Saatavuus kirjastoista näyttää todella huonolta, ainakaan Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/)tai yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan (http://finna.fi ei löytynyt yhtään viitettä kysymäsi kirjailijan teoksiin.
Suomalaisten kirjakauppojen tietokannoissakaan ei löydy hänen kirjojaan englanniksi tai saksaksi, mutta Amazonilta sentään näyttää löytyvän mainitsemasi saksankielinen käännös.
Voit silti tiedustella kirjaa omasta kirjastostasi. Kaukolaina ulkomailta saattaisi olla mahdollinen, tai sitten voit tehdä kirjasta hankintapyynnön. Mikäli olet Turun kaupunginkirjaston tai jonkin muun Vaski-kirjaston asiakas, linkit sekä kaukolaina- että hankintapyyntöön löytyvät myös verkosta osoitteista https://www....
Vastausta voisi kysyä suoraan esim. Maanmittauslaitokselta.
http://www.maanmittauslaitos.fi/toiminta/tiedotus -sivulla
on useita vaihtoehtoja lähettää kysymys.
Yleisesti voi sanoa, että paikannimissä säilyvät vanhat sanamuodot ja että painettujen karttojen Skjåldholmarna-muoto lienee alkuperäinen.
Yliopistojen käyttämä oppikirja regulaatioteoriasta on Understanding regulation : theory, strategy, and practice / Robert Baldwin, Martin Cave, Martin Lodge. 1999. Kirjasta on olemassa myös uudempi painos vuodelta 2012, joka löytyy mm. Eduskunnan kirjaston kokoelmista. https://finna.fi
Suomeksi sääntelyteoriasta kannattaa lukea Lapin yliopiston sivuilla oleva Kalle Määtän artikkeli Sääntelyteoriasta. Artikkelissa on laaja lähdeluettelo. http://www.ulapland.fi/loader.aspx?id=c527d90c-d7e3-4d64-ab18-fb336bb27…
Rikhardinkadun kirjastossa säilytetään seitsemän edellisen vuoden vuosikerrat Voi hyvin -lehdestä, joten sieltä näin vanhaa numeroa ei löydy. Pasilan kirjastossa säilytetään vanhemmatkin numerot vuodesta 1986 alkaen. Teidän kannattaa siis käydä Pasilan kirjaston lehtiosastolla, jossa voitte kopioida etsimänne artikkelin.
Alla olevasta linkistä voitte tarkistaa Pasilan kirjaston yhteystiedot.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Vanhoja Aftonbladet-lehtiä voi lukea Suomen Kansalliskirjastossa. Lehden tiedot ja mikrofilmatut vuosikerrat voi tarkistaa alla olevasta linkistä Helka-tietokantaan.
Linkistä Kansalliskirjaston sivuille löytyvät kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat. Kirjaston neuvonnasta voitte kysyä lisätietoa mikrofilmien lukukäytännöistä.
https://finna.fi
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Kirjailija Ivanov, Andrei on julkaissut vuonna 2014 ainakin teoksen
Kharbinskie motylki (Kustantaja AST, 2014), kieli: venäjä, ISBN: 978-5-17-084051-9.
Lähde: Kirjastot.fi Frank-monihaku
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kirjaan voi tehdä kaukolainatilauksen ottamalla yhteyttä Jyväskylän kirjaston kaukopalveluun sähköpostitse kaukopalvelu@jkl.fi, puhelimitse (014) 2664131 tai verkkokirjaston kautta
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kaukolainat
Jos tilauksen haluaa tehdä Jyväskylän yliopiston kirjastoon, pitää kaukolainapyyntö tehdä siellä.
Nettikirjakaupasta voi myös tiedustella kirjaa ostettavaksi itselle.
http://www.amazon.com/s/ref=nb_sb_noss/183-9520442-6396523?url=search-a…
Mikä on P. I. Filimonovin uusin kirja venäjän kielellä?...
