Eija-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta Pentti Lempiäisen mukaan se on saattanut syntyä hengellisen kielen riemua ilmaisevasta eijaa-huudahduksesta, joka on esiintynyt virsissä jo keskiajalla.
Kustaa Vilkuna on pohtinut Eino Leinon rakkausrunoa Atlantica (kokoelmassa Talviyö, 1905), joka on kirjoitettu Freya Schoultzille, jonka kanssa Leino avioitui 1905. Tässä runossa esiintyy Freyan puhuttelunimi Eya, joka siis lausuttiin Eija. Freya- ja Freija-nimet taas tulevat islannin freyja-sanasta, joka merkitsee 'valtiatarta' ja muinaisskandinaavisen rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatarta.
Kannattaa myös huomata, että Eija kuuluu produktiiviseen naisennimityyppiin. Vanhempi on saattanut antaa sen lapselleen mukailemalla Seijaa,...
Sivustolta https://tilastot.kirjastot.fi/ voi tarkastella monia Suomen yleisten kirjastojen tilastoja - mukaan lukien eri kirjastojen kokoelmien kirjamäärät.Kyseiseltä sivustolta näemme, että suurin kirjakokoelma on vuoden 2023 tilastoissa ollut Helsingin kaupunginkirjastolla 1579322 kirjalla. Ero toisena tulevaan Tampereen kaupunginkirjastoon on varsin suuri, sillä kyseisellä kirjastolla on ollut vuoden 2023 tilastoissa kokoelmissaan 744285 kirjaa. Kyseisissä tilastoissa ei kuitenkaan näy esimerkiksi tieteellisten kirjastojen lukuja, ja näiden kirjastojen kokoelmat voivat olla varsin suuria. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjasto raportoi vuoden 2023 katsauksessaan sen kokoelmissa olevan 1010100 kirjaa: https://www.helsinki.fi/fi/...
Tässä Helmet-kirjastojen 10 lainatuinta lasten- ja nuortenkirjaa vuonna 2023: Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu kesäleirillä (2021) Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu, kauhea Hirviö-Hirviö ja muita outoja juttuja (2019) Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu : kovaa menoa kiskoilla (2020) Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu, elämä ja teot (2018) Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatun ja Patun ällistyttävä satukirja : kaikkien aikojen ensimmäinen satukirja, jossa on käyttöohjeet! (2017) Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu etsivinä : tapaus Puolittaja (2016) Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu Helsingissä (2012)...
Vuonna 1940 syntyneestä kirjailija Sue Graftonista löydät kätevimmin
tietoja Graftonin hyvin toimitetuilta kotisivuilta http://www.suegrafton.com/
Suomeksi tietoja löytyy suomalaisen kustantajan sivujen kirjailija-arkistosta
http://www.bookstudio.fi/arkistomenu.html Ritva Aarnion ja Ismo Loivamaan toimittamassa
Ulkomaisia nykykertojia 1 (1998) kirjassa on artikkeli Graftonista ja hänen tuotannostaan.
Joitakin Snellmanin kirjoittamia runoja löytyy Kootuista teoksesta osasta 12. Snellman-kirjallisuutta esitellään myös osoitteessa http://www.snellman200.fi/snellman/pdf/kirjallisuutta.pdf
Rauman kaupunginkirjastosta löytyy useita lukion ruosin kielen oppikirjasarjoja, jotka on tarkoitettu B1-ruotsiin, mutta yhdessäkään kirjasarjassa ei ollut mainintaa sopivuudesta A-kielen opiskeluun. Peruskoulun ruotsin kielen oppikirjoja meillä ei ole.
Poistin varauksestanne "en tarvitse jälkeen" -päivämäärän. HelMetin kautta varattaessa kyseistä päivämäärää ei tarvitse käyttää, ellei kysymyksessä ole todellakin jokin tietty päivämäärä, jonka jälkeen varausta ei tarvitse. Esim. kurssikirjojen kohdalla on monesti näin.
Kyseisillä tuntomerkeillä varustettuja kalvosinnappeja ei löytynyt ainakaan Puolustusvoimien virkapukukuvastoista vanhemmalta eikä nykyiseltä ajalta. Kadettien juhla-asusta löytyy hopeiset kalvosinnapit, mutta niiden kuvio poikkeaa tässä kuvaillusta. Nappeja kannattanee käydä näyttämässä esim. kultasepänliikkeessä, josta saattaisi löytyä lisävalaistusta asiaan.
Hei!
Kiitos kysymyksestä.
Lehtiartikkeleita voi kotoa käsin hakea Artosta (kotimainen artikkeliviitetietokanta). Toinen käytössämme oleva artikkeliviitetietokanta on Aleksi, mutta se ei ole vapaasti internetissä käytössä vaan vaatii jalkautumisen kirjastoon.
Molemmat tietokannat ovat viitetietokantoja ja niissä oleva aineisto on elektronisessa muodossa ainoastaan osin.
Etsittäessä artikkeleita Artosta, asiasanan brändit lisäksi kannattaa käyttää myös sen rinnakkaistermejä: brandit, merkkitavarat, mielikuvat, tavaramerkit.
Arton perushakuun pääsee osoitteesta: https://finna.fi > haku.
Kun hakusanat laatikkoon kirjoittaa brändit ja painaa hae, saa reilun kokoisen hakutuloksen. Hakua voi ja kannattaa tämän jälkeen tarkentaa sivun oikeasta...
Näyttäisi siltä, että muita Barbro Lindgrenin Mattias-kirjoja ei ole suomennettu kuin Kesä kaupungissa. Ruotsiksi Mattiaksesta kertovat teokset Mattias sommar (1965, suomeksi Kesä kaupungissa), Mera om Mattias (1966) ja Hej hej Mattias (1967).
