 Kruunuvuoret–Kronbergen. Vuori sisältyi sotamarsalkka, kreivi Augustin Ehrensvärdin (1710–1772) linnoitussuunnitelmiin, mistä komea nimi on luultavasti saanut innoituksensa. Kruunuvuori on antanut aiheen myös Kruunuvuorenselän nimelle. Kruunuvuoren vastarannalla olevan Kruununhaan nimi on kuitenkin eri perua.
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kruunuvuorenranta/asuminen/kruunuvuore…
Pirunsaari-nimelle ei löytynyt suoraa selitystä, mutta Laajasalon taiteilijaseuran syysnäyttelyn esittelytekstissä Häkkinen kirjoittaa seuraavasti:
Laajasalo. Degerö. Pirunsaari.
Helsingin 49....
Aiheesta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Suomen kauppalaivasto (vuodesta 1921 lähtien), julk. Merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteritoimisto
Jorma Pohjanpalo: Suomen kauppamerenkulku
Lars Grönstrand: Tolv åländska seglare
Purjeiden aika (toim. Markku Haapio)
Björn O. Svensson: Pommern, Mariehamn
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on kaikkiaaan44 nimekettä P.D. Jamesilta. Suomenkielisiä näistä on kymmenen.
Tarkemmat sijaintiedot löydät kun menet osoitteeseen http://www.libplussa.fi/ . Koska P. D. Jamesin teosten esille saaminen ei helposti onnistu tekijähaulla (James-nimiä on paljon), laitan tähän suomenkielisten teosten nimet, joiden sijainnit voit tarkistaa merkitsemmällä ne nimeke-ruutuun.
Pahuuden palkka
Oikeus on sokea
Kalman naamiot
Viaton veri
Totuus ja toiveet
Kuoleman maku
Dalgliesh ja kuolema
Sally-rukka kultatukka
Rikoskirjailijan kuolema
Murha ei sovi naiselle
IntroActive on Tampereen kaupunginkirjaston maksullinen verkkopalvelu. IntroActiven palvelumaksu on 9 mk kuukaudessa. IntroActiven toiminnot ovat seuraavat:
- eräpäivämuistutus, ohjelma ilmoittaa haluttaessa asiakkaan sähköpostiin tai IntroActiven tiedotelaatikkoon (verkossa oleva "postilaatikko", johon asiakas pääsee omilla tunnuksillaan), kun lainan eräpäivä lähestyy
- ohjelma lähettää haluttaessa varauksen kiinnijäämisestä noutoilmoituksen asiakkaan sähköpostiin ja/tai IntroActiven ilmoituslaatikkoon ja/tai normaalisti postitse. Varauksen toimitusmaksu on 3 mk ilmoitustavasta riippumatta
- ohjelma ilmoittaa kirjastoon hankituista uutuuksista asiakkaan sähköpostiin tai tiedotelaatikkoon asiakkaan antamien ehtojen mukaisesti
-...
Novellin suomenkielinen nimi on Kalliita kielitunteja. Se löytyy ainakin Tsehovin teoksissa Valitut novellit I. (WSOY 1959)sekä Hevosenkaltainen sukunimi ja muita novelleja (4.p. WSOY 1985).
Uskaltaisin mainita Wolfgang Hildesheimerin kirjan Mozart. Sen ovat suomentaneet Seppo ja Päivi Heikinheimo. Kirja on olemassa (ja tällä hetkellä saatavilla) ainakin Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkiosastolla.
Englanninkielisistä mainittakoon laaja opus The Mozart Compendium. Se myös on Hämeenlinnan kirjastossa.
YLE:n internet-sivulla on paitsi tietoa Mozartista suomeksi, myös lisää lukuvinkkejä ja linkkejä:
http://www.yle.fi/teema/aikaonmusiikkia/saveltaja.php?id=90