Jyrki Kettusen ja Tarja Meristön toimittamaa teosta "Seitsemän tarinaa ennovaatiosta" (Teknologiainfo Teknova, 2010) ei ole julkaistu äänikirjana.
https://finna.fi
Laulu on nimeltään Varis varkaissa. Siihen löytyy sanat ja nuotit julkaisusta Marjatta & Martti Pokelan lauluja. Kansanlaulujen ja -balladien sovituksia 1-2 äänelle ja 1-2 kitaralle. Laulu on julkaistu myös ainakin c-kasetilla Lauluja lapselle. Voit kysyä kirjastostasi, löytyykö sieltä tuota nuottikirjaa ja /tai kasettia. Mikäli ei löydy omasta kirjastostasi, voit tehdä niistä kaukopalvelupyynnön
Hakusanalla omatoimimatkailu löytyy myös mukavaa aineistoa.
Käytännön järjestelyissä neuvoo:
Matkasuunnittelun opas | Unipress | cop. 2010
Vinkkejä ja tunnelmointia tarjoavat:
Ihanasti hukassa ja miten sieltä pääsee pois : 543 päivän reppumatka / Merja Mähkä,
Superrikkaat ja rutiköyhät : reppureissulla eriarvoistuvassa maailmassa / Päivi & Santeri Kannisto,
Kengännauhakassalla maailman ympäri / Eero Sorila sekä
Extreme Eesti : virollinen opas erilaiseen etelään / Terhi Pääskylä-Malmström.
Raisumpaa reissamista harrastetaan kirjoissa
Madventures : kansainvälisen seikkailijan opas / Tuomas Milonoff, Riku Rantala, Ari Lahdenmäki ja
Madventures : uusi kansainvälisen seikkailijan opas / Riku Rantala, Tuomas Milonoff ; [valokuvat:...
Lapsena seksuaalista hyväksikäyttöä kohdanneille aikuisille löytyy apua ainakin Suomen Delfins ry:n kautta puhelinpäivystyksestä, ryhmäkeskusteluista tai henkilökohtaisesta keskustelusta sekä keskustelupalstalta.
Lisäksi apua saa esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran sekä Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kautta.
Hyväksikäytön uhrin kannattaa myös pyytää apua oman paikkakuntansa mielenterveysseuralta tai kriisikeskukselta.
Internetissä on myös erilaisia vertaistukifoorumeita esim. Sininen: Seksuaalista hyväksikäyttöä / -väkivaltaa kokeneiden vertaistukifoorumi
http://www.sininentuki.info/foorumi/index.php
Suomen DELFINS ry http://www.suomendelfins.fi/index.php?option=com_content&view=article&i…
Suomen Mielenterveysseura
http://www...
Runo on nimeltään Laurin saappaat ja sen on kirjoittanut enemmän urheilumiehenä kuin runoilijana tunnettu Lauri "Tahko" Pihkala. Pihkala oli innokas kirjoittaja ja hän tuotti aktiiviuransa aikana melkoisen määrän liikunta-aiheisia tekstejä. Kauko Kare tekee Pihkalan kirjailijanlaadusta eloisasti selkoa kirjassaan Tahko Pihkala, legenda jo eläessään (WSOY, 1975), mutta hänkään ei juuri puutu Tahkon syrjähyppyihin kaunokirjallisuuden puolelle - toteaapa vain, että jos olosuhteet eivät olisi suunnanneet Pihkalan uraa urheiluun, hänestä olisi hyvinkin saattanut tulla vaikkapa runoilija.
Laurin saappaat, harvinainen tyylinäyte Tahko Pihkalan runoilijantyöstä, on ilmestynyt ainakin yhdessä 30- ja 40-luvuilla käytössä olleessa kansakoulun...
Stephan Pastisin Helmiä sioille on julkaistu albumina vuonna 2006 (Sammakko). Tässä varhaisimmassa albumissa ovat kääntäjinä olleet Elina Koskelin ja Katja Rosvall. Tämä löytyy esimerkiksi HelMet-kirjastosta hyllystä (http://luettelo.helmet.fi/record=b1786737~S9*fin).
Helmiä sioille 2 julkaistiin 2009, siinä kääntäjänä on vain Elina Koskelin. Tämäkin löytyy hyllystä (http://luettelo.helmet.fi/record=b1903943~S9*fin).
Helmiä sioille 3 julkaistiin vuonna 2011 ja siinä on kääntäjänä uusi nimi eli Sanni Aava.
Ehkä kannattaa nuo osat 1 ja 2 tarkistaa, jos sisältäisivät nämä toivotut käännökset.