Kyselimme asiaa valtakunnallisesti kollegoilta. Jari Missonen
Tampereen kaupunginkirjastosta tiesi vinkata alla olevan runon. Siinä olevat säkeet ovat osin sanasta sanaan samat kysymyksessä esitetyn kanssa joten luultavasti juuri tätä runoa etsitään.
ETEENPÄIN –
Me kuljimme vierekkäin
sodan humisevan raskaina päivinä
ja melskeisinä öinä
verenkarvaista itää kohti.
Siellä jossakin
elosalamien välkkyessä riutuvana iltana
juoksi nuori veresi
Aunuksen hiekkaan –
Makasit kalvennein kasvoin,
avoimin, lapsellisin silmin
ankaran taivaan alla.
- Kuvasi syöpyi sieluuni
sinä silmänräpäyksenä,
kun me toiset
huumaavan teräsmyrskyn soidessa
syöksyimme ohitsesi
päämääräämme, voittoa, kohti!
Kirja tulee HelMet-järjestelmään ensi viikolla, jolloin siihen voi tehdä varauksen. Kirja ei kuitenkaan ole vielä saatavilla, vaan sitä täytyy jonkin aikaa odottaa. Valitettavasti en osaa sanoa, milloin sen saa käsiinsä.
Lapsuus taskuun -kirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Sen sijaan sitä löytyy Tampereelta.
Kirjan voi tilata Tampereelta johonkin Helmet-kirjastoon Kaukopalvelun kautta. Täältä voi täyttää kaukopalvelulomakkeen http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…. Kaukopalvelu on maksullista, 7 euroa / kirja.
Kokoelmissamme on eri oppiaineiden lukiokirjoja. Voit hakea teoksia kirjan nimellä Vaski-kirjastojen tietokannasta, josta näet myös teosten sijainnin ja saatavuuden.
Linkki verkkokirjastoon: https://www.vaskikirjastot.fi
Barry Levinsonin elokuvasta Wag the dog eli Häntä heiluttaa koiraa ei ole kirjastolevityksessä DVD-tallennetta. VHS-tallenteena elokuva kuuluu Keski-kirjastojen kokoelmiin, josta sen voi tilata kaukolainaan. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa tallennetta ei ole lainattavissa.
http://www.elonet.fi/fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Alla olevasta listasta voitte lukea Helsingin kaupunginorkesterin ohjelman tammikuussa 1963. Konsertit pidettiin yliopiston juhlasalissa, mutta viikonpäivä oli torstai. Ehkä ohjelma ja esiintyjien nimet auttavat teitä palauttamaan mieleen, missä konsertissa kävitte.
11.1.1963
Jorma Panula, kapellimestari
Hans Leygraf, piano
Erkki Salmenhaara: Crescendi (ke.)
Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 3 c-molli op. 37, solistina
Sergei Prokofjev: Sinfonia nro 7 cis-molli op. 131
18.1.1963
Aarre Hemming, kapellimestari
Johanna Martzy, viulu
Antonin Dvorák: Viulukonsertto a-molli op. 53,
Robert Schumann: Sinfonia nro 3 Es-duuri op. 97, "Reiniläinen"
Osmo Lindeman: Sinfonia nro 1
25.1.1963
Georg Ludwig Jochum, kapellimestari
Erika Babucke,...
Kirja on ilmeisesti
Christine Nöstlinger : Onko koira kotona?. WSOY,1988
Kirjaston lastenosaston tiimi selvitti arvoituksen.
Kirjassa koira lähtee maailmalle, koska vanhemmat olivat kuolleet ja lapset kasvaneet isoiksi.
Kirjasta löytyy sika, joka halusi teatteriin töihin, näyttelijäksi.
Löytyy myös suuri joukko orpoja kissanpentuja, jotka koira adoptoi.
Sekä poliisi, joka erehdyksessä jahtaa ystävyksiä.
Hauska kirja, kommentoi lukija Kajaanin lastenosastolta. Lainattavissa täältä.
Kyseessä lienee Anne-Marie Dalmais’n kuvakirja ”12 iloista eläinperhettä” (Sipoo : Kolibri, 1991) tai ”Matkalla maailmalla” (Helsinki : Kirjalito, 1998).
Pingviiniperheestä kerrotaan molemmissa kirjoissa: toisessa tarinan nimenä on Jääkimpaleen perhe, toisessa Lumen ja jään maassa. Teksti on vähän erilainen, mutta kuvitus sama. ”12 iloista eläinperhettä” (1991, 144 s.) on vanhempi ja ohuempi kuin ”Matkalla maailmalla” (1998, 241 s.)
Jokaisen HelMet-alueen kaupungin kirjastojen rahaliikenne menee oman kaupungin talousjärjestelmän kautta eli yhteistä tietoa esimerkiksi myöhästymismaksukertymästä ei ole, ellei sellaista ruveta erikseen keräämään talousluvuista. Yleinen käytäntö Suomen kunnissa on, että myöhästymismaksun kaltainen tulokertymä arvioidaan taloussuunnitelmassa etukäteen ja se sitten ylitetään tai alitetaan sen mukaan, miten lähelle toteutunutta on osuttu.
Myöhästymismaksuja kertyy - kiitos meille ihmisille niin tavallisen huonon muistin ja muun unohtelun takia - niin runsaasti, että summilla on talousarvioissakin merkitystä. Sanoisin omasta noin 30 vuoden palvelutiskikokemuksesta, että keskikokoisen kirjaston kassalippaaseen tulee päivittäin kymppejä, mutta...
