Suomen kulttuurihistoria (2):ssa (1980) on artikkeli tiedon leviämisestä Suomessa ja Euroopassa 1800-luvulla ss. 254-293.
Suomen kulttuurihistoria (3):ssa (1982)käsitellään
koulutusta ja tiedonvälitystä 1900-luvulla ss.135-309.
Lisäksi suosittelen luettaviksi seuraavia teoksia:
Media muuttuu : viestintä savitauluista kotisivuihin / Aimo Ruusunen; Tiikerinloikka : kirjastot tiedon viidakossa / Timo Kuronen; Tieteenhistoria / Arja Lehikoinen; Tieteen historia - tieteen kritiikki / Veikko Anttila; Tieteellisten vallankumousten rakenne / Thomas S. Kuhn. Kirjojen saatavuustiedot löydät aineistotietokannastamme http://www.helmet.fi/,
josta voit myös etsiä lisää aihettasi koskevia teoksia, hakusanoilla "tiedonvälitys", "tieteenhistoria" joko...
Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1054539581 löytyy asiasanalla "oppimisvaikeudet" paljon teoksia, mm. Oppimisvaikeudet/ toim. Heikki Lyytinen (2002) ja Ei tyhmä vaan erilainen oppija / toim. Kaisa Strandén. Pelkästä hahmotushäiriöistä ei löydy kirjoja kirjastostamme, voit kokeilla myös asiasanoja "lukihäiriöt", "MBD-oireyhtymä". Airi Valkamaa on haastateltu useissa lehdissä, esim. Lastentarha 2002, n:o 4, s. 30-35 - lehti tulee käsikirjastoon ja siitä voi ottaa kopioita. Muita lehtiviitteitä voit tulla etsimään käsikirjaston artikkelitietokannoista, esim. Aleksista ja Artosta.
Mahdetaankohan vientiagentti-nimityksellä tarkoittaa samaa kuin esim. termeillä kauppaedustaja, myyntiedustaja tai myyntiagentti? Niitä ainakin käytettiin vaihtoehtoisina nimikkeinä Työministeriön sivulla, jolla kerrottiin kauppaedustajan ammatista:
http://www.mol.fi/webammatti.cgi?ammattinumero=33250&kieli=00
Tässä joitakin teoksia, joista löytyy tietoa tältä alalta:
-Erämetsä, Suominen, Agenttikaupan käsikirja
-Lumijärvi, Agenttiteoria ja sen eräitä sovellutuksia
-Pekkarinen, Henkilökohtainen myyntityö
-Pitkänen, Kansainvälinen myyntiagenttiverkosto pk-yritysten vientitoiminnassa
-Immonen, Vientiedustaja: valinta, sopiminen ja yhteistyö
-Viljakainen, Laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä
Juutalaisvainoista löytty runsaasti aineistoa. Valitse HelMet aineistoluettelosta http://www.helmet.fi aihehaku.
Kirjoita hakuruutuun juutalaisvainot. Voit rajata hakutulosta ylhäällä olevasta valikosta kielen, aineiston tai kirjaston mukaan.
DVD-elokuvia löytyy:
Exodus, Lopullinen ratkaisu, Ruusujen katu, Uprising, Viattomien verellä.
Teoksia esim.
Wiesel, Elie: Yö
Appleman-Jurman, Alicia: Alicia, juutalaistyttö
Levi, Primo: Tällainenko on ihminen
Kertèsz, Imre: Kohtalottomuus
Fredrik II teki ristiretken (kuudennen ristiretken) Jerusalemiin ja Egyptiin vuosina 1228-1229. Sivulla http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuudes_ristiretki kerrotaan tästä retkestä.
Carl Grimbergin teoksessa Kansojen historia, osa 8, taas kerrotaan Fredrik II:n ja Egyptin sulttaanin hyvistä väleistä. Sulttaani lahjoitti kristitylle ruhtinaalle kallisarvoisen planetaarion ja kristityt saivat Jaffan sopimuksella Jerusalemin haltuunsa 10 vuodeksi. Fredrik puolestaan huolehti, että muhamettilaiset saivat harjoittaa uskontoaan Jerusalemin kahdessa moskeijassa. Molemmat hallitsijat: Fredrik II ja sulttaani Al-Kamil saivat kovasti arvostelua omilta uskonveljiltään. Fredrik palasi Italiaan kesällä 1229. Hän sai lahjoituksia sulttaanilta siis varmaankin...
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on useita loitsuja, lähinnä suomalaiseen kansanperinteeseen liittyen, käsitteleviä teoksia.
Tässä muutamia esimerkkejä:
Havaste, Paula, Loitsukirja, Gummerus, 2007.
Mull on kourat kontiolta : loitsuja ja taikoja, SKS, 1986.
Suomen kansan muinaisia loitsurunoja, SKS 1880.