Heikki Poroila
Jos et tarvitse kovin syvällistä tietoa aiheesta, löydät aika paljon perustietoa selkeässä muodossa Ron Whiten kirjasta Tietokone - miten se toimii; kirjaa on monissa kirjastoissa myös englanninkielisenä: How computers work.
Perusteellisempaa tietoa on esim. PC-mikron laitekirjassa. Verkosta löytyy mm. Vuokko Vanhalan laatima kurssimateriaali, jossa on luku syöttölaitteista: http://myy.helia.fi/~vanvu/laitteisto/syottol.html. TechWebin yksi palvelu on TechEncyclopedia, josta löydät englanninkielisiä määritelmiä atk-alan termeille; osoite on http://www.techweb.com/encyclopedia/.
Eri kirjastoilla on tässä vähän erilaisia käytäntöjä ja myös maksuja. Useimmat kuitenkin perivät jonkinlaisen korvauksen uudesta kortista, joka ei ole ensimmäinen kortti ko. kirjastossa.
Kuortaneen kirjaston internet-sivuilla kirjaston säännöissä sanotaan, että uusi kortti kadonneen tilalle maksaa 20 mk.
Vaikka päättäisit olla hankkimatta uutta kirjastokorttia, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon ja pyytää laittamaan lainauksen esto siltä varalta, että joku muu sattuisi löytämään kadonneen korttisi ja yrittäisi lainata sinun nimissäsi, jolloin lainaajan vastuu on sinun siihen asti, kun olet ilmoittanut katoamisesta.
Linnunpesä on latinaksi nidus, lintuhäkki cavea, lintu avis. Kaikki nämä sanat esiintyvät klassisessa latinassa. Linnunpelätti on formido avium, linnunlaulu avium cantus. Latinan kielen antiikin teksteihin perustuvissa sanakirjoissa ei löydy linnunpönttö-sanaa, sellainen käsite lienee ollut vieras tuona aikakautena tai sitä ei esiinny teksteissä. Nykylatinaahan on myös ja Suomi on yksi nykylatinan harrastuksen keskeinen maa, eli tällainenkin käsite voidaan rakentaa. Nykylatinan sanakirjasta löytyy sana koirankoppi casula canis. Casula merkitsee pientä mökkiä, joten tästä voitaisiin johtaa linnun pikku asuinmökiksi casula avium, lintu monikossa ehkä mielellään siksi, että kyse on linnuille tarkoitetusta mökistä (vrt. linnuille tarkoitettu...
Valitettavasti en nyt juuri pääse käymään paikan päällä tutkimassa asiaa,mutta kuvailun perusteella ensimmäiseksi mieleen tulee japaninsiipipähkinä, Pterocarya rhoifolia. Näyttävätkö tarkoittamasi puut samanlaisilta kuin esimerkiksi alla olevissa linkeissä?
https://www.viherrinki.fi/tuote/japaninsiipipahkina/
http://www.mustila.fi/kasvit/PterocaryaRhoifolia
Kysymys oli haastava ja jouduin pyytämään ammattitaitoisten kollegoiden apua SKS:n kirjastosta ja Lastenkirjallisuusinstituutin kirjastosta. Tässä vastauksia:
Vaikuttaa tosiaan siltä, että Poika ja pohjatuuli (WSOY, 1947) on vanhin julkaisu, jossa Roineen kirjoittama versio sadusta Kolme toivomusta on julkaistu. Kirjan lopussa sisällysluettelosivulla on merkintä lähteestä: "Lähde: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkisto." En ylipäätään löytänyt sitä vanhempia suomenkielisiä julkaisuja, joihin satu sisältyisi. Lyhyessä sadussa ukko ja akka majoittavat Pyhän Pietarin mökkiinsä, joka lahjoittaa heille kiitokseksi kolme toivomusta. Akka toivoo makkaraa ja ukko toivoo makkarat akan nenään. En ylipäätään löytänyt sitä...
Lähettämässäsi kuvassa on parsimiskone, jota on kutsuttu myös parsimalaitteeksi. Kuvan parsimikone lienee 1950- tai -60-luvulta. Alla olevissa linkeissä on kuvat ko. laitteista.
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0044l8
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0044lf