Lisää teoksia voit etsiä HelMet-aineistohausta hakusanalla loitsut (ruotsinkieliset kirjat löytyvät hakusanalla trollformler) , http://www.helmet.fi
Tarkistin HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä, että kyseistä levyä ei näy siellä, eikä se siten ole ainakaan ihan pian tulossa. Jos haluat, voit jättää levystä hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Palaute/. Se ei suoraan takaa, että levyä varmuudella hankittaisiin, mutta ainakin sen hankkimista kokoelmiin silloin voidaan harkita.
Drew Karpyshyn kirjoittaman Mass effect-kirjasarjan osat Revelation ja Ascension löytyvät Hangon kaupunginkirjastosta ja osa Revelation myös Joensuun kaupunginkirjastosta. Voit pyytää kirjoja kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Valitettavasti on niin, että Helmet-kirjaston käyttösääntöjen mukaan kadonneeksi ilmoitettu kirjastokortti poistetaan käytöstä.
Uusi kirjastokortti on maksullinen. Aikuisten kortti maksaa 3 euroa.
Lähde:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kayttosaannot/
Kyseessä voi olla Marjatta Kurenniemen Leenan sininen päivä (1975).
Aivan täysin tuntomerkit eivät täsmää, mutta Rillikka-lehmän ja sen
vasikan hoivaaminen ovat juonen kannalta keskeisiä.
Aira Kuurinmaan Leikisti (1978) taitaakin olla tarkoittamasi teos.
Siinä Mervi-tyttö hoitaa Kultasuu-vasikkaa ja juhannustakin vietetään.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon kautta löytyi muutama teos:
- Timur Pulatovin novellikokoelman Kanta-asiakas (ilmestyi suomeksi 1985) tapahtumapaikka on Buharan kaupunki Uzbekistanissa Neuvostoliitossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8638#.VVsDlPPyXct
- Päämäärä vie meitä ympyrää: uuden venäläisen avantgarderunouden antologia / toim. ja suom. Jukka Mallinen (1989). Antologiassa kirjoittajana mm. uzbekistanilainen runoilija Mohammed Salih:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8fa415a4-a6b2-412c-85e6-dd…
- Juri Trifonov, Alustava tilinpäätös ; Talo kumollaan (1989). Alustavassa tilinpäätöksessä päähenkilö on paennut perhe-elämän kriisiä Keski-Aasiaan, Turkmenistaniin:
http://www.kirjasampo.fi/fi/...
Maatalousmuseo Sarka arveli piimänuijan olevan paikallinen nimitys voinuijalle.
http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Suomen+maatalousmuseo+Sarka/2709%…
Facebook-ryhmässä Pelastetaan vanhat esineet taas piimänuijaksi arveltiin muinaista kirnuamismenetelmää, jossa koverrettuja puuputkia survottiin nuijalla, jota kutsuttiin piimänuijaksi. Tämä olisi ollut 1300-1400 luvulla.
Laulu on nimeltään Varis varkaissa. Siihen löytyy sanat ja nuotit julkaisusta Marjatta & Martti Pokelan lauluja. Kansanlaulujen ja -balladien sovituksia 1-2 äänelle ja 1-2 kitaralle. Laulu on julkaistu myös ainakin c-kasetilla Lauluja lapselle. Voit kysyä kirjastostasi, löytyykö sieltä tuota nuottikirjaa ja /tai kasettia. Mikäli ei löydy omasta kirjastostasi, voit tehdä niistä kaukopalvelupyynnön
”Emilielle” on varsin harvinainen etunimi, eikä sitä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän nimipalvelun mukaan ole annettu kuin alle 10 suomalaiselle. Google-haun perusteella nimi ei näyttäisi olevan kovin yleinen muutenkaan. Ehkä juuri harvinaisuuden vuoksi siitä ei löydy mitään tietoa tutkimistani nimikirjoista.
Arvelisin, että nimellä saattaa olla yhteys etunimiin ”Emil” ja ”Emilia”, jotka ovat Kustaa Vilkunan teoksen ”Etunimet” (Otava, 2005) mukaan peräisin latinalaisesta sukunimestä ”Aemilius”. Osoitteesta http://www.behindthename.com/name/emil löytyvän Behind the Name -sivuston mukaan nimi juontuu latinan kielen sanasta ”aemulus” (’kilpailija’). Tämä on kuitenkin vain arvelu, sillä tämän...
Viola-tietokannan mukaan tämä Bernice Petkeren sävellys "Lullaby of the leaves" on levytetty Suomessa instrumentaalina sekä alkuperäisellä nimellä että nimellä "Metsän kehtolaulu". Tyylilaji vaihtelee rautalangasta jazziin. Yhtään laulettua versiota ei löytynyt, ei ainakaan virallisesti julkaistuna versiona.
Vuonna 1932 sävellettyyn lauluun on kyllä olemassa Joseph Youngin tekemät sanat, mutta näyttää siis siltä, että kukaan ei meillä ole lähtenyt sitä suomentamaan.
Heikki Poroila
